Tunne ja kuuntele hevostasi

Istuin 50min hevosen selässä ja yritin ymmärtää mitä se kertoi minulle.

Sinä, joka et usko hammaskeijuihin, horoskooppeihin tai muihin yliluonnollisiin asioihin, voit suosiolla hypätä toiselle nettisivulle!

Edelliseen postaukseen (Känkkäränkkäponi) sen verran, että Ollin protestointi liittyi luultavasti vatsaan. Olli saa säännöllisesti Aloe Veraa, mutta se jäätyi pari päivää sitten, eikä sitä voinut laittaa iltaruokaan. Tämä parin päivän puutos, voi hyvinkin laukaista nuo reaktiot. O on todella tarkka ruoastaan ja tuollainenkin pieni muutos voi olla hyvinkin syy sen käyttäytymiseen.

Tänään tarkoitukseni oli kokeilla miten heppanen toimisi tänään, jatkuuko protestointi vai onko se mennyt ohi? Ollin ollessa karsinassa, kävin hakemassa varusteet ja takaisin tullessani huomasin O:n syövän heinää karsinan ulkopuolelta, mitä en ole koskaan ennen nähnyt tuon hevosen tekevän. Hain parvelta sylillisen heinää ja heti alkoi heinän syöminen. Tätä ei ole tapahtunut koskaan ennen ja ihmettelin jo tässä vaiheessa käytöstä.

Kentällä menin selkään, kiristin satulavyön ja pyysin käyntiä, kävelimme puoli kierrosta, jonka jälkeen alkoi sipsutusravi. En alkanut tappelemaan vastaan vaan pyysin ravia. Tässä kohtaa meinasi silmäni tipahtaa päästä, Olli jatkoi ravia todella pyöreänä, rentona ja rauhallisena eteenpäin, se ei kaahottanut ja sain mennä puolipitkällä ohjalla. Tämä oli varmasti paras ravipätkämme ikinä. Käyntiin siirrettäessä ei ollut mitään ongelmaa, mutta heilahdin eteenpäin, jonka jälkeen Olli alkoi vähän hyppimään. Pysäytin O:n ja rauhoitin tilanteen. Seisoimme seuraavat 5 minuuttia paikoillamme, hevonen ei lähtenyt pienestä pohkeesta, enkä halunnut sitä pakottaa. Pääsimme liikkeelle lopulta ja kävelimme kaksi kertaa kentän ympäri täysin pitkällä ohjalla.

Pysäytin tarkoituksella ja aloin miettimään mitä on tapahtunut, tämä ei vaikuta siltä hössöttävältä sekä kiireelliseltä hevoselta ollenkaan. Seisoimme yhteensä ehkä puoli tuntia paikoillamme, minä kuuntelin ja tutkin hevosta. Istuin selässä samalla tavalla kuin joskus karsinassakin (tämä postaus) ja hieroin Ollia niskasta. Ratsastaessa O ei laske päätään alas, ei vaikka ruokaa olisi nenän edessä ja sen niskat ovat koko ajan jännittyneenä. Kuuntelin selässä hevosen tasaista hengitystä, tarkkailin korvia ja katselin silmiä. samalla kun hieroin.

Aluksi Olli seisoi paikoillaan kun tatti, ei reagoinut ympäristöön ja oli jotenkin sulkeutunut. Ehkä 10 minuutin päästä se havahtui, korvat alkoivat liikkumaan, kaula alkoi myötäilemään hieromisen mukana ja nenä tippui viisitoista senttiä alemmas. Suu alkoi toimimaan (mupelsi) sekä selässä meni väristyksiä. Tunsin "väristykset" selvästi ja niitä meni eri puolella hevosta ja ne olivat vähän erilaisia eri puolilla, voisi verrata ehkä ihmisen kylmiin väristyksiin, vaikkeivat niitä olleet. Tuntui kuin hevonen miettisi jotain. Niskassa vasemmalla puolella on kohta joka on kova kuin kivi, vaikka olin hieronut koko niskaa ja muu niska oli notkea ja pehmeä. Aloin painelemaan tätä kohtaa ja samalla O lähti kävelemään alta pois. Se käveli kentän nurkkaan, jonne jäi seisomaan. Siellä jatkoin hieromista ja ykskaks nenä oli maassa! Kaulassa ollut kovettumaa ei enää tuntenut.
Tämän jälkeen käyntiin lähdettiin pienellä pohjeavulla ja käveltiin pitkällä ohjalla monta kierrosta kenttää ympäri täysin rauhassa. Lopetin ratsastuksen tekemällä vielä vähän maastakäsittelyä. Olli seuraa kentällä minua ja pysähtyy kun minä pysähdyn.

Olen monta kertaa maininnut, että Ollille on joskus tapahtunut jotain pahaa ratsastajan kanssa. Ja uskon, että se käy nyt menneisyyden tapahtumiaan läpi, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Jos ihmiselle tapahtuu esim.onnettomuus, sn käsittelyyn voi mennä puoli vuotta. Miksei tämä sama päteisi hevoseenkin?
Joka tapauksessa, annan nyt Ollille aikaa ja olen sille luotettava ihminen. En pakota sitä mihinkään ja tarkkailen sen käyttäytymistä. Toivon, että jonain päivänä se luottaa minuun täysin.

Jonain päivänä me Ollin kanssa pystytään tähän!