27.1.2015

Kolmen hepan treenejä


Viimeisten viikkojen aikana olenkin ollut ahkerasti tallilla ja vielä ratsastamassa. Ajattelin koota pienet tiivistelmät ratsastuksista, niin voitte lukea vähän miten meidän treenit on sujuneet. Materiaalia ei ole kuin Samun ratsastamisesta, mutta tällä kertaa tulee vähän tekstipainotteisempi postaus. Ratsastan pääsääntöisesti aamupäivällä/päivällä arkipäivisin, jolloin ei kuvaajaa ole paikalla. Ensi viikolla Sirkku on lupautunut taas kuvaamaan, joten silloin luvassa ajankohtaista materiaalia!

Ainiin, nyt olen ilmoittautunut kisoihin! Lähden Taikulla ratsastamaan K.N Specialia (ensimmäinen helpon B:n rata ikinä!) ja Ellillä hyppäämään 60cm. Nyt treenaillaan siis kisoja silmällä pitäen ja niihin tähdäten.
Mietin pitkään lähtisinkö Ellillä ratsastamaan Helpon C:n kouluohjelmaa, mutta tulin siihen tulokseen, että laukkaa pitää vielä treenata maneesilla paremmaksi. Kotona olisimme saaneet suht nätin radan ja kisoissakin varmasti läpi, mutta en halua "päästä vain läpi". Haluan kuitenkin ensimmäisistä kisoista onnistuneita fiiliksiä ja koen, että esteet onnistuvat tällä hetkellä kuitenkin paremmin.


14.1. Elli & Taikku
Keskiviikko olikin kunnon tehotreeni, ratsastin aamupäivästä Ellillä ja sen jälkeen ratsastin vielä Taikunkin!

Ellin kanssa menin kentällä ja tein perusteellisen läpiratsastuksen ja aloin vaatimaan jo parempaa kuolaintuntumaa. Aluksi E oli aivan kamala, pöllöenergiaa löytyi ja keskittyminen oli tipotiessään. Ravi sujui ihan hyvin, kunnes otin ohjat käteen tuntumalle, sitten alkoi vastahakoisuus ja paikalleen jumahtaminen. Päivän paras askellaji oli laukka, nostot sujuivat käynnistä, että ravista tosi hienosti ja E ylläpiti laukkaa kivasti. Lopuksi ratsastin kerran kouluradan läpi, joka sujuikin ihan hyvin. Lisätty ravi tuottaa ongelmia, tamma tarjoaa joko ravuriravia tai rikkoo laukalle. Maneesissa saimme todella hienot lisätyt ravit viimeksi, mutta kotona ne tuottavat ongelmia. Lopuksi kävin kävelemässä pitkät loppukäynnit pellolla.

Olin sopinut myös Taikun ratsastuksen päiväksi, matkaa ei ole kuin muutama hassu minutti. Vein mukanani oman koulusatulani ja iloksemme totesimme, että se istuu Taikulle paremmin kuin hyvin! Heillä on kanssa pellolle eidattu ratsastusalue, jossa menimmekin. T oli alkuun vähän laiska ja hidas pohkeelle, mutta nopeilla siirtymisillä sain sen kuulolle. Tein perusjuttuja, vähän taivutuksia, avoa, sulkuja ja siirtymisiä askellajien sisällä. Taikku toimikin aika kivasti, ei kertaakaan pukitellut tai muuten sikaillut. Omistajan kanssa sovittiin, että käyn Taikkua ratsastamassa n.kerran viikkoon. Hassua, sillä Taikku tuntuu minulle "käteen sopivalta"- hevoselta nimenomaan kouluratsastuksessa. 



20.1. Samu
Tiistaina tulin Tampereelta kotiin ja poikkesin matkalla ratsastamassa Samun. Suvi oli mukana kameran kanssa, joten saatte muutaman kuvan maistiaisiksi. (Mulla on lainakypärä päässä, kun unohdin omani Taikun karsinan oveen..)

Kirjoitin seuraavasti ponin treeneistä: "Alkukäynneistä asti Samu oli hieman laiska, ja alkuun sai muistutella takajalkojen olemassaolosta. Kenttä oli hieman kova/koppurainen paikoitellen, joten tuli samalla vähän tasapainoreeniäkin. Alkuun pitkät verryttelyt askellajit läpikäyden. Ulkoavuista joutui muistuttelemaan muutamaan otteeeen, väistöt sujuivat hienosti. Vähän väkitti oikealle, muttei kuitenkaan purrut kuolaimeen. Oli todella tasainen kädelle! Tämän jälkeen työskentelyä keskiympyrällä, teräviä siirtymisiä hakien. Samu ennakoi siirtymisissä laukkaa ja oli vähän nihkeä. Olisin toivonut nopeampaa reaktiota jalasta ja terävyyttä lisää. Loppua kohden parani ja kuunteli istuntaa hyvin. Lopuksi ravia eteenalas venyttäen ja loppukäynnit selästä/maasta taluttaen."

Kaikki postauksen kuvat (c) Suvi / http://hulvaton.kuvat.fi/



23.1. Elli

Perjantaina oli todella ihana ilma ja vapaapäivä, joten päätin lähteä Ellin kanssa maastoon! Alkukäynneissä E oli vähän laiska ja unessa, tai sitten se vain ihasteli maisemia. Takaa tuli mummo potkukelkan kanssa ja yritti meistä ohi, mutta ylämäen tullessa Elli vei kuitenkin tämän kisan..
Olen nyt maastossa tehnyt niin, että aina ennen siirtymää, vaadin Ellin kuulolle ja peräänantoon. Sen jälkeen se saa vasta mennä kovempaa. Tämä on auttanut siirtymisissä alaspäin, jolloin E ei paina yhtään kädelle. Ja siis tarkennan, että E on todella helppo hevonen maastossa, sillä voi laukata pitkällä ohjalla kiitolaukkaa ja se pysähtyy heti kun vain pyytäää. Mutta kuitenkin, siirtymät läpiratsastamalla voi ratsastaa puolipitkillä ohjilla koko matkan.
Alkumatka oli auattua metsätietä ja todella hyvässä kunnossa joten ravailtiin/laukkailttin rennosti. Syvemmälle metsään mennessä ei teitä oltu enää aurattu, joten vuoden ensimmäiset hankitreenit tuli tehntyä! Ihanan luminen metsä ja porskutteleva heppa alla, aika mainio tapa viettää vapaapäivää.
Laukkasimme erästä metsätietä ja vastaan tulikin auraustraktori. No ei siinä mitäään muuta kuin metsän puolelle ja sen jälkeen matka jatkui. Noin tunnin lenkin jälkeen tulimme vielä hiittarille ja annoin Ellin mennä sitä vauhtia kun halusi. No, Ellihän lähti ja laukkasikin ihan yllättävän kovaa. Lopuksi vielä ravailtiin loppuravit ja käveltiin kotiin.

Lenkkiin kului aikaa n.tunti ja menimme n.15km. Kaikki hyvät pätkät ravasimme/laukkasimme, unohtamatta alku/loppukäyntejä. Ihana reipas maastolenkki! :)


26.1. Elli

Eilen kävin jo pimeällä ratsastamassa Ellillä kentällä. Menin kevyesti gramaanien kanssa noin 40min. Alkuun pitkät alkukäynnit ja sen jälkeen alkuraveja tosi alhaisessa muodossa, enemmänkin eteenalas. Tämän jälkeen muutama kierros laukkaa kevyessä istunnassa, edelleen mahdollisimman alas venyttäen ja sitten kävelimme välikäynnit. Pienen tauon jälkeen keräsin ohjat käteen ja ja tein paljon pieniä käännöksiä, volttejä ja ympyröitä. Ellin kanssa jää helposti tekemään vain isoja ympyröitä ja laakeita kaaria, mutta nyt ratsastin sitä enemmän Olli tyylisesti. Huomasin, että E alkoikin hakea paremmin kädelle ja yritin samanlaista tyyliä ravissa. Ja wautsi!
Elli toimi ravissa tosi kivasti, se oli tasapainoinen ja oli oikeasti ohjastuntumalla. Oma selkäni alkaa olemaan taas vetreä, joten pystyin istumaan vaivatta harjoitusravissa. Olen ravityöskentelyyn todella tyytyväinen!
Laukka takkusi aika pahasti, nostot eivät olleet skarppeja ja laukan ylläpitäminen oli vaikeampaa. Mutta annan tämän hevoselle anteeksi, se tarvitsee vielä enemmän tasapainoa ja voimaa takapäähän. Ja olimme vielä pienehköllä kentällä, emmekä tilavalla pellolla. Mutta saimme molempiin suuntiin kivat pääty-ympyrät laukassa niin, että E oli selästä pyöreä ja laukkasi kunnolla. Pienissä pätkissä hyvä tulee.
Lopuksi ravailin eteenalas ja kävelimme loppukäynnit. 


Tulipahan tekstiä, toivottavasti edes joku jaksaa lukea loppuun asti.

22.1.2015

Vuosikatsaus ~ Elli



Tällä kertaa vuorossa on Elli, eli sama systeemi, kerrataan kulunutta vuotta parhaimpien kuvien kera. Ellin kohdalla on tapahtunut kuluneen vuoden aikana aika paljonkin. 



Alkuvuodesta aloin uudestaan ratsastamaan myös Ellillä aktiivisemmin. Lähdimme opetteleeman ratsun juttuja ja ratsastin muutaman viikon välein Elliä läpi. Haimme alkuun gramaaneilla tuntuman hyväksymistä ja perusratsastusta. Välillä hypimme pieniä esteitä tai kävimme maastoilemassa. Ellillä oli menossa kunnonkohotuskausi. 

Keväällä Ellin treenaaminen keskittyi raveihin, jolloin ratsastamiseni oli harvempaa tai silloinkin ratsastin maastossa tehden hiittilenkkejä. Satunnaisesti selässä käydessäni suoristelin hevosta ja yritin saada sitä mahdollisimman pehmeäksi vasemmalta. Harjoiteltiin myös laukkaamista pidempiä matkoja. Käytiin Sirkun kanssa maastoilemassa Ellillä ja Divalla.




Kesällä aloitettiin taas ratsastamaan hieman aktiivisemmin ja palauteltiin mieleen jo opittuja asioita sekä opittiin uutta. Kuitenkin vielä mentiin aika alkuvaiheilla ja lähinnä käytiin maastoilemassa. Elli on niin mahtava hevonen maastossa, etten yhtään ihmettele että sen kanssa maastoiltiin paljon. Kun Diva muutti uuteen kotiin aloin ratsastamaan Ellillä useammin kentällä.
Kevään ja kesän aikana Elli olikin muutamissa starteissa raveissa.



Syksyllä oma motivaationi ratsastusta kohtaa oli aika maassa. Lähinnä ratsastelin Ellillä pellolla, mutta silloinkin rennosti. Loppusyksystä aloin löytää taas treeni-intoa, joten Ellikin joutui töihin enemmän kentällä. Tamma kehittyikin syksyn aikana kivasti niin koulussa kuin kavaleteilla/esteillä. Aloimme saavutella helpon C:n rajapyykkiä.



Nyt talvella Elli onkin ollut minulla säännöllisesti treenin alla  ja se on kehittynyt todella paljon. Koulussa olemme päässeet vahvalle helppo C-tasolle ja esteissä pientä rataa jo päästy hyppäämään. Yksittäisenä olemme kokeilleet 90cm, joka ei ole tuottanut suurempia ongelmia. Elli toimii kotona jo todella kivasti lämppäriksi ja ratsastus alkaa olla nousujohteista koko ajan.Olemme harrastelleet monipuolisesti kaikkea, koulu, esteitä ja maastoilua.



21.1.2015

Vuosikatsaus~ Olli


 1.

Vuosi2014on historiaa ja nyt kurkataan parhaimpien kuvien muodossa siihen. Teen jokaisesta hevosestamme oman, jotta postaukset ovat mahdollisimman selkeitä, eivätkä tolkuttoman pitkiä ja sekavia. Ensimmäisenä on vuorossa Olli.


 2.
3.

Alkuvuodesta vielä puuhastelin Ollin kanssa ja ratsastinkin sillä. Meillä meni oikeastaan ihan hyvin. Ollilla oli hyvä kausi menossa. Pystyynhyppiminen/pukittelu oli satunnaista. Minulla on todella huono muisti, joten piti vähän kerrata aiemmista postauksista miten meillä on mennyt kun en muista :D Tehtiin maastakäsittelyä ja opeteltiin erilaisia temppuja.

 4.
5.

Kun Diva alkoi kehittyä, jäi Ollin ratsastus minun kohdallani. Taisikohan olla viiden kuukauden tauko, etten käynyt kertaakaan Ollin selässä, vaikka muuten puuhasteltiinkin. Kesällä siis Ollin osalta oli erittäin hiljaista.

6.

7.

Syksyllä ratsastin extempore kaksi kertaa Ollilla. Ja siihen sekin suoritus on toistaiseksi jäänyt. Vuosi 2014 oli siis aika hiljaista Ollin osalta, mutta Sanna on tehnyt Ollin kanssa töitä ja he ovatkin edistyneet mukavasti.

12.1.2015

Helpon C:n treenaamista



Sunnuntai iltapäivä, ulkona tuulee ja sataa lunta. On kamalan kylmä, mutta heppatyttö lähtee silti tallille. Onhan sovittu treffit taas Sirkun kanssa. Aiheena tänään oli helpon C:n kouluradan treenaamista, sillä me tähdätään kisoihin maaliskuussa! Tai sitten ei, katsotaan meneekö uhoamiseksi vai luikitaanko häntä koipien välissä karkuun? Kaikista materiaaleista taas suuri kiitos Sirkulle!



Treenaussää ei nyt ollut kamalan loistava. Naama meinasi jäätyä ja tuuli vinkui korvissa. Olisin toivonut maneesia, tai että "kenttä" olisi metsän suojissa.Mutta ei, keskellä peltoaukeaa. Onneksi Elli sentään yritti parhaansa eikä kiukutellut huonosta säästä. Lähimaneesilla järjestetään maaliskuussa kisat, joihin haluaisin mennä. Treenattiin siis kotona ekaa kertaa kokonaista koulurataa. Ennen emme päässeet edes alkutervehdykseen asti..


 Elli on saanut tarhassa ollessaan haavan turpaansa, jonka vuoksi sillä ei ole turpahihnaa nyt laisinkaan, ennenkuin haava paranee kunnolla.

Alussa teimme käynnissä hieman avoa ja pohkeenväistöä, jotta sain pohkeet kunnolla läpi. Vähän tamma alkuun vastusteli, mutta huomasi kyllä, että nyt tehdään töitä eikä pelleillä. Lämmittelin ensin kunnolla ravissa ja nostin sitten laukat. Elli nosti erittäin hyvin ja ylläpiti laukkaa kivasti. E on paljon kivempi ratsastaa laukan jälkeen, kun se ei koko aikaa odota, että kohta saa laukata.
Kunnollisten alkuverryttelyjen jälkeen olin saanut pohkeet läpi ja Ellin kuulolle. Ohjastuntumaan kiinnitin huomiota, mutta vielä on matkaa tasaiseen tuntumaan. Tähän väliin kävelimme välikäynnit.



Ensimmäisen radan menin vain kokeilumielessä läpi. Ratsastin mahdollisimman hyvin, mutta en olettanut liikaa.  Näin näimme mikä lähtötilanne on. Mutta hei, pääsimme radan loppuun asti!

Siirtymiset ravista käyntiin ja laukannostot onnistuivat tosi kivasti. Laukka itsessään vähän kaahotti ja siirymiset raviin eivät olleet siistejä.Vielä tarvitaan nimenomaan tasaisuutta ja parempaa ohjastuntumaa. Nyt pitää vähän moittia itseänikin, pitäisi ratsastaa vieläkin paremmin. Keskittyä omaan istuntaan ja ratsastaa rohkeammin ohjastuntumaa kohden. Mutta tuolla radalla olisimme kyllä päässet radan hyväksytysti läpi. Alkurata meni paremmin kuin loppurata.

En tiedä miten Elli reagoi kisatilanteessa. Se voi olla todellinen häslä, jonka ratsastamisesta ei vain tule mitään. Tai sitten se voi esiintyä ja olla erittäin kiva. Toivoisin todella jälkimmäistä, mutta pahimpaankin pitää valmistautua.



Toisella yrittämällä loppurata onnistui paremmin kuin alkurata. Tällä kertaa sain laukan rytmiä hidastettua ja siirtymiset ratsastettua paremmin läpi. Raviosuuksissa en osannut itse istua kyydissä hiljaa, jolloin Elli protestoi päällään viskelemällä sitä ylös alas. Se siität asaisuudesta. Ainakin itse sain todella hyvän vatsalihastreenin! Jos nämä kaksi rataa yhdistettäisiin, olisimme saaneet kivan kokonaisuuden. Nyt tietää, mitä tulee treenata ja katsotaan riittääkö kotitreenit siihen, että lähdemme kisoihin asti.



Lopussa on koostevideo tunnista. Pätkä sieltä pätkä täältä. Nyt yritän ainakin ratsastaa Elliä aktiivisemmin kisoja silmällä pitäen. Katsotaan päädytäänkö vielä estekisoihinkin hyppäämään 60cm rataa. Saas nähdä. 


4.1.2015

Helmat lepattaen tuiskussa



 Viimeksi esteiden hyppimisen jälkeen heitin satulan talliin, puin loimen päälle ja sitten loppuverryttelemään pellolle. Elli oli aika innokkaana vielä hyppelyiden jälkeen, joten sai kuskikin tehdä töitä, että pysyi kyydissä. Vähän lunta tuiskusi, mutta onneksi vältyttiin pahemmalta myrskyltä.
Elli menikin tosi hienosti, etenkin laukka rullasi tosi hyvin. Hieno tamma.



Löysittekö kuvista lempikuvaanne?

1.1.2015

Leijaillaan yli esteiden kuin lumihiutaleet



 Hyvää Uutta vuotta 2015!

Joulu tuli ja meni ja vuosikin on vaihtunut tässä välissä. Elämän on ollut aika kiireistä ja stressaavaa, jonka vuoksi ei ole ollut aikaa ja inspiraatiota bloggailla. Nyt olen muutaman pävän ihan vaan kotona, joten kirjoitaan useammankin postauksen, kun on vähän materiaaleja säästössä. Toivottavasti kaikki muut ovat viettäneet joulunsa lepäillen ja syöden hyvin. Itse tuli varsinkin jälkimmäisätä tehtyä, varsinkin suklaan kohdalla. Tallilla olen ollutkin joululomalla aika aktiivisesti, kaksi viikkoa sitten olin viitenä päivänä hevosen selässä. Ennätys sitten varmaan viime kesän. Mutta, nyt kuitenkin löpinät sikseen ja tämän päivän postauksen kirjoittamiseen.



 Tiistana satoi lunta ja oli viimenen kunnon pakkaspäivä. Hain Sirkun meille ja suunnitelmana oli hypätä vähän erikoisempia esteitä laitumella. Toteuttamista meinasi haitata esteiden raahaaminen pellolle ja lumisade. Mutta kun on päätetty hypätä, niin se myös toteutettiin. Onneksi pakkasta ei ollut liikaa ja lumisadekkin haittasi lähinnä kuvaamista. Kiitos Sirkulle taas mahtavista kuvista!

Veimme pellolle yhden tavallisen esteen, yhden kavaletin vihreällä pelokkeella, portin ja renkaista tehdyn kapean pystyn, tosin Sirkku hyppäsi vain viimeksi mainittua. Veimme esteet pellolle ahkiolla mutta huhhuh, sai kyllä hyvät alkulämpät kun kiskoi olan takaa ahkiota lumihangessa.



 Elli seisoi portilla jo valmiina ja siitä sitten talliin, jossa varustettiin ratsu. Laitoin jopa turvaliivin päälle, ihan vaan varmuuden vuoksi. Pellolle kun päästiin Elli innostui esteiden näkemisestä välittömästi. Ei meinannut malttaa kävellä alkukäyntejä ollenkaan, vaan koko ajan yritti siirtyä raviin. Hetken työstin käynnissä, jotta sain hepan avuilla ja sen jälkeen alettiin ravailemaan. Ei haitannut heppasta pieni hanki pätkääkään, iloisesti porskutteli menemään. Alkuun sain vähän pitää kiinni, kun mamma oli niin menossa. Alkulaukoissa keskityin pitämään Ellin ohjan ja pohkeen välissä ja reagoimaan varsinkin ulkopohkeeseen.



 Aloitettiin hyppääminen normaalista esteestä, lähinnä saada vain onnistuneita hyppyjä. Elli yllättikin ensimmäisillä hypyillään, se imi esteelle, hyppäsi paremmalla tekniikalla kuin aikaisemmin ja laukka säilyi esteelle asti. Vielä ongelmana on alastulossa ristilaukka. Heppa käytti selkäänsä paljon paremmin, joten uskon, että pienet kavaletit ovat tehneet hyvää Ellin hyppäämiselle. Huomaa omasta asennostanikin, että hypyissä oli paljon helpompi olla, enkä ole itse lentoon lähdössä.
Toisesta suunnasta hypyt onnistuivat myös, tarkkana piti olla tien kanssa esteelle, ettemme ajautuneet liian reunaan.


 Seuraavaksi tultiin estettä, jossa oli vihreä peloke. Este oli todella matala, mutta vihreä väri on ollut Ellille aina tosi pelottava. Ensimmäisellä kerralla tuli kielto, jota osasinkin odottaa. Sain kuitenkin pidettyä Ellin esteen edessä, joten ohimenoa ei tullut. Sitten käytiin tutustumassa esteeseen ihan läheltä ja uusi yritys. Toisella kerralla päästiinkin jo yli, ponnistuspaikka jäi vähän kauas, mutta E hyppäsi hienosti minua kuunnelle sieltä, eikä ottanut puolikasta askelta ennen estettä. Se luottaa mun ratkaisuihin jo paljon paremmin ja yhteinen sävel hypätessä alkaa löytymään pikkuhiljaa.



Seuraavana vuorossa oli portti, jota ei olla Ellillä aikaisemmin hypättykkään. Divalle tämä este oli aluksi toella hankala, joten oletin, ettei Ellikään siitä yli helposti menisi. Lähestyin estettä varmuuden vuoksi ravilla ja hups! Elli menikin ensimmäisellä yrittämällä yli. Uskomaton hevonen. Niin se jälleen kerran yllätti ratsatajansa. Tie oli hieman kiemurainen, mutta toisella kerralla mutkatkin suoristuivat ja saatiin taas onnistunut ylitys.


Lopuksi hyppäsin vielä tavallista estettä hieman korkampana. Ensimmäinen hyppy oli 70cm korkea ja saatiin ehkä paras hyppy ikinä tuolle. Tultiin esteelle tasapainossa, ponnistuspaikka osui, Elli ei liioitellut ja hyppäsi itsevarmasti.Uskallsimme tämän johdosta nostaa estettä 80cm, jolle saatiin ok hypyt molemmista suunnista. Yksi pudotus tuli liian lähelle ajautuneen ponnistuspaikan takia. Viimeinen este oli 90cm korkea ja Elli otti vielä vähän varman päälle hypyn. Tähän oli todella hyvä lopettaa meidän esteiden hyppääminen. Esteiden korkeudet eivät aiheuttaneet mitään ongelmaa mammalle.


70cm
 On ilo hypätä hevosella, joka on niin innoissaan. Mitä enemmän Elli oppii esteillä, sitä innostuneempi se on. Muutama ilopukkikin mahtui laukka askelten sekaan, kun oli niin kivaa. Lopuksi verryttelin ilman satulaa pellolla, mutta ne kuvat saatte eri postaukseen, muuten tästä tulisi todella pitkä. Olkaahan taas kuulolla.

90cm