29.4.2013

Uusi vanha hevonen!

Elegant Vice

No kuten arvata saattaa, ei yksi tallipaikka kauaa tyhjänä pysy. Eli meille siis saapui Sannan hevonen, Elli, joka on esiintynyt joskus aikaisemminkin blogissa. Elli on nyt 5-vuotias ja on kasvanut sitten viime näkemän.
Kaksi vuotta sitten totutimme Ellin ratsastajaan Sannan kanssa. Elli ei sanonut yhtään mitään ja toimi tosi fiksusti. Neljännellä ratsastuskerralla teimme ravissa molempiin päätyihin pääty-ympyrät ja pysähdyksiä.
Eli siis tosi fiksu tamma kyseessä. Huomenna lähden koeratsastukselle!


 Elli viime toukokuussa

Ja Ekihän oli uudesta tammasta hyvin kiinnostunut!




Huomenna taas palataan! :)

27.4.2013

Vähän kuulumisia


Viime viikko meni kuin hujauksessa. Se piti sisällään monenlaisia tunteita ja huonosti nukuttuja öitä. Vaikeita päätöksiä ja ehkä vähän iloakin.

Monet kysyivätkin mitä Veeralle on tapahtunut. Lauantaina 20.4.2013 Sanna ja pikkusiskoni olivat siivoamassa tarhoja. Itse olin ystävälläni kylässä. Sanna soitti minulle illalla ja kertoi että Veera on täysin kolmijalkainen. He olivat alkaneet ihmettelemään kun Veera ei ottanut askeltakaan sillä aikaa kun putsasivat tarhoja. Veeralla oli oikeassa etujalassa polven ylä- ja alapuolella hokinreiät. Eli jompikumpi tarhakavereista on potkassut. Ei askeltakaan sillä jalalla ja onneksi Sanna ja siskoni saivat hevosen hitaasti vietyä karsinaan. Seuraavana päivänä jalka oli kauhea tukki.
Joten keskiviikkona kengittäjä tuli ottamaan kengät jalasta ja torstaina hevonen lähti viimeiselle matkalleen.

Harmittaa todella paljon, Veera alkoi juuri kulkemaan eteenpäinpyrkivästi. Pystyynhyppimiset loppuivat kokonaan ja pukitkin olivat vain ilopukkeja. Viimeisestä videostakin näkee kuinka toinen olisi halunnut mennä ja minä vain nauran selässä. Mutta elämä on epäreilua.

Eki tulee kanssa lähtemään meiltä. Mutta onneksi hyvään kotiin.

Eli nyt puhaltavat muutosten tuulet, hevoset vaihtuvat, mutta elämä on joskus tälläistä. Tästä pitää taas vaan lähteä ylöspäin, yhtä kokemusta vahvempana. Myös koirapuolella tulee tapahtumaan kesällä vähän muutosta, mutta onneksi positiivisessa mielessä :)
Loppuun harvinaislaatuinen kuva minusta:

25.4.2013

R.I.P Weronica Winner


Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.
Hyvästi.


23.4.2013

Viimeinen ratsastus Veeralla

elämä on epäreilua
 
Lauantaina ratsastin viimeisen kerran Veeralla. Juuri kun tamma alkaa olemaan eteenpäin pyrkivä, eikä pukittanut enää kuin ilopukkeja eikä hypännyt kertaakaan pystyyn. Miksi juuri silloin joku päättää, että sillä hevosella ei enää ratsasteta? Miksi?

Ainakin tammalla oli hauskaa viimeisellä ratsastuksella (oli kyllä minullakin). Mentiin ensimmäistä kertaa rappusia ja niistähän se tykkäsi! Haikein mielin luovun tuosta hevosesta.
Alla on videopätkää, kiitos pikkusiskolleni joka kuvasi!

 

Teen viikonloppuna pidemmän ja editoidun videon Veerasta, joten tämä video ei ole kovin hääppöinen.



21.4.2013

Huoleton on hevoseton

 kun elämä potkii päähän ja kunnolla

Jep, nyt on vedetty matto jalkojen alta. En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kaikki oli hyvin, kunnes viikossa kaikki muuttui. Kaikki suunnitelmat menevät nyt uusiksi, enkä vielä tiedä kuinka tässä käy.
Huoleton on hevoseton, ja tämä sanonta pitää nyt kyllä paikkansa.

Viikonlopun kuulumisista lisää loppuviikosta, alkuviikkoni on niin täynnä ohjelmaa etten kerkiä postailemaan. Yritän saada väsättyä jonkun videonkin tai muuta, mutta nyt lähden purkamaan tätä oloani pihalle pihatöihin

Onneksi kevät on täällä ja kesä tuloillaan. Ensimmäiset leskenlehdet bongattu ja kukkasia kukkii jo pihassa. Muuta hyvää ei oikein olekkaan.

19.4.2013

Kun yhteinen aika on loppumassa



Aika käy vähiin.
Pystyn laskemaan yhteiset tunnit,
jotka voimme vielä yhdessä viettää.
Kohta jo minuutit,
edestämme kiitää.
Kohta lähdet pois.


16.4.2013

Istunta on kaiken a ja o

Mikä on minun istuntani laita? 
 
Niinhän se sanonta kuuluu - istunta on kaiken a ja o. Itselläni istuntani on kokenut aika radikaalinkin muutoksen, kiitos Peninan. Ja varsinkin kouluratsastuksessa. Nyt innostuin vähän pohtimaan ja analysoimaan omaa istuntaani. Tätä voi ehkä pitää hieman erikoispostauksena.?
Istunnassani on vielä paljon korjattavaa ja kehitettävää, mutta tässä nyt pieni välietappi, mikä on muuttunut viimeisen parin kuukauden aikana ja onko jotain kehitystä tapahtunut vai ei ja mitä pitää vielä parantaa?

Alla on kaksi kuvaa, toinen marraskuulta ja toinen maaliskuulta eli vajaa 4kk ero. Huomaatteko te mitään eroa?

17.11.2012
11.3.2013

Esteratsastaja kun enemmän olen, oli pieni kulttuurishokki hypätä kouluratsastukseen. Liian lyhyet jalustimet, etukeno ja vauhti -kaikki piti muuttaa. Mutta nyt parin kuuakuden jälkeen olen alkanut tykkäämään kouluratsastuksesta. Mitä ihmettä? Minä vannoutunut esteratsastaja nautin tunnin koulurääkistä.
Viimeksi kun kävin ratsastamassa Ollilla ja ajattelin laittaa meidän beigen satulahuovan ja pintelit, mutta en löytänyt omia beigejä housujani, joten en voinut niitä laittaa. Koska minä olen välittänyt minkäväriset varusteet minulla ja hevosella on? Apua, pitäisiköhän huolestua? :D
 
No oma analyysini, aloitetaan ylhäältä. Katseeni on noussut hevosen niskasta ylöspäin katsomaan eteenpäin. Pidän luontaisesti päätäni liian edessä, mutta olen saanut sitä korjattua enemmän taakse. Käsien asento on parantunut jo hiukan. Nyrkit ovat pystymmässä, enkä pidä niitä käännettyinä mahaani kohden.
Korva, olkäpää, lantio ja kantapää -linja on parantunut, tähän on aikalailla syy jalustimien pituus. Arvatkaa vaan kun menin tunnille ja Penina totesi heti ensimmäiseksi, että jalustimia 4 reikää pidemmäksi. Kääk!
Vielä on paljon treenattavaa, ja tässä lajissa on hienoa se että koskaan ei voi olla valmis, aina on jotain mitä kehittää ja jota voi hioa.

Olli on myös kehittynyt tällä välillä, kun itse pystyn ratsastamaan sitä paremmin. Nyt käteni pysyy tasaisempana ja oikeasti pystyn ratsastamaan sitä pohkeella. Huomaatteko te lukijat Ollissa mitään muutosta?


Tämä oli vähän tämmöinen erilainen postaus, mitä tykkäsitte? 

14.4.2013

Sadesäällä maneesissa ja blogin nimen muutos

maaneesissa hyppelyä
 
Eilen lähdimme Sannan kanssa maneesille, minä ratsastin Veeralla ja Sanna Ollilla. Matkalla tuuli ja tihutti, yök mikä sää! Itse inhoan tihuttamista ja tuulista ilmaa, kaatosateet ovat kesällä kyll ihan kivoja, mutta kylmä vesi ei :D

Maneesilla ratsastettiin ensin ihan perusjuttuja, siirtymisiä ja taivutteluja. Veeralta ollaan saatu nyt kitkettyä pukittelu ja pystyynhyppiminen pois, ja tilalle tuli jumitukset. Heti kun joku muu seisoo maneesissa Veeran mielestä hänkin voi seisoa....No tämäkin jumittelu on jo huomattavasti vähentynyt, ehkä tuo hevonen alkaa pikkuhiljaa normalisoitumaan.
Sanna ratsasti Ollilla pääty-ympyröillä olevaa puomia, puomin jälkeen aina seis. Tämä kuulemma meni yllättävän hyvin, käynnissä ja ravissa molempiin suuntiin Olli pysähtyi. Olli oli mutenkin kuulemma hyvä ratsastaa. Sanna meni hackamoreilla vaihtelun vuoksi.

Lopputunnista hyppäsin Veeralla yksittäistä estettä. Ensin ristikkona, ja lopuksi este oli noin 70cm. Ratsastajasta ja hevosesta oli mukava päästä pitkästä aikaa hyppäämään. Veera oikein innostui esteistä ja eikä jumittanut yhtään.

Tavoitteena olisi Veeran kanssa päästä jotkut estekisat hyppäämään ja ehkä mahdollisesti koulukisatkin.

Videolla näkyy pari hyppyä. Kuvaaja vähän haaveili samaan aikaan kun kuvasi, joten lopputuloksena oli että noin 7 hypystä sain jotain materiaalia :D
Vaihtakaa mutterista laatua paremmaksi, jotta näette jotain.



Blogin nimen muutos

Nyt tarvitsen teidän lukijoiden apua, haluaisin muuttaa blogin nimen. "Henna ja Olli" ei oikein enää käy, kun mukana on muitakin hevosia, sekä tulevaisuudessa muitakin eläimiä. Eli siis kesään mennessä blogi tulee kokemaan muutoksia eläimissä, elämässäni ja muutenkin, mutta niistä lisää sitten kun ne ovat ajnakohtaisia.

Sinä, lukija, joka keksit parhaimman ehdotuksen (ehdotuksia) blogilleni, mainostan blogiasi pienen kuvauksen kera täällä blogissani. Se joka keksii persoonallisen ja hyvän nimen, voittaa. Saat ehdottaa useaankin nimeä.
 

12.4.2013

My Day!

60.lukijan erikoispostaus

nukkumaan menin 22.18
herätys 5.35.... ylös nousin 5.40

aamulla oli hiukan sumua jos en sanoisi

klo 6.40-7.10 hepat pihalle ja ruokaa

6.15 söin aamupalaa

tämän päivän asu, paidat h&m:stä ja farkut Salt:sta

lähtö kouluun, bussissa 7.05-7.30

koulussa, koulupäivä päättyi 11.15
(rakastan tätä 5.jakson lukujärjestystä!)

12.30 kävin kirjastossa lainaamassa äikän kurssia varten nämä kaksi kirjaa, yhteensä 1000 sivua luettavana

n.13-14 Kävin isovanhemmillani 
(Piippa, toinen kissani joka asuu isovanhemmillani)

Datasin koneella hetken ja Taika nukkui päikkärit

Kävin Ollilla maastossa n.klo 16.30-17
Sports trackerin mukaan matka oli 7 km ja aikaa meni 55 minuuttiua

Meinasin saada sydänkohtauksen kun näin poliisiauton ja luulin ensin, että se tulee meille, mutta onneksi meni ohi :D


 Tein iltatallin noin klo 19-20

Nyt kirjoitan tätä postausta ja kohta menen syömään lettuja!

Mitä te lukijat tykkäsitte? Nyt saa antaa risuja ja ruusuja.

11.4.2013

Minut on tunnistettu!

60 lukijaa on täynnä! Kiitos!

Blogilla on nyt vähän hiljaiseloa, koska olen nyt autokoulussa ja se vie todella paljon aikaa. Joudun ratsastamaan maastossa todella paljon, mutta pyrin panostamaan blogiin viikonloppuisin ja voisin tehdä jotenkin erilaisia postauksia kevään aikana. Pari ideaa on jo keksittynä, onko teillä jotakin toiveita?

Mutta itse otsikkoon, olin tänään Jamerassa ostamassa kirjoja ja vieressäno seisoi tyttö. Menin hänen viereensä ja rupesin selaamaan kirjoja läpi, kunnes tämä tyttö alkoi juttelemaan:
T: "moi"
M: "moi" (mietin kuka hän on, ei yhtään tutun näkönen yms. omistan tosin niin huonon muistin että jos olemme jossain tavanneet niin en muista :D )
T: "teillähän on useampikin hevonen pihassa"
M: "nojoo, viisihän niitä on" (tässä kohtaa kysymys, mistä ihmeestä hän sen tiesi!? )
T: "olen lukenut blogiasi jo jonkin aikaa"
M: Sisäinen älynväläys, no niimpä tietenkin! :D

Joten sinä lukijani, johon törmäsin Jamerassa, anteeksi ehkä miettivät ilmeeni ja tyhmyyteni :D en kyllä tajunnut ollenkaan. Mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun joku minut tunnistaa/tulee juttelemaan.

Muutkin lukijat, jos näette minua jossain niin saa tulla rohkeasti juttelemaan (mutta koska olen hidas hämäläinen, kertokaa vaikka että luette blogiani) :DD  Lupaan olla purematta ketään ;)

Sinä joka olet hukannut ilmapallosi, ne ovat maastoreittimme varrella!
Heppaset eivät edes noteeranneet ilmapalloista mitän, rohkeita ovat!

Tee siinä sitten tallitöitä kun toinen keikkuu olkapäällä :D

Nyt lukijat äänestämään tuolla oikeassa reunassa olevaa kyselyä, mitä te haluatte 60 lukijan kunniaksi?

8.4.2013

Vapaapäivän tuupausta

Kouluratsastusta ja video!



Minulla oli tänään koulusta vapaapäivä, joten mikä sen parempaa kuin lähteä ratsastamaan Voistion kentälle? Jep, eli siellä oltiin tänään Ollin kanssa ja sain Marikan kuvaamaan, kiitos!

Matka Voistioon oli aika rasittavaa, Olli ei kävellyt askeltakaan ja otti heti nokkiinsa jos yritin saada sen kävelemään ohjastuntumalla. No sitten me sipsutettiin koko matka ja vatsalihakseni meinasivat kuolla.

Aloin kentällä työskennellä ensin käynnissä, hain Ollia pyöreäksi ja tein pohkeenväistöjä. Olli aluksi ihmetteli tarhassa olevia hevosia, mutta keskittyi kumminkin työntekoon. Pohkeenväistöt sujuvat jo paremmin, enemmän pitäisi saada tasaisuutta ja takapää paremmin linjaan etupään kanssa.
Ravissa hain hyvää rytmiä ja se alkaa löytymään, Olli ei painanut kädelle, ei kiihdytellyt ja sopiva vauhti alkaa löytymään pikkuhiljaa. Muutamia pätkiä O meni nätisti peräänannossa, mutta tasaista peräänantoa ei vielä löydy. Se tulee ajan kanssa, nyt ensin hyvä rytmi, ratsastajan istunta ja avut kohdalleen ja hevoselle enemmän lihaksistoa.
Olin kyllä tyytyväinen tämän päivän raviin, se ei ollut kaahotusta ja hyviä pätkiä tulee aina vain enemmän ja enemmän :) Harjoitusravi on vaan ihan kamalaa istua, vatsalihakseni huutavat aina hoosiannaa.
Laukka olikin aika yllätys, sain hidastettua laukkaa ja O haki siinäkin pätkiä pyöreäksi. Itse en vaan osaa istua tuolla laukassa kunnolla, no treeniä vaan lisää!




Olen kyllä tyytyväinen hevosen tämänpäivän suoritukseen, se toimii nivelillä kerta kerralta paremmin. Tänään tuli jo monta hyvää pätkää ja tästä on taas suunta vain eteenpäin. Yhteistyömme alkaa myös toimia, menemme samaan suuntaan, itse uskallan ratsastaa ja tukea hevosta ja se luottaa minun päätöksentekoihini.

Videolla tiivistettynä tämänpäivän ratsastelut:



6.4.2013

Tehomaastoilua ja apinointia

Edelliseen postaukseen kommentoijat, kyllä minä varon routakuoppia. En ikinä ravaisi/laukkaisi epäilyttävällä pohjalla tai jos on liian pehmeää. Metsätiet ovat onneksi vielä lumen peitossa ja hyviä mennä.

Nyt on jokaisella heppasella hokkikengät jalassa, jes! Nyt ei tarvitse enää liukastella.

Perjantaina kävimme yhdessä Sannan kanssa maastossa. Ratsastin Veeralla ja Sanna Ollilla. Menimme noin 40 minuuttia, Ollin osalta lenkki sujui oikein hyvin, pysyi nivelellä lapasessa vaikka oli kaveri mukana, hyvä juttu!
Veera taas, no se meni osittain tosi hyvin ja toisaalta taas ei :D No mentiin koko matka edellä, joka on jo saavutus sinänsä. Pari kertaa Veera jumitti, mutta jatkoi taas nätisti eteenpäin kun jaksoi kärsivällisesti pyytää. Ensimmäisessä laukkapätkässähän tamma oikein villiintyi, ensin pukitti pari ihan peruspukkia, teen aina yhden ohjan pysäytyksen tuossa kohtaa, ei voi siitä jatkaa pukittelua tai vastaavaa. No sitten jatkettiin taas matkaa niin eikös se hypännyt ilmaan kauhea kyyryselkä loikan ja pukitti päälle. Pysyin onneksi kyydissä, matkaa jatkettiin pellon läpi. Olli käveli suoraan pellon läpi ja kahlasi hangessa kuin ennenkin ja me keskusteltiin Veeran kanssa varmaan 10 minuuttia, meennäänkö vai eikö mennä, no loppujenlopuksi pääsimme pellon poikki. Metsätieltä saavuttuamme taas toiselle peltoaukeamalle, kävelin löysällä ohjalla kun humps, hevonen kävi kyljellensä maate, no minä sieltä sitten heittäydyin alas kun en halunnut allekkaan jäädä. Veera ei onneksi piehtaroinut ja sain sen ylös samantien, no eikun takaisin selkään! Kun pääsin selkään ja annoin pohjetta, Veera tipahti taas makaamaan. Tällä kertaa ite istuin hevosen selässä, jalat maassa ja hevonen oli makuultaan alla (tässä kohtaa Sanna meinasi kuolla nauruun :D ) Siinä sitten istuttiin vähän aikaa kunnes Veera nousi ylös. Pääsimme metsätielle asti ja ravailimme pikku pätkän, ilman pukkeja mutta se "yritti viedä", eli painoi kädelle ja laski päätään, mutta luojan kiitos tuolla hevosella toimii aina jarrut. Lenkillä on hyvä pitkähkö ylämäki joka ollaan aina laukattu, no heppanen ennakoi ja pukitti, otin heti alas, ja jatkoin matkaa. Veera yritti koventaa vauhtia ja kun tein pidätteen niin sittenhän perä lensi! En ole varmaan koskaan ollut niin suuren pukin kyydissä (ja uskokaa pois, olen kokenut niitä paljon) ja lensinkin kaulalle ja kerkesin miettiä että "prkl! nyt tipun täältä", kuulin Sannan huutavan "pysy kyydissä" mutta onnistuin apinoimaan selässä ja pysyin kyydissä. Lopumatkalla laitoin tamman kunnolla ravissa töihin, jos riittää energiaa riekkumiseen- sitä riittää myös työntekoon. Nostin vielä lopuksi laukan ja sain nätin laukka pätkän, siihen oli hyvä lopettaa ja kävellä kotiin.
Mielenkiintoista kyllä ratsastaa tuolla hevosella, ei tule ainakaan tylsää. Kerkesin niissä pukitteluissa manata, kun olen hukannut itsesuojeluvaistoni jonnekkin! Mutta onneksi tasapaino aisti on visussa tallessa ;)
Ratsastukseen kuuluisi kehittää uusi genre, apinaratsastus, se olisi laji jossa minäkin pärjäisin :D



Lauantaina ratsastin Ekillä ja Ollilla.
Ekillä kävin noin tunnina käynti- ja ravimaaston. Eki meni todella nätisti, ravailtiin jo pidempiä pätkiä ja kävelimme pitkällä ohjalla. Kertaakaan Eki ei säikkynyt mitään ja huomasi kuinka sekin nautti maastoilusta, fiksu 5-w. Matkalla oli vesilätäköitä, mutta Eki yllätti eikä välittänyt niistä mitään :)

Paluumatkalla kävin hakemassa ystävältäni itselleni uuden ratsastushousut. Nuo mustat omat housut alkavat kulua puhki :( Eli siis merkkinä Mountain horse ja tuollaiset ruudulliset ovat. Tuntuivat ainakin mukavilta jalkaan ja olivat sopivat mittaisetkin.
























Ennen iltatallia ratsastin Ollilla, menin nivelillä ilman satulaa. Aluksi oli tarkoitus kokeilla vielä kentällä menoa, kun oli vähän pakkasta mutta ei siitä mitään tullut, joten menin omaa tietämme edes-, takaisin. Edestakaisin meno on Ollin kanssa vähän huono juttu, poispäin kotoa mennään ihan nätisti, mutta kotiinpäin ei malteta kävellä ja aletaan ennakoimaan ja kiihdyttelemään. Aluksi tein käynnissä väistöjä, jotta sain Ollin rennoksi edestä. Ravissa meni yllättävän hyvin, sain nopeasti Ollin rennoksi edestä ja taipumaankin jo vähäsen, tästä se lähtee. Otin myös laukkaa parit nostot, mutta niistä Olli kuumui sen verran, että otin vain nostoja. Ihmeellistä kyllä, jarrut toimivat noilla nivelillä tosi hyvin, laukasta saa seis todella nopeasti.
Ilokseni olen huomannut, että Olli on taas pyöristynyt, nyt pystyn ratsastamaan ilman mitään lisäpehmestetta takapuoleni ja hevosen selän välissä.



Kaikki kuvat otettu taas puhelimella, joten laatu ei ole päätähuimaava.


Huomenna onkin herätys klo 6, joten täytyy lähteä nukkumaan, muutenkin huominen on erilainen päivä kuin yleensä.


5.4.2013

Kevät

Huh huh, nyt on taas yksi koeviikko takanapäin, josta johtui tämä pieni tauko postailussa.

Joka päivä paistaa aurinko ja ette arvaa kuinka tylsää oli vaan lukea sisällä.... mieli olisi tehnyt ratsastamaan. Tiistaina kävin Ollin kanssa maastoilemassa. Lenkki sujui oikein hyvin nivelillä! Ette arvaa kuinka hieno fiilis tuli kun laukkasin sulaa tietä pitkin ja jarrut olivat täysin kunnossa ja ohjattavuuskin toimi :D

No kevät tuo mukanaan muutaman ongelman, mun kenttä sulaa :( joten siinä ei voi ratsastaa. Ja karvanlähtöaika, sitä karvan määrää mitä pienestä ponista voi irrota.

Tänään tulee kengittäjä ja kaikille laitetaan kengät, toivottavasti Ollin kaviot ovat tarpeeksi kasvaneet ja kengät voidaan laittaa.




Te joilla ei ole kenttää, missä ratsastatte näin keväällä kun kaikki on lumen peitossa/veden vallassa?