31.8.2013

Elokuun kuulumisia


Elokuu vaihtuu ihan kohta syyskuuksi. Niin se aika rientää, joka tarkoittaa sitä, että ylppärit lähestyvät. Koulun vuoksi en ole juurikaan kerinnyt kirjoittamaan blogia, hyvä kun kerkiän ratsastamaan. Huomenna yritän postailla teille kunnolla hevosista.

Sain ihmisiltä kuvia elokuun ajalta, joista olen laittanut muutamia tänne. Kuvat (c) Emma tai Alex Muurinen




Viimeisiä kuvia mitä minulla on pennuista. Jään kaipaamaan niitä. Toivon, että näkisin ne vielä joskus isompana.


Näytänkö jotenkin lyhyeltä? :D 


Pari kuvaa estevalmennuksesta, kun ratsastin Musella. Btw, inhoan omaa estistuntaani, murr.


Syksyn ehdoton ykkösjuttu on täällä- sänkipellot. Olimme lähdössä viettämään iltaa, mutta oli pakko pysähtyä ja ottaa muutama kuva! Odotan innolla, että pääsen heppojen kanssa ensi viikolla sänkipellolle purkamaan energioita. Toivottavasti syksy olisi pitkä ja lämmin, ja tulisi hieno ruska. Niitä kurakelejä en kyllä kaipaa. 

 Tänään on tarkoitus lähteä Ellillä maastoilemaan ja Ollilla mennä koulua. Mahdollisesti huomenna tulen postailemaan materiaalin kera, Sirkku lupasi tulla kuvailemaan :)


27.8.2013

Koulukilpailut 18.8.2013

hieno Nannu!


Kisoista on jo hetken aikaa ja tämän postauksen kirjoittaminen vähän venyi, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kuvat (c) Alex Muurinen ja video (c) Penina Peltonen.


 Eli siis tuolloin sunnuntaina olin Pyyrylässä koulukilpailuissa, luokkana Aikuisohjelma 2000. Ratsunani toimi Nanna poni!
Sain nukuttua edellisenä yönä noin 4h, lievää kisajännitystäkö havaittavissa?

Tämä oli 5.kerta kun ratsastin ylipäätänsä Nannalla, ensimmäiset yhteiset kisat, minun ensimmäinen virallinen koulukilpailu ja ensimmäinen kouluohjelma jossa on laukkaosio. Odotukset eivät olleet kovin korkealla, mutta 50% eli läpipääsyä lähdettiin hakemaan.


Nanna meni kaksi kertaa kyseisen ohjelman, jonka vuoksi se oli jo lämmitelty valmiiksi. Veryttelyn pidin lyhyenä, paljon aktiivisia ja nopeita siirtymisiä. Olin lähtöjärjestyksessä 15/16, joten kerkesin nähdä pari alkupäässä olevaa rataa.
Jännitän kilpailuissa, olipa ne este- tai koulukilpailut ja odotinkin omaa vuoroani ponin selässä kaksinkerroin käpertyneenä :D Lupasin ponille paljon omenoita ja nameja, jos se menisi nätisti. Nannan edellinen suoritus ei mennyt ihan nappiin, jonka vuoksi itselleni meinasi iskeä pieni epätoivon tunne.

Sitten se tuli, meidän lähtövuoromme. Tässä kohtaa oma jännitykseni häviää ja keskityn ainoastaan rataan. Ennen tuomarin lähtömerkkiä otin vielä yhden laukannoston ja aktivoin ponia siirtymisillä. Siirtymiset varsinkin alaspäin toimivat mainiosti!


Viimeiset hengenvedot, tekohymy naamalle ja kohti pituushalkaisijaa ja radan alkua. Erittäin ruma pysähdys ponin kompuroidesa pysähdykseen, great! Rata alkoikin siis erittäin hyvin...meinasin jo tässä kohtaa heittää pyyhkeen kehään! Huonosta alusta huolimatta jatkoimme ja loppua kohden rata menikin paremmin.


Raviosuus meni ihan hyvin, Nanna jopa lisäsi ihan minimaallisesti ensimmäisissä ravilisäyksissä. Toinen ravilisäys ei ollutkaan niin näyttävä, mutta aina ei voi mennä kuin elokuvissa. Mitään suurempaa rikettä ei tullut, joten seuraavana odotti laukka.
Treeneissä oikea laukannosto tuotti meille ongelmia, joko nosto oli puoli kierrosta myöhässä tai sitä ei tullut lainkaan tai sitten nousi vastalaukka. Mutta mitä tekikään Nanna, hyvän nätin noston avuistani, wuhuu! Toinen laukka nousi myös, hieman liian aikaisin, mutta nousi kumminkin. Yksi pieni rike raville, argh! Olisi pitänyt ratsastaa aktiivisemmin eteen. Laukasta raville ja lopputervehdykseen. Siinä se oli, rata oli ohitse.


Pisteitä tuli loppujen lopuksi 127, elikkäs 60,5%. Tavoite saavutettu ja radasta jäi hyvä fiilis. Huonoin numero oli 4 ja lopputervehdyksestä saimme 7,5. "Ratsastajan istunta, asento ja pujenkäyttö"= 7- siisti, josta olin tosi mielissäni :) Ensi kerralla pitää muistaa taivuttaa enemmän ja tehdä isompia ympyröitä!


Joten, tavoite suoritettu! Nanna sai paljon herkkuja ja omenia ;) Eikä se niin kamala ollutkaan vaikka minua vähän asiasta peloteltiikin :D Nanna on hurjan suloinen pieni poniini. Kiitos jälleen kerran Peninalle, periaatteeni "kerran vuodessa kouluradoille"- toteutui.




22.8.2013

Kestihän se lupaus 15 päivää

irtohypytystä sekä esteitä

Eilen rakensin niitylle kolmen esteen innarin. Vaikka itse sanoinkin, sain ihan toimivan kujan, ilman kunnollisia tolppia ja puomeja. Olli pääsee vähän laskemaan höyryjään ja itse miettimään mihin kinttunsa tunkee. Laitoin innarit 3m väleillä.

Juoksutin alkuun, jotta lihakset lämpenisivät, eikä heppa lähtisi samantien riekkumaan. Ensin innari oli pieninä ristikoina, mutta lopuksi se nousi noin 50cm,70cm ja 90cm. Isoimmissa hypyissä O ei meinannut mahtua tuohon 3m väliin. Pari kertaa joutui keräämään jalkansa aika vikkelään esteiden välistä.

Huomasi kuinka Olli tykkäsi pitkästä aikaa päästä pomppimaan, se juoksi itse kujaa edestakaisin, eikä sitä joutunut pyytämään erikseen hyppäämään. Olli on tosi helppo juoksuttaa/irtojuoksuttaa, se ei jää syömään tai jumittelemaan, se jatkaa matkaansa.



Irtohypytys meni tosi hyvin, Olli rauhottui loppua kohden ja teki tosi kivoja hyppyjä. Sanna ehdottikin, että hyppää selkään ja ota pari hyppyä. Niimpä, sinne meni se lupaus ettei hypätä.
Kävin hakemassa tallista kypärän, suitset sekä satulahuovan. Olli oli sen verran hikinen, etten halunnut istua suoraan selkään. Joten eikun selkään ja menoksi!

Kuten videosta näette, hypyt menivät yllättävän hyvin, vaikka O lähtikin 3 kerralla hiukan kaukaa. Ennen esteitä pidin vaan ahrjasta kiinni ja istuin kyydissä, heppa sai itse katsoa ja päättää mihin jalkansa laittaa. Pelkkä satulahuopa ei pysynyt kamalan hyvin paikoillaan, mutta kyllä se kyydissä mukana pysyi.
Kerran O hyppäsi pystyyn, se halusi mennä vasemmalle Sannan perään ja itse käänsin sen oikealle. Ja siitä sitten pystyyn kun osuin ulkopohkeella kylkeen. Tällä kertaa Olli ei kääntynyt hypätessään, vaan kauhoi etusillaan. Se näköjään vaihtoi taas taktiikkaa.

Ajattelin taas vaihtaa taktiikkaa, Ollin viikko-ohjelmaa sisältyy taas esteet, mutta alkuun irtohypytän sitä ja annan sen purkaa energioita. Sekä lisäksi maastoilu. Minusta tuntuu, että sitä ei jaksa kiinnostaa kouluratsastus täysi viikkoisesti. Sen täytyy saada purkaa energiaansa ja tekemään jotain kivaa, josta se tykkää. Ja ainahan suunnitelmia pystyy muuttamaan, jos se ei onnistukkaan. Mutta tällä mennään nyt.








Tänään Olli toimi 6-, ja 7-vuotiaiden tyttöjen maastoponina. Kävimme maastossa kävelemässä reilun tunnin lenkin. Olli toimi aivan älyttömän nätisti, kulki taluttaen koko matkan vierellä, ei ravannut askeltakaan tai yrittänyt jyräillä. Vastaan tuli monta autoa, eikä korvaansa lotkauttanut niistä, vaikka kapealla tiellä ohittivat.
Tytöt olivat oikein mielissään kun pääsivät maastoilemaan ja Ollikin selvästi tykkäsi maastossa kävelemisestä.

Lukijat, toimivatko molemmat videot teillä?

17.8.2013

Estevalmennus

aivokapasiteetti joutui koetukselle!

Olin tänään Tiina Heltimoisen estevalmennuksessa, enkä suinkaan pettänyt lupaustani ja hypännyt Ollilla. Ratsunani oli kimo eestiläinen elikkäs Muse. Torstaina extempore päätös lähteä estevalmennukseen hevosellaa, jolla en ole koskaan ratsastanut.

Tunnilla tehtiin paljon erilaisia tehtäviä esteiden välissä. Paljon voltteja sekä nopeita siirtymisiä, eli koko ajan joutui ratsastamaan. Loppuun tehtiin pidempää rataa ja kyllä, minun aivokapasiteettini teki katkoksen ja unohdin pariin otteeseen tehtävät :D hupsis.

Oli kiva päästä pitkästä aikaa hyppäämään ja tekemään erilaisia tehtäviä. Valmennus meni mielestäni ilman suurempia ongelmia tai virheitä. Koska tämä oli ensimmäinen ratsastukseni Musella, en voi verrata sitä aiempiin kertoihin ja sanoa menikö se paremmin vai huonommin. Mutta tämä oli nyt lähtötaso, meneepä vaikeaksi, toivottavasti joku ymmärsi!

Pikkusiskoni oli mukana ja on jo harjaantunut videoiden ottamisessa, jonka vuoksi saatte videomateriaalia tunnilta. Huomen aamulla on aikainen herätys, mutta siitä lisää huomenna. Arvaako kukaan mitä olen tekemässä?

Peninalle suuri kiitos ponin lainasta!


vaihtakaa mutterista laatua paremmaksi!

13.8.2013

Videopostaus!

kuulumiset videopostauksen muodossa


Muistakaa kommentoida videon lopussa esitettyihin pariin kysymykseen! Kysymyksiä saa vielä lähettää kysymyspostaukseen, joko tähän postaukseen tai alempana olevaan viralliseen kysymyspostaukseen

9.8.2013

Nyt saa kysyä!

70 lukijan erikoispostauksiin toivottiin kysymyspostausta ja tässä se nyt on!

Julkaisen kysymyspostauksen kun olen saanut mielestäni riittävästi kysymyksiä siihen. Joihinkin laajoihin kysymyksiin voin vastata jopa erillisen postauksen muodossa. Nyt siis kysymyksiä tulemaan, ne voivat liittyä hevosiin, ratsastukseen, koiriin, talliin tai ihan mihin vain.  Myös hevosten ulkopuolelta voi kysyä asiallisia kysymyksiä. Kysymyksiä on aikaa lähettää tiistaihin 13.8.2013 klo 18.00 asti.


Tänään onkin rankka päivä, pikku pennut lähtevät maailmalle. Mihin se 7 viikkoa ja kesäloma oikein katosi? Pennut ovat jo yli 6kg painavia ja hyvinvoivia. Onhan tuommoisista palleroista vaikea luopua, mutta tiedän että kaikki pääsevät hyviin ja rakastavaisiin koteihin ja se lohduttaa edes vähäsen. Ehkä vielä joku päivä nään niitä, ainakin toivon näin.

Nyt laittakaa kysymyksiä tulemaan! :)

7.8.2013

Pieni vesisade ei estä meitä onnistumasta

ratsastus sujui loistavasti!

Blogin kävijämäärä kävi melkein 600:ssa...jep jep, ht.netistähän taas löytyi yksi keskustelu. En ala ottamaan näihin keskusteluihin sen enempää kantaa, koska te ette oikeasti tunne tuota hevosta. Ja viimeisin huutelija, ei ollut edes lukenut mitä kirjoitin. Minulle on kumminkin tärkeintä, että hevonen on kunnossa ja omistaja on tyytyväinen. Ja kaikille tiedoksi, Olli ei ole kipeä mistään, se laukkaa oikeaa laukkaa aivan puhtaasti pellolla.
Mutta se siitä ja tämänpäivän ratsasteluihin.


Kuvat on otettu jo kesäkuussa, mutta en ole niitä täällä ennen julkaissut, ettei postaus jäisi kuvattomaksi. Kaikki kuvat (c) Sirkku

Illalla menin tallille noin 7 aikoihin ja pohdiskelin ratsastanko Ollilla vai en, Sanna oli myös tallilla ja sanoi jäävänsä katsomaan. Joten eikun menoksi. Päälläni oli tosin caprit ja teepaita, joten pääpyin menemään ilman satulaa. Ollin selkä on sen verran ilkeä istua, että käytän kahta satulahuopaa pehmusteena ja juoksutusvyötä pitämään ne paikoillaan.


Olli käveli rennosti alkukäyntejä pari kierrosta, mutta sen jälkeen ei enää malttanut. Otin ohjat tuntumalle ja työskentelin käynnissä ensin. Tein toisella pitkällä sivulla avotaivutusta ja toisella sulkutaivutusta. Molempiin suuntiin muutaman kerran ja sen jälkeen tulin pituushalkaisijalta pohkeenväistöä uralle. Oikea pohje ei meinannut mennä läpi, jonka vuoksi O protestoi pari kertaa häntää huiskauttamalla sekä kerran potkaisemalla takajalallaan taaksepäin. Väistöt menivät taas paremmin kuin ennen. Olli oli rennompi ja astui paremmin takajaloilla ristiin.

Miten se näyttää noin pieneltä? :D

Ja tietysti, kun olen hevosen selässä alkaa satamaan. Onneksi Sanna pelasti minut hakemalla tallista sadetakin, joka tosin oli L kokoinen ja hieman iso.

Aluksi ravissa Olli hissutteli miniravia ja kulki pää ylhäällä. Pyysin ravia eteenpäin ja O alkoi rentoutumaan. Tein ravissa pääasiassa keskiympyrällä töitä. Yritin ratsastaa mahdollisimman kevyellä kädellä ja ratsastaa O:ta rennoksi eteenalas. Kun muistin pyytää sisäpohkeella ja tukea ulko-ohjalla, poni laski päätään alas.

Wuhuu! Ensimmäiset pätkät eteenalas ravissa, täysin pehmeällä kädellä! Se, kuinka helppo siellä oli istua on aivan eri asia. Ravissa ei todellakaan ollut helppo istua, ja huomenna huomaan sängystä noustessani, että kyllä, olen menyt ilman satulaa harjoitusravia Ollilla. Mutta siis, ette usko mikä fiilis! Olli kulkee luonnostaan tosi paketissa ja alkuaikoina se kulki hetkittäin jopa virkkuukoukkumaisessa muodossa. Nyt on taas yksi iso askel harpattu eteenpäin. Ja vieläpä molempiin suuntiin.

Ollin mielipide asiasta!

Itse oli pakko pitää pieni breikki, koska vatsalihakseni eivät ole täyttä terästä (ainakaan vielä) ;)
Olli malttoi kävellä, puolipitkällä ohjalla eteenalas. Se rehellisesti käveli, koko selän läpi. Hehee, jotain tulosta on siis syntynyt! Voi elämä, miten pienestä voi ihminen tulla ilosieksi? :D Mutta niin, käyntikään kun ei ole mikään itsestäänselvyys tämän hevosen kanssa.

Ei kiinnosta.

Välikäyntien jälkeen sain idean, että menen raviohjelman läpi. Sanna seisoi tuomarin paikalla ja me suoritimme radan, ja olisimme päässeet vielä läpi! Tietysti kilpailutilanne on erilainen, mutta ennen se ei onnistunut edes kotikentällä. Tulevaisuudessa pitää treenata siirtymisiä, suoraan menemistä ja suoraan pysähtymistä. Tässä on meille taas vähäksi aikaa tekimistä. Mutta siis rata sujui paremmin, kuin mitä sain Keken kanssa 3 vuotta sitten, eli 53%.


Lopuksi otin vielä laukat. Oikea laukka ei noussut heti, vasta kolmannella nostolla. Olli kulkee erittäin herkästi lapa edellä ja nostossa täytyy olla skarppina jotta se onnistuu. Olen itse vino kun ratsastan, myös tämä vaikuttaa ponin laukannostoihin. Se kääntää myös pyllyn sisään, jonka vuoksi oikea pohje ei mene aina läpi. No mutta, harjoitusta tämäkin vaatii. Laukka oli kumminkin rauhallista, ja sain sen alas pienillä pidätteillä.
Vasen laukka sujuukin meiltä ongelmitta, nosto oli nätti ja rauhallinen ja laukka on temmoltaan rauhallisempaa kuin oikea.


Ennen olen aina lopettanut ratsastuksen laukkojen jälkeen, yksinkertaisesti siksi ettei siitä ole tullut yhtään mitään. Olli on tarjonnut vain laukkaa ja häseltänyt. Tänään jatkoin ratsastamista vielä ravissa, ja arvatkaa mitä tapahtui. Olli ravasi nätisti, hyvässä tempossa eteenalas. Se ei edes tarjonnut laukkaa ja oli todella kevyt kädelle. Tein vähän aikaa töitä ravissa ja sen jälkeen "loppukäynnit". Niitä ei ihan voi sanoa vielä loppukäynneiksi. Mutta jos on tarpeeksi hyvä mielikuvitus, askellajin voi tunnistaa käynniksi, koska se ei ole raviakaan. Ja se tapahtui pitkällä ohjalla, joten edistystä on tullut siinäkin asiassa, mutta kyllä se vielä joku päivä kävelee rehellisesti myös loppukäynnit.


Taas saa olla kovin ylpeä pikku hepasta! Se kehittyy eteenpäin, vaikka välillä se ei siltä vaikutakkaan. Tälläisten päivien ansiosta tuo hevonen pysyy meillä ja sen kanssa jaksaa tehdä töitä. Tehty työ palkitaan aikanaan ja se tuntuu mahtavalta. Täytyy vain olla kärsivällinen.

Huomenna Ollilla on vapaapäivä, kun on luvattu niin karseaa keliäkin. Maanantaina meillä on pitkästä aikaa luvassa valmennustunti.

Mitenhän tämä kirjoittaminen karkasi taas ihan käsistä? No toivottavasti joku jaksoi lukea koko postauksen.

Edelliseen postaukseen saa (pitää) käydä ehdottamassa erikoispostausideoita!


70 lukijaa! (video)

Huh huh, en olisi uskonut, että blogi saa koskaan näin montaa lukijaa. Kiitos siitä!

Kuten lupasin, saatte nyt videon, jossa on videopätkiä kevään/kesän ajalta. Olen kerännyt eri ratsastuskerroilta ennen julkaisematonta materiaalia, sekä lisäksi pätkiä on hevosten laitumelle laskusta. Toivottavasti tykkäätte!

Muistakaa vaihtaa mutterista laatua paremmaksi!

Nyt 70 lukijan kunniaksi, voisin tehdä jonkun erikoispostauksen/erikoispostauksia, näin viimeisten lomapäivien kunniaksi. Nyt saa siis laitaa ehdotuksia tulemaan, mistä juuri sinä haluaisit erikoispostauksen?
Ehdotuksia voi laittaa seuraavan parin päivän ajan.

6.8.2013

En uskonut tämän päivän koittavan

 luovuin esteratsastuksesta Ollin kanssa.

Kiitos viime postaukseen tulleista kommenteista, olette olleet kivan aktiivisia! :) Pienikin kommentti piristää kummasti. Kun 70 lukijaa on  täynnä, julkaisen videon, johon olen koonnut kesän ajalta julkaisematonta materiaalia.

Mutta takaisin otsikkoon. Eli siis ajatuksenani oli lisätä esteitä Ollin viikko-ohjelmaan, jos sillä hyppää vain harvoin, niin se innostuu esteistä paljon enemmän, kuin säännöllisestä hyppäämisestä. Olen siis suunnitellut Ollille oman viikko-ohjelman, jotta harjoittelu olisi tavoitteellisempaa ja pysyisi monipuolisena. Tänään paperissa luki: esteitä/puomeja.

Kaikki kuvat ottanut (c) Helmi, kiitos!




Olli oli alussa normaaliin tapaansa vauhdikas. Alkuun hyppäsin ihan pientä estettä pari kertaa peräkkäin ja ennen estettä laitoin käden harjaan ja annoin ponin selvittää mistä se ponnistaa. Este oli noin 40cm ja siitä pääsee yli vaikka takaperin, joten hyviä hyppyjä tuli. Itse katsoin kuvista, että oma esteistuntani on parantunut, eli siis jotain positiivista tästäkin päivästä.

Ollille ongelma esteillä on oikea laukka, se ei millään suostu nostamaan sitä kun kuumuu. Menisi vaan vasenta, ja jos yritän korjata sitä, jää O pomppimaan paikoilleen tai puolestaan pukittaa. Pukit eivät sinänsä haittaa, ne eivät tunnu selkään juuri ollenkaan. Tälläisessä tilanteessa, se hyppäsi tänään pystyyn kaksi kertaa peräkkäin.
Tällä kertaa Olli oli vähän nopeampi, yleensä tunnen kun se hyppää pystyyn ja pystyn laittamaan kädet niskaan ja estämään hyppimisen, nyt myöhästyin, joten ei auttanut muu kuin pitää kiinni.

Otin vielä molemmista suunnista hyvät hypyt alle ja lähdimme koulukentälle. Hyppään siis niityllä, ja koulua menen pellolle aidatulle "kentälle". En voinut jättää ratsastusta tuollaiseen, hevonen ei kuunnellut pidätteitäni ja muutenkin, en vain yksinkertaisesti voi jättää suoritusta tuollaiseksi.





 Kentälle päästyäni pidensin jalustimet ja aloin työskentelemään. *Pam* kuin taikaiskusta alleni tuli täysin eri hevonen. Tein ravissa avotaivutuksia ja väistöjä, eivätkä ne ole vielä olleet noin hyviä. Olli reagoi väistättävään pohkeeseen paremmin kuin ennen ja meni tosi hyviä pätkiä.
 Molemmat laukat nousivat ongelmitta, myös oikea. Laukka pysyi kontrollissa ja laukasta alas siirtyminen nätisti. Olli käveli loppukäynnitkin, seuraten minua kuin koira.






Joten tein päätöksen, en hyppää Ollilla enää. Tai pidän ainakin pitkän tauon sen kanssa. En halua sille huonoja kokemuksia, tai että oikeasti joku kerta käy jotain. Tähän asti selvitty hengissä ja haluan sen myös säilyvän niin. Ja jos haluan hypätä, voin tehdä sen Ellin kanssa.

Ollilla riittää liikettä koulupuolelle, ainakin sille tasolle missä itse olen. Se toimii kouluratsastuksessa paljon paremmin ja rennommin kuin missään muussa. Jos haluan Ollin jumppaavan esteillä, se voi tehdä sen myös irtojuoksutuksessakin, paljon turvallisemmassa muodossa kuin ratsain.

Minä, viime vuonna vielä vannoutunut esteratsastaja luovun rakastamastani lajista. Kyllä! Uskokaa tai älkää, minäkin heitän pyyhkeen kehään jossain vaiheessa.
 Ja pahoin pelkään, että olen alkanut nauttimaan kouluratsastuksesta. Mielestäni on hienoa saada hevonen toimimaan mahdollisimman pienillä avuilla sekä istunnalla. Suunnittelin jo ensi kaudella pääseväni Ollilla johonkin kisoihin, kunhan saadaan homma ensin kuntoon.

Toivottavasti tästä postauksesta sai edes jotain selvää, kello on jo aika paljon ja olen väsynyt.

Mutta siis lyhyesti:
Nyt se on virallista, minusta tuli kouluratsastaja ja Ollista kouluhevonen.

5.8.2013

Finally!

hevoseni voidaan luokitella normaaliksi

Nyt on mini mökkilomalta kotiuduttu! Ihan virkistävää välillä käydä tämän kylän ulkopuolella ja nähdä tuttuja. Vähän jänskätti alkuun miten 8 koiraa tulee mökillä toimeen, mutta hyvin onnistui! Pennutkin käyttäytyivät asiallisesti ja kaikki sujui hienosti.

löydätkö kaikki 8 kuvasta?

Lauantaina ratsastin Ollilla ja panostin oikein varusteisiin! Harmikseni huomasin, että paitani ja satulahuopa ovat vähän erisävyiset, mutta koittakaa kestää. Sirkku tuli taas kuvailemaan (ja on ottanut myös kaikki kuvat), kiitos!

 Haettiin poni laitumelta ja se seisoi viimeisimmässä kulmassa. Eikä tullut vastaan vaikka kuinka viheltelin ja kutsuin. Katsoi vaan korvat hörössä. Käveltiin sitten heppojen luokse ja talutettiin ne talliin. Olli teki viime kesänä vielä sillein, että päästi aika lähelle laitumella, mutta viime hetkellä juoksi karkuun. Aina piti olla joku leivän kannikka mukana, jos ei halunnut alkaa leikkimään hippaa. Nyt se tulee yleensä vastaan, mutta ainakin antaa kiltisti kiinni ja lähtee reippaasti töihin.

Ennen ratsastusta otimme Ollista pari rakenne kuvaa. Kerrankin kun olimme panostaneet ponin kamoihin, niin täytyihän se ikuistaa. Olli seisoi nätisti paikallaan ja välillä jopa korvat hörössä.




Ollin lihaskunto alkaa olemaan jo parempi ja se on saanut pyöreyttä. Pylly on pyöreä, järkyttävä alakaula pienentynyt, eikä se näytä enää vinttikoiralta! Karva on kiiltävä ja tukka kasvanut. Vielä vähän enemmän massaa ja pyöreyttä niin hyvä tulee!

1.

2.

Olli kävelee alkukäynnit pitkillä ohjilla, tämä ei onnistunut vielä toukokuussa. Voin vaihtaa suuntaakin, ilman että O tarjoaa saman tien ravia. Alkukäyntien jälkeen voin ottaa ohjat tuntumalle, ilman että se lähtee. Pystyn ratsastamaan sitä käynnissä pohkeella, ilman että se sinkoaa heti kun hipaiseekin jalalla kylkeen.
Pystyn ratsastamaan siistin pysähdyksen, ja Olli malttaa seistä paikallaan. Ollille pysähdykset ovat aina olleet hankalia, se ei malta seistä paikallaan. Nyt saan jo kiittää sisäkädellä ja se odottaa, lähtee vasta pohkeesta eteenpäin. Ja kyllä, tämä kuulostaa täysin normaalilta asialta, mutta on meille se on valtava edistysaskel.


3.

4.

5.

6.

7.

8.

Aloitin ravailemaan oikeaan kierrokseen ensimmäiseksi. Olli ravasi tosi nättiä ravia, enkä nyt tarkoita että se kulkisi automaattisesti oikeinpäin. Se ei kaahottanut, vaan odotti minua, se reagoi kivasti pohkeeseen ja kääntyi hyvin. Olli ei ole mikään automaatti, se ei tee mitään ilmaiseksi, joten sitä pitää ratsastaa.
Itse sorrun välillä pelkkää matkustamiseen ja liian "pienien" apujen antoon, varsinkin jalalla. Ilman satulaa ratsastan paremmin jalalla, muta satulan kanssa se välillä jää. Lauantaina kumminkin ratsastin oikeasti pohkeilla, eikä Olli lähtenyt yhtään mihinkään. Sain käyttää kunnolla sisäpohjetta, jotta sain sen taipumaan ja tuli fiilis, että tätä hevosta voi ratsastaa. Se ei mene rikki pohkeiden käytöstä.

Sanna oli kentän laidalla muistuttamassa minua ulko-ohjasta ja jalasta. Ulko-ohjani välillä seikkailee ihan omia polkujaan, ja jalan tuuppaan liian eteen. No, näistä pääsee eroon vain ratsastamalla. Etukenoni on jo vähän suoristunut, harjoitusravissa se on jo melkein poissa. Keventäessä lähden tosi helposti eteen mukaan.

Olli on yksi harvoista hevosista, jonka harjoitusravissa en osaa oikeasti istua satulan kanssa. Ja kyllä, olen tehnyt töitä sen eteen. Mutta tänään, pystyin istumaan jo suht hyvin selässä ja Ollikin toimi paljon paremmin, kun minun ei tarvitse keskittyä istuntaani niin paljoa, vaan voin keskittyä itse hevoseen ja sen ratsastamiseen. Olli meni pari kolme askelta aina välillä tosi hienoa ravia! Se kantoi itsensä rehellisesti ja liikkui selän läpi.
Tuollaisia parin kolmen askeleen pätkiä kun tulee koko ajan lisää, niin kohta niitä on jo parikymmentä ja siitä vain yhä enemmän, hiljaa hyvä tulee.

Valon takia kaikki kuvat on otettu samalta pitkältä sivulta, mutta ei anneta sen häiritä.

9.

10.

11.

12.

13.
14.

15.

16.
Vasempaan kierrokseen Olli jäi ensin vähän sisäkäteen kiinni, mutta monien volttien ja ympyröiden avulla se irroitti ja muuttui kivaksi ratsastaa. Olli vaikutti rennolta ja se kuunteli koko ajan mitä tehdään seuraavaksi. Yhtään rikkoja ei tehty laukalle, vaikka ratsastin reilummin pohkeella.

Ponille tulikin hiki, sen takajalkojen väli vähän vaahtosi, eli molemmat, kuski sekä poni joutuivat töihin. 

Onko kellään jotain ideoita, miten silmälasit saa pysymään paikoillaan? :D Itselläni ne tuppaavat aina tippumaan nenälle ja koko ajan pitäisi niitä olla nostamassa. Onko siis jollain joku vippaskonsti jolla ne saisi pysymään oikealla kohdallaan?

Toivottavasti edes joku jaksoi lukea tämän koko postauksen. Tämän piti olla alunperin kuvapostaus, mutta lähti taas vähän lapasesta tuo kirjoitus...

Mikä on mielestäsi onnistunein otos/otokset?