30.12.2012

70. Valmennus 28.12.2012


Olin Ollin kanssa lähitallilla valmennuksessa, valmentaja toimi Penina, kiitokset hänelle. Olen jo pitkään halunnut taas valvovan silmän alle, mutta aikataulut ja rahatilanne ei sitä ole suosinut, mutta onneksi vihdoin pääsin :). Tuli kyllä tarpeeseen. Välillä kun tuntuu, että Ollin kanssa loppuu vaan usko kesken.

Valmennus pidettiin lähitallin maneesissa, kun meillä ei ole kuin peltoja joilla ratsastaa. Saa hyvät alku- ja loppukäynnit kun kävelee noin 20 minuuttia maneesille.

Löysin omat saappaanvarteni komerosta ja päätin laittaa ne jalkaan, ne ovat aavistuksen pitkät jaloilleni, mutta koulussa ne menevät. Esteillä ne painavat liikaa polvitaipeeseen. Sirkku pääsi kuvaamaan menoamme, joten nyt luvassa on myös kuvia sekä videopätkä.

Teimme perusharjoituksia, ympyröitä, voltteja sekä hidastuksia, täytyy saada ensin perusasiat kuntoon ennen hienoja temppuja :D Ja heti aluksi jalustimia 3 reikää pidemmiksi...olen tottunut menemään lyhyillä jalustimilla. No ei auttanut kuin ratsastaa, etukeno hävisi, käsien heiluminen tasottui, mutta jalka siirtyi liian eteen. Aina pitää olla jotain treenattavaa.

Olli alussa protestoi vähän pukittelulla, kun ei huvittanut tehdä töitä, mutta jos on energiaa tehdä tyhmyyksiä niin on myös energiaa tehdä töitä! Ollin pukit ovat, no, aika säälittäviä. Jos se pukittaa jään vaan seisomaan jalustimille, se ei yritä heittää selästään, vaan protestoi.




Jatkoimme työtekoa ja pukittaminen ja muu temppuilu loppui kuin seinään. Teimme kahdeksikkoa, jonka keskellä piti aina hidastaa vauhtia ja vau! Olli hidasti selvästi vauhtiaan. Alkoi löytymään se rentous ja Olli vähän hellitti virkkuukoukku muotoaan. 






Kaikki kuvat ovat näköjään samaan suuntaan, mutta ei voi mitään.
Videosta näette hyviä hetkiä, sekä niitä huonoja. Videolta näkyy myös erittäin ruma käyntisiirtymisemme :D
No tässä ollaan tällä hetkellä ja tästä on suunta vain ylöspäin! Kyllä meistä vielä joskus tulee ratsukko.


Valmennuksesta jäi positiivinen mieli ja alkoi usko taas löytymään tuon hevosen kanssa :D


28.12.2012

69. Elämäni eläimet part 3

Kolmas osa kertoo Sennistä :)

Nimi: Kalliovaaran Xara Tatra
Kutsumanimi: Senni
Rotu: Owzcarek Podhalanski
Syntynyt: 26.2.2011
Skp: narttu
Säkä: 70cm




Hessun kuoleman jälkeen halusimme toisen koiran, ja päätimme ottaa sen kun itselläni alkaa kesäloma. Isäni halusi koiran kokoisen koiran, eli siis ei mitään pientä, meillä on kissa sitä varten. Lähellä n.20km päässä oli kasvattaja, joka myi Owcarek podhalanskeja, minkäs sille voi kun tuollainen iso karvapallo juoksee vastaan :D no, meillehän se tuli.
Kun sain ysin päättötodistuksen käteen, lähdimme heti hakemaan Senniä :)


Senni 3kk vanha ja yhtä iso kuin Taika

Senni on luonteeltaan kiltti, hassu ja minun koirani. Se on tuollainen lempeä jättiläinen, vaikka minun mittapuulla se ei ole kovin iso :D Senni on myöskin naisten koira, miehiä pitää vähän kiusata. Se on todella leikkisä, eikä aina tajua kokoaan. Senni rakastaa nukkua kainalossa ja olla huomion keskipiste.

Owcarek Podhalanski on laumanvartija, ja Senni suojelee laumaansa. Mutta useampi asia ei päde tuon koiran kohdalla. Se rakastaa toisia koiria ja leikkii kaikkien kanssa, se tulee toimeen narttujen kanssa) meillä on 2) ;D Ja meillä Senni on myös vapaana.




Ollaan Sennin kanssa kierretty myös näyttelyissä ja tarkoituksena saada Senni ainakin Suomen muotovalioksi :) Katsotaan miten pärjätään :)

 
Koiranet järjestelmästä löytyy tarkempia tietoja Sennistä, sen suvusta ja näyttelytuloksista ( vähän kuin hevosten sukuposti)
Paina tästä!

22.12.2012

67. Elämäni eläimet part 2

Tämä postaus kertoo Taikasta!

Nimi: Taika
Rotu: Lapinporokoira
Syntynyt: 27.2.2008
skp: narttu
säkä: noin 50cm
paino: n.16kg




Taika on ensimmäinen oma koirani, jonka ostin itselleni 14-vuotis syntymäpäivä lahjaksi. Tuollainen söpö pikku eläin tuli todella ison vaalenapunaisella rusetilla varustettuna minulle :)
Ostin Taikan itselleni kotikoiraksi, joten se ei ole rekisterissä. Tein puoli vuotta kaikenlaisia pikkutöitä että sain ansaittua rahat tuohon koiraan.

Taika on luonteeltaan hieman arka, se ei pidä yhtään tupakan tai alkoholin hajuista. Mutta on todellinen ystävä kun sen kaveriksi pääsee. Se on myös sosiaalistunut todella paljon pennusta.
Taika rakastaa nukkua lämpimässä paikassa ja tekeekin usein oman pesän itselleen ja on kyllä todella perso herkuille. Taika on koiranruoille todella nirso, vain tietyt merkit kelpaavat.
Taika osaa aika monta temppua, noin 15 näin lonkalta heitettynä, voin joskus ottaa niitä videolle.


Taika on käytöstavoiltaan todella kiltti, ei riehu tai tee asioitaan sisälle. Taika on kova matkustamaan, avaat auton ovet ja Taika istuu jo auton sisällä ennenkuin ehdit edes huomata. Se rakastaa myös käydä tallilla ja on siellä elementissään. Myös maastoratsastuksella Taika on usein mukana, jos mennään vähän rauhallisempi lenkki.


Taika on oma pikku mussukkani, joka tietää kyllä paikkansa! Se on pikku päivänpiristykseni joka on täynnä elämänintoa.





19.12.2012

66. Elämäni eläimet part 1

Sain pari toivetta jotka aion toteuttaa seuraavissa postauksissa, eli kerron muista eläimistäni vähän tarkemmin.
Eli yksi postaus sisältää yhden eläimeni/eläimiä, riippuu kuinka tärkeitä ne ovat minulle.
-------------

Asun maatilalla, ja kyllä meillä on ollut jos minkälaista nelijalkaista otusta. Eli kerron minun elinaikani (17-vuotta) olleet elukat.

Meillä on ollut lehmiä koko pienen elämäni ajan, niistä luovuimme kun täytin 7-vuotta. Kasvoin lehmien ympärillä, joten en pelkää isoja eläimiä ja olen tottunut niihin. Muistan vieläkin lehmiemme nimet ja niiden järjestyksen pöydän ympärillä...

Koiria on kerääntynyt aika monta kappaletta, yhteensä 10 kappaletta ja kissoja varmaan tuplasti enemmän. Olen omistanut myös kanin ja nyt on viisi hevosta pihassa, vaikken niitä itse omistakkaan.

Eli siis nelijalkaisia ystäviä on kerääntynyt jo tähän mennessä jo aika monta ja nyt kerron tärkeimmistä vähän enemmän!

-------------

Kuolleista eläimistä ehdottomasti tärkein on ollut koira nimeltä Hessu.
Hessun oikea nimi on Rival Attraction's Harem Hero ja roru berninpaimenkoira.
Hessu tuli meille kun oli 3 vuotias ja eli 13 vuotta. Eli siis koko sen ajan kun muistan elämästäni jotain. Hessun poismeno oli todella surullinen asia ja siitä yli pääsy kesti vähän aikaa. Mutta onneksi on muistot!
Hessu oli luonteeltaan maailman kiltein, koskaan ei murissut tai ollut vihainen, tälläisen koiran ottaisin koska tahansa uudestaan. Kylään mennessäkin piti ottaa Hessu mukaan, muuten ei kuulemma ollut tulemista :D Hessu oli myös tunnettu tällä kylällämme ja kaikki kyllä tunnistivat kenen koira kyseessä on. Tämän koiran muistan kyllä loppuelämäni.



Tässä vielä muistovideo Hessusta.



Mitäs tykkäsitte, jatkanko tälläisiä postauksia?

Rakas <3



11.12.2012

65. Haaste!


Ihan ensiksi kiitos teille lukijat, olette olleet nyt aktiivisempia kuin vähään aikaa (tykännyt postauksista/kommentoineet niitä)! Saan aina uutta puhtia tähän hommaan kun nään että edes jotakin kiinnostaa nämä minun selitykseni :D Tehkää tätä myös jatkossa :)

10 kysymyksen haaste!


Sain haasteen Peninalta, kiitos!

1. Miksi aloitit blogin pitämisen?

-
Kirjoitin ennen vihkoon kun ratsastin, mutta totesin että se kesti aina pari viikkoa kunnes into taas hiipui. Ajattelin, että blogin pitäminen olisi mielenkiintoisempaa, kun saisi kuvia/videoita liitettyä teksteihin. Olihan sekin mahdollista että jotakuta vaikka kiinnostaisi hevosteluni? Omistan myös hyvin huonon muistin, joten tänne saa kaikki talteen ja niitä voi lukea myöhemmin (tuppaan hukkaamaan ne vihkoni).

2. Oletko kilpaillut / millä tasolla kilpailet?

-
Esteillä leirikisoista aina 90cm derbyluokkaan asti seuratasolla. Tavoitteena olisi kyllä kisata aluetasolla, jos vaikka ensi kesänä?
Koulussa olen kisannut raviluokasta helppoon B:hen asti.
Toivottavasti päästään Ollin kanssa tulevaisuudessa kisakentille asti :)

3. Kuinka kauan olet ratsastanut?

-
Aloitin muistaakseni 5 vuotiaana käymään naapuritallilla ratsastamassa. Ensimmäiset 8 vuotta ratsastin säännöllisen epäsäännöllisesti ja vasta viimeiset 5 vuotta olen ratsastanut aktiivisesti ja tavoitteellisesti.





4. Koulu vai esteet?

-
Molemmat! Riippuen toki hevosesta, jollain tykkään hypätä ja toisella taas mennä koulua. Riippuu kyllä kanssa omasta fiiliksestä ja hevosen taidoista.
Mutta kyllä noi esteet taitaa viedä :D

5. Valmennus vai kilpailut?

-
Molemmat, valmennuksissa treenataan ja kisoissa katsotaan mihin taidot riittävät. Nyt on kisailusta ollut vähän taukoa, sekä valmennuksista, kun vakituista valmentajaa ei ole oikein löytynyt. Itse tykkään ratsastaa valmennuksissa, saa korjattua virheitä ja parannettua ratsukon yhteistyötä.

6. Poni vai hevonen? Perustele.

-
Poni :D Kutsun hevosiakin poneiksi ja Olli on melkein ponikokoinen :) Mutta toisaalta taas pienikokoiset hevoset kun ponivuodet ovat jo ohitse :( Olen myös sen verran lyhytjalkainen että pieni hevonen on sopivan kokoinen.

7. Onko sinulla ollut hoito-, vuokra- tai omaa hevosta?

- Onhan noita kertynyt matkan varrelle, hoitohevosia useampia ja varsinaisia vuokrattavia 4 kappaletta. Varsinaisia omia ei ole, mutta pidän Ollia kuin omaani.

8. Oletko hypännyt maastoesteitä?

-
Kyllä ja rakensin oman maastoesteradankin! Rakastan niitä :D

9. Lempihevosrotusi?

-
Nyt onkin vaikea paikka, jokainen hevonen on oma persoonansa ja olen tavannut niin laidasta laitaan hevosia että paha on sanoa. Hevosen luonne ratkaisee, ei se rotu.

10. Korkein hyppäämäsi este?

- 130cm yksittäisenä, ratana 100cm ja kisoissa 90cm.


En nyt haasta ketään varsinaisesti, mutta jos joku haluaa tälläisen tehdä niin siitä vaan! :)


9.12.2012

64. Aina ei voi onnistua!


Katselin ajankulukseni vanhoja valokuvia koneeltani ja keräsin sieltä parhaita epäonnistumisia :D
Vaikka olen tippunut hevosen selästä varmaan 200 kertaa, vain kaksi niistä on on saatu kuvalle/videolle. No ettepähän nää hienoja mahalaskujani :D Mutta tässä on nyt muutama, vähän lievempi kuva.

Tässä postauksessa on eniten kuvia Kekestä, koska Ollilla ei näitä epäonnistumisia oo saatu tallennettua kameralle.

Mutta, Keke oli "tunnettu" hyppytyylistään, kovaa ja korkealta! Jolloin kuski ei aina voinut olla ihan mukana hypyissä :D

Blogger ei suostu yhteistyöhön, joten klikatkaa kuvia isommiksi!



jep, Keke päätti lähteä 3m ennen estettä hyppyyn ja meni vielä yli!
 

esteratsastuksen perusasento :D

tähdätään esteen keskelle ja hypätään suorran yli, eikö vain?


Seisoin Keken selässä ja heppa päätti väistää alta :D

Ehkä tyylikkäin esteen ylitys meiltä :D

Onneksi Keke oli rehti heppa ja hyppäsi vaikka ratsastaja oli milloin mitenkin päin, kyllä meillä yleensä meni paremmin :D



arvatkaapa asekllaji :D

Nyt oli siis lupa nauraa :D Täömmöinen pieni sunnuntai illan kevennys!

8.12.2012

63. Helsinki voittaja 2012!

Eli tänään luvassa postaus Messarista, koiranäyttelystä. Eli siis luvassa postaus Sennistä :)

Lähdettiin aamulla tosi aikaseen ja tultiin illalla myöhään, mutta selvittiin hengissä. Senni osallistui nuorten luokkaan ja tuomarina oli ruotsalainen Skalin Bo. Senni on siis rodultaan Owczarek Podhalanski.

Ennen kehää käteni tärisi´vät ihan hullun lailla ja voin pahoin. Pientä jännitystä havaittavissa? :D
Kehässä Senni kumminkin esiintyi hyvin, seisoi paikoillaan eikä väistänyt tuomaria.



Senni sai ERI:n, SA:n, VARASERTIN sekä VARACA:n, joka muuttuu CACIBIKSI! :D
Eli siis todella hyvin meni, ajatelin ettei pärjätä yhtään kun Sennillä ei oo oikeen tota turkkia. Eli siis ensimmäinen Cacibi on nyt ansaittu! :D

Tuomarin arvostelu:
" Kaunis narttu, hyvä pää ja oikea ilme, hyvä asenne kehässä, hyvä kehon pituus, ulkonevat tassut, erinomainen häntä, hyvä runkoinen, liikkuu erittäin hyvin"
Eli saatiin myös tosi hyvä arvostelu :)

Olen kyllä ylpeä tuosta hölmöstä koirastani :D


6.12.2012

62. Postikorttimaisemia!

Eilen kerkesin kerrankin valosan aikaan ratsastamaan ja päätin lähteä Ollin kanssa maastoon. En ole käynyt Ollilla kunnolla maastossa vähään aikaan, kun se on yleensä päätynyt siihen että poni vie ja ratsastaja vikisee selässä...
Sää oli mitä mainioin, aurinko paistoi ja oli noin 15 astetta pakkasta. Päätin tehdä kerrankin kunnon maastolenkin, joka loppujen lopuksi olikin noin kahden tunnin pituinen ja yli 20km pitkä :D

Olli meni todella nätisti koko matkan ajan, käveltiin aluksi kunnon alkukäynnit, ravasimme pitkiä pätkiä sekä laukkasimme vielä pidempiä pätkiä. Tein laukassa aina välillä laukka-seis-laukka siirtymisiä, jolloin heppa pysyisi mulla käsissä ja muistaisi mitkä ne jarrut on. Tämä sujui todella hyvin, kertaakaan ei edes tuntunut siltä että nyt lähettäis!

Olli ei ole myödännyt laukassa viimeiseen kahteen viikkoon ollenkaan, on mennyt vaan selättömänä ja pää pilvissä. Mutta eilen maastossa se rentoutui, myötäsi laukassa ja laukka alkoi pyörimään. Jestas, mikä laukka sillä hevosella on...huh huh, jos sen laukan saisi kentälle joskus.

Matkalla oli todella hienoja maisemia, metsäteitä, joilla kukaan ei ollut vielä mennyt, harmitti tosi paljon kun ei ollut kameraa mukana :( Olisi saanut ihania postikortti kuvia.

Nyt alan aina kun vaan kerkeän käymään Ollilla enemmän maastossa. Olli tykkää itse mennä siellä tosi paljon ja se on hyvää hermoterapiaa :D

Alempana pari kuvaa jotka napsin aamutallin jälkeen :)



Tänään olisi luvassa hiihtoratsastusta ;) Katsotaan saanko jonkun ottamaan vähän materiaalia.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!


2.12.2012

61. Nyheter!

Koeviikko ohi, siitä on toivuttu ja nyt alkaa taas blogi heräilemään!
Ja hyvää joulukuuta kaikille, en voi uskoa että tääkin vuosi on mennyt näin nopeesti...

Tosiaan, tässä välissä on tapahtunut vaikka ja mitä, niin hyvää kuin huonoakin. Ja lunta tuli! Meillä on nyt noin 15cm lunta tai enemmänkin ja pakkasmittari näyttää -20 astetta...

Huom! Koska blogger valittaa vieläkin kuvatilasta, lisään kuvat pienempinä, joten klikatkaa kuvaa jolloin näette sen sitten isompana, kiitos!

Aloitetaan Ekistä. Viikonloppuna ratsastin Ekillä ja päätimme Sannan kanssa lähteä maastoon. Sanna ratsasti Veeralla ja itse menin Ekillä. Pääsin itse selkään, ratsastin koko matkan ja selvisimme siitä sekä itse selästä alas! Jes! Pikkuinen 4-vuotias heppanen oli todella nätisti koko matkan ja yllätyin kyllä positiivisesti. Ekistä on kuoriutunut oikea sydänten valloittaja!



Olli, no on hyviä  hetkiä ja sitten niitä huonoja. Koeviikolla ratsastin kentällä ja meni tosi hyvin. Olli kuunteli pohkeita, se väisti pohjetta, eikä lähtenyt siitä pelkästään eteenpäin. Saimme myös ensimmäiset raviväistöt!
Mutta sitten on niitä päivä kuten tänään, mikään ei onnistu.
 
 
Veeralla en ole kerinnyt paljoa ratsastelemaan, kerran kävin kyllä maastossa neidin kanssa.
Nyt voisin joulun kunniaksi toteuttaa erikoispostauksia!? Eli, jos sinulla on mielessäsi joku/joitakin ehdotuksia niin kerro ne minulle niin yritän toteuttaa ne! :)


30.11.2012

60. Uutta ulkoasua sekä avuntarvetta!

Blogger herjaa nyt liiallisesta kuvamäärästä, miten saisin lisättyä kuvia lisää, tietääkö kukaan?
En haluaisi poistaakkaan vanhempien postausten kuvia ja videoita.

Kun joku kertoo mulle tuohon kysymykseen vastauksen niin lisään uuden bannerin ja muutenkin muutan ulkoasua! :D

19.11.2012

59. Vauhdikas päivä!

Lauantai olikin kiireinen, vauhdikas ja mukava päivä! Tämä postaus sisältää pitkästä aikaa kuvia sekä videon!

Aloitin päivän heittämällä heppaset pihalle ja jakamalla aamuheinät. Kun aamuheinät oli syöty, lähdin Veeran kanssa maastoon, mukaani lähti lähi tallilla oleva ystäväni omalla hevosellaan. Olen käyttänyt ratsastettaessa puhelimessani olevaa Sports Tracter- ohjelmaa. Se näyttää kilometrimäärän ja ajan, sekä muita ominaisuuksia. Matkasimme maastossa yhteensä 12,24km, kävellen, ravaten ja pari laukkapätkää ottaen. Veera meni todella nätisti uuden kaverinsa kanssa, vaikka kunto vähän loppuikin loppumatkasta.

Vanhempi kuva Veerasta
Maastosta päästyäni väsäsin Sirkun kanssa meille pellolle "kentän", eli siis 28m*49m alueen, jonka ympärille laitoimme langan. Eli ei siis mikään kummoinen, mutta toimii edes jonkinlaisena kentän korvikkeena. Avonaisella pellolla ratsastaa aina vähän eri tavalla kuin jossain suljetussa tilassa. Meidän hevosemme kunnioittavat lankaa sen verran, että pysähtyvät sen kohdalla eivätkä mene siitä läpi.

Ratsastin Ollilla tällä meidän "kentällämme". Olli tuli pellolle ja ilme oli vähän "mitä ihmettä tänne on viritetty, ei tätä täällä eilen ollu!". Hyppäsin selkään ja mikä vaikutus yhdellä langalla voi olla tuohon hevoseen. Kävelimme monta kierrosta ympäri löysillä ohjilla. Olli meni alkuraveista lähtien yllättävän rauhallisesti ja teki kunnolla töitä. 






Vasenta laukkaa Olli tarjosi melkein koko ajan ja kun lopulta annoin laukka-avut, niin yllätykseni emme singonneet miljoonaa eteenpäin, vaan menimme rauhallisesti sieltä mistä halusin. Vautsi mikä tunne, hevonen ei kaahannut, minä en pomppinut selässä ja molemmilla oli kivaa.
Oikea laukka ei noussut sitten mitenkään, pompittiin, hypittiin ja loikittiin...Vähän aikaa taisteltuani totesin ettei auta ja kokeilin laukanvaihtoa. Tiedän, että Olli osaa esteen päällä vaihtaa laukan, mutta emme ole sitä koskaan sileällä tehnyt.
Itse olen kerran elämässäni vaihtanut hevosella laukan tarkoituksen mukaisesti. Tiedän kyllä miten teoriassa laukanvaihto tehdään, mutten ole sitä käytännössä juuri tehnyt. Esteillä se on kumminkin ihan eri asia kuin kouluratsastuksessa. No ei muuta kuin kokeilemaan, meni se sitten syteen tai saveen. Ja niinhän siinä kävi, että Olli teki puhtaan vaihdon (minun mielestä puhtaan vaihdon) ja itse olin selässä sen jälkeen ihan äimän käkenä (minkä voitte alemmasta videosta todeta). 








Ollin jälkeen ratsastin vielä Ekin! :D
Ekillä menin kanssa "kentällä". Pikku heppasella oli kauhean jänskää uusi paikka ja ihmeelliset äänet. Pääsin ensimmäistä kertaa itse selkään ilman apua (Eki ei yleisesti ottaen seiso paikallaan). Kävelimme, tein pari volttia ja ylitimme puomin muutaman kerran molemmista suunnista. Selästä tulin alas Sirkun avustuksella.





Ratsastusten jälkeen tein vielä tallityöt sekä iltatallin ja lähdin 4h tanssimaan! :D Voin sanoa, että yöllä 2 aikaan alkoi jaloissa jo hiukan tuntua!

Täytyisi taas mennä jonnekkin kunnon koulutunnille, jotta saisin selän suoraksi ja kädet ylös! Ja ensi kerralla voisin jättää nuo punaiset villasukat kotiin :D

Koeviikko pukkaa päälle, mutta koitan postailla tänne aina kun vaan kerkeän ja on kuvia tai jotain uutta. Nyt tuli ainakin ihan kiitettävän mittainen postaus. Nähdään taas ensi kertaan!