19.2.2015

Aina ei vaan jaksa


Blogi elää edelleen hiljaiseloa, mutta siihenkin on syynsä. Uskon, ettei mikään blogi jatka pelkkää nousukiitoa ylöspäin, vaan välillä on myös hiljaisempia aikoja. Sellainen aika on nyt menossa tässä blogissa. Yleensä en postaile hevoselämän ulkopuolelta asioita, mutta nyt nämä asiat vaikuttavat blogiinkin, joten raotan vähän mistä on kyse. En edes halua laskea kuinka monta kertaa olen kirjoittanut tätä tekstiä ja sen jälkeen taas pyyhkinyt sen pois.

Ellin kanssa lähdössä lenkille!

Tämä talvi tuntuu olevan erityisen hankala. Stressin määrä on aika suuri, eikä elämä ole aina ruusuilla tanssimista. Onko joku muukin ollut tilanteessa, että ysiluokan jälkeen ajatteli "noh, menempä lukioon, niin kyllähän sitä keksii kolmen vuoden aikana mihin ammattiin haluaa isona." Noh, lukio on ohi, välivuosikin tuli vietettyä, mutta en tiedä vieläkään mihin ammattiin haluaisin. Mutta haluan kuitenkin ensi syksynä opiskelemaan. Kinkkinen yhtälö, eikö? Ja kuitenkaan en ollut se täyden kympin tyttö koulussa, joten arvosanoillakin pitää vähän pelata hauissa. Ei helppoa. Ensin pitäisi kuitenkin päättää, mihin sitä oikein hakisi. Lisäksi parin viikon päästä on myös hautajaiset, joten vähän suruaikaakin on tässä tultu vitettyä. Töitä on ollut ja niistä olen kyllä kiitollinen, mutta se verottaa taas vapaa-aikaa, eli juuri blogin kirjoittamista esimerkiksi.

Hevoset eivät ole hävinneet minnekkään elmästäni. Ne asuvat edelleen pihapiirissäni, joten olen niiden kanssa tekemisissä lähes päivittäin. Mutta tavallinen talliarki ei ole järin mielenkiintoista luettavaa, saati kirjoitettavaa. Myös kuvaajan puute rajoittaa ratsastuspostauksista kirjoittamista, Sirkullakin kun on oma elämä, vaikka hänet kelpuuttaisin useamminkin kuvaamaan. Haluan, että ratsastuspostauksissa on kuvia ja mieluiten vielä tuoreita/kyseiseltä kerralta kuvattuja. Tähän ei kuitenkaan ole vaan mahdollisuutta. Lisäksi ratsastan sellaisiin kellonaikoihin, ettei kukaan pääse edes kuvaamaan ja vielä arkipäivisin. Joten pelkkien treenpostausten kirjoittaminen ilman materiaalia ei oikein nappaa..

Kävin Samuakin katsomassa pitkästä aikaa

Haluaisin kirjoittaa, mutta aina kun avaan koneen ajatukset karkaavat, enkä saa tuotettua mielestäni mitään järkevää ja julkaisukelpoista. Minulla on mielessäni tietynlainen ajatus blogista, ja sen mukana blogi tulee ehkä hieman muuttumaan (ainakin ulkoasullisesti.) Toivottavasti jaksatte vielä roikkua mukana ja odottaa kunnollista inspiraatiotani. Minulla on kyllä muutamalta ratsastuskerralta materiaalia, katsotaan koska saan ne tuotua julki.
Puhelimenikin päätti hajota tuossa yhdessä välissä, joten en voinut edes puhelimella kuvata mitään. Nyt on onneksi toimiva kapula kädessä, joten ainakin puhelinkuvilla voisin hieman postauksia elävöittää.

Kovasti yritän silti ratsastella kisoja silmällä pitäen Ellillä ja Taikulla. Yritän kirjoittaa kisoista vielä vähän syvällisempääkin pohdintaa.

6.2.2015

Tiistain estetreenit



Ilmottauduin estekisoihin hyppäämään Ellillä 60cm ja totesin sen jälkeen, ettemme ole koskaan edes hypänneet sarjaa puhumattakaan radasta. Tiistaina sovin Sirkun kanssa treenit, joten sain puomien nostajan/kuvaajan mukaan. Kaikki kuvat/videot jälleen (c)Sirkku!

Talvi oli kuitenkin tehnyt vähän kepposia. Ketällä oli lunta yli 50cm ja esteet jossain siellä lumen alla..Hurraa! Noh, onneksi on traktori ja linko, joten Pappani linkosi kentän sillä välin kun itse kaivoin hangesta esteitä ja vieläpä löysinkin ne! Kun Sirkku ssapui, teimme viiden esteen pienen radan kentälle.



Voi pienen hevosen innostusta, kun se näki kentällä esteitä. Punainen viltti oli Ellillekkin hieman vieras esine, mutta kävi sitä kuitenkin nuuhkaisemassa. Alkukäyntien jälkeen oli tarkoituksena ratsastaa hieman koulua ja saada Elli kunolla läpi, muttei siitä mitään tullut. Tehtiin siis ravissa pientä kahdeksikkoa ja voltteja, jotta sain mamman edes jotenkin kuulolle. Sen jälkeen rentoa laukkailua kenttää ympäri, jotta lihakset vertyvät kunnolla. Sitten käveltiin välikäynnit ennenkuin aloimme hyppäämään.



Aloitin hyppäämään pientä ristikkoa ympyrällä, tarkoituksena saada vaan sujuvia laukkalähestymisiä ja esteen jälkeen jatkettua puhtaalla laukalla. Tämä tehtävä onnistuikin yllättävän hyvin ja saatiin kivoja lähestymisiä ja hyppyjä.
Seuraavaksi tulin linjalla ristikko-pysty, jossa oli sinisiä pelokkeita. Ensimmäisellä kerralla lähestyttäessä E pysähtyi, mutta otti puolitoista askelta ja hyppäsi kuitenkin siitä yli. Seuraavalla kerralla pääsimmekin jo suht sujuvasti yli! Myös pystylle, jonka alla punainen viltti oli, kiellettiin ensimmäisellä kerralla, toisella kerralla tuli hapuileva lähestyminen, mutta este ylitettiin kuitekin.
Oikeaan kierrokseen Elli hyppäsi portin ensimmäisellä yrityksellä yli, mutta vasempaan se olikin tosi pelottava..Portti on täysin identtinen kummastakin suunnasta, joten tiedä sitte mikä siinä niin pelotti. Muutaman yrityksen jälkeen pääsimme kuitenkin yli.
Okserin hyppääminen ei tuottanut muuta ongelmaa, kuin lauka hajoamisen/ristilaukalle laskeutuminen. Muutamien toistojen jälkee tämäkin alkoi sujua jo paremmin ja varsinki lähestymiset onnistuivat hyvin.



Sitten hyppäsin yhden radanpätkän (joka näkyy videolla), meidän ensimmäinen kokonainen ratamme! Vaikka lähestyimme muutamalle esteelle ravissa, niin meno oli yllättävän jouhevaa. Elli ei stoppaillut ja olikin innokkaana menossa aina kohti uutta tehtävää. 60cm on kuitenkin sen verran pieni este, että siitä pääsee ravillakin hyvin yli ja se on varmempi tapa, jos este on pelottava. E korjasi myös laukkaa kivasti mutkissa ja ristilaukkaa ei ollut kuin muutama hassu askel. Puomit pysyivät ylhäällä ja kuski kyydissä. Ensimmäiseksi radaksi olen tyytyväinen. Me keritään muutama treenikerta vielä ottamaan ennen kisoja, joten toivoa on vielä.



Lopuksi oli ihan pakko kokeilla ja hypätä muutama este ilman satulaa. No, Elli hoitikin homman hieman paremmin kuin Diva (katso täältä!) ja saimme hyviä hyppyjä myös ilman satulaa. Itselläni oli kyllä sisäreidet seuraavana päivänä kipeät...

Lopuksi ratsastin ilman satulaa kevyet loppuveryttelyt ja pitkät loppukäynnit. Elli pääsi karsinaan kuivattelemaan ja sai ison kasan herkkuja!


Lopussa koostevideota meidän hypyistämme ja rata näkyy myös videolla.


Viikonloppuna hevostellaan taas ja kamerakin on paikalla!

3.2.2015

Oliver ja punainen paholainen ~kuvia ja video!



Oliver pääsi tänään kanssa vähän touhuilemaan. Ratsastin Ellillä esteitä päivällä (postausta tulossa ylihuomenna) ja esteiden korjaamisen ajaksi otimme Oliverin kentälle vähän jolkottelemaan ja tarkoituksena räpsästä muutama kuva. Kaikki kuvat ja videon on kuvannut Sirkku!



Kentällä yhden esteen pelokkeena oli punainen viltti ja se osottautuikin Oliverille todella pelottavaksi. Kerran uskalsi nuuhkaista, mutta sen jälkeen pakeni paikalta. Yritin muutaman kerran saada Oliveria tutustumaan vilttiin tarkemmin, mutta riitti, että otin tuon kauhistuksen käteen.
Täytyy tutustua vilttiin ensi kerralla vähän paremmilla päävehkeillä, riimu+naru ei paljoo hetkauttanut.



Pojalla oli hieman energiaa varastoitunut ja punainen paholainen toi vielä extra pörhellystä, joten Oliver esittikin leijuvia askellajeja ja Sirkku sai niistä vielä loistavia kuvia. Vielä vähän kuvanmuokkausohjelmalla hienosäätöä ja avot! Oletteko samaa mieltä kanssani, että aika onnistuneita kuvia?
Varjostin kuvia, jonka takia poniini näyttää tosi likaiselta. Ei se ihan noin ruskea sentään ole luonnossa :D



Oliver on irtjuoksutuksessa sinänsä todella helppo, että se tulee ihmisten luokse mielellään, eli sen saa helposti kiinni. Olen pikkuhiljaa opettanut myös vihellyksestä luoksetuloa, ja tänään se onnistui taas yhden kerran.
Ollaan myös harjoiteltu käytävällä peruutusta, jossa se onnistuukin jo erinomaisesti. Nyt lähden tekemään sitä myös muuallakin. Mielessä olisi myös muutaman tempun opettaminen, kuten kumartaminen ja ylähuulen nosto. Katsotaan, millainen oppimiskyky ponilla on ja mitä loppujenlopuksi sitten opetellaankaan.



Oliverilla on nyt kaksi kertaa ajettu ohjasajoa, ensimmäinen kerta sujui erittäin mallikkaasti, eikä jätkä välittänyt mitään pitkistä ohjista. Toisella kerralla onnistui, mutta matka taittui hieman kiemmurrellen. Harjoitusta lisää, niin ehkä jo ensi kesänä meillä olisi kärryponi?



Löysittekö te kuvista suosikkianne?
Huomenna luvassa postausta Ellin estetreeneistä, hyppäsimme ensimmäistä kertaa ikinä pientä rataa.