30.9.2013

Jo vuoden verran olen elänyt unelmaani

hevoset omassa pihassa


Hevoset ovat olleet omassa pihassa tasan vuoden verran. Viime vuonna pitkäaikainen haaveeni toteutui, Olli ja Viivi muuttivat meille. Sen jälkeen hevosia on ollut tasaisesti koko vuoden. Oma talli on raskaampaa ja aikaa vievämpää, mutta en vaihtaisi sitä pois mistään hinnasta. Kuinka nopeasti aika juokseekaan?

29.9.2013

Estekilpailut 28.9.2013

Plarin estekilpailut
ja pitkä postaus!

Viikonlopun ohjelmistossa olikin estekilpailut. Tarkoituksena alunperin oli lähteä Ellin kanssa, mutta tehosterokotteen anto meni ikävästi kilpailujen päälle. Ollilla meni viime kertaiset esteharjoitukset sen verran hyvin, että uskaltauduin lähteä sen kanssa kisoihin. Luokkina menin 50cm ja 70-80cm.

Kuvat/videot (c): Sirkku ja (c) Alex muurinen


Aamulla pakkailin kamat valmiiksi ja suurinta ongelmaa tuottikin missä väreissä lähdemme kisoihin. Valkosta en raaskinut laittaa, joten loppujen lopuksi päädyin beigeen. Sirkku oli jälleen ihana, ja lupasi lähteä kisahoitajaksi mukaan. Viime kerralla koppiin meneminen oli vähän haastavaa, mutta tällä kertaa Olli käveli koppiin ensimmäisellä yrityksellä, hieno poni.


 Olimme hyvin aikataulussa, jopa sitä edellä. Perille päästyämme otimme Ollin kopista pois ja toinen katseli hetken ympärilleen uteliaana. Kumminkin se oli todella rauhallinen ja saimme jättää Ollin odottelun ajaksi karsinaan. Huvitti vähän kun laskin Ollin karsinassa irti, suuntasi se heti ruokakupille.... Olli odotti ja seisoikin karsinassa koko ajan oikein nätisti.


Verryttelyssä olin viimeisessä ryhmässä, yhdessä shettiksen kanssa. Alkukäynnit kävelimme tiellä ja yllätykseni Olli kävelikin pätkiä, muuten meni pientä ravia. Kentällä verryttelin ensin ravissa ja laukassa, koitin vaan saada jarrut toimimaan ja ratin ohjautumaan. Otin muutamia hyppyjä molemmista suunnista. Hypyt olivat ihan hyviä, vaikkakin vauhti kiihtyi esteiden jälkeen.


Itse rata oli vauhdikas, mutta ratti toimi yllättävän ja jopa liiankin hyvin. Näette videosta kuinka koko rata meni, harmittavasti 6 este tipahti alas, mutta se ei haittaa yhtään!


katsokaa HD:na ja säätäkää ääntä hiljemmaksi ;)

Nopeimmalla 4 virheen suorituksella nappasimme kuitenkin 3.sijan! Palkintojen jaossa Sanna oli auttamassa, jotta Olli oppisi seisomaan siinä paikallaan.



Seuraavaan luokkaan lähdin vähän enemmän ratsastamaan. Verryttelyssä muutama hyppy taas kumpaakin suuntaan ja radalle. Aika oli hieman hitaampi kuin 50cm, koska jouduin ottamaan esteiden välissä kiinni, ratti kun meinasi välillä vähän kadota. Viimeinen este tuli alas, läpihypyn takia, mutta ei haitannut taaskaan!




Nopeimmalla 4 virhepisteen radalla saimme 2.sijan!
"Hallittu kunniakierros" oli kaukana hallitusta, mutta hauskaa oli!


tunnelma 80cm jälkeen :D

Ensimmäisiksi kisoiksi meni siis todella hyvin, olen niin ylpeä ponista! Kyllä siitä vielä tulee esteratsu. Olen todella tyytyväinen, radat eivät olleet täydellisiä katstrofeja, minä en tippunut eikä Olli hypännyt kertaakaan pystyyn. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Esimakua estekisoista

2 luokkaa, 2 ruusuketta
 

P.S. Myöhemmin kunnollinen postaus kisoista

26.9.2013

Syksyiset tuulet tuovat mukanaan muutoksia

uutta ulkoasua

Syksy on saapunut, puista tippuu lehdet ja ulkona alkaa olla kylmä. Eilen satoi räntääkin, hyrrr. Päätin näin syksyn tullen, että blogin kesäinen ulkoasu saa väistyä. Senni, joka voitti kesän bannerikilpailun, on tehnyt uuden bannerin, kiitos siis hänelle.

Uuden ulkoasun myötä, tulee blogiin pari uutta muutosta. Ensinnäkin olen päivittänyt kaikki blogin yläreunassa olevat esittelysivut, sekä sivupalkissa oleva tervetuloa-tekstin. Toiseksi Elli alkaa pyöriä blogissa enenemissä määrin, yleisön pyynnöstä. Pyrin ratsastamaan Ellillä ainakin kerran viikossa, ja varmaan lähden ajolenkeille mukaan :) En voi luvata, että jokaisesta ratsastuksesta saisin materiaalia, mutta voin ainakin kertoa miten on mennyt.

Ajattelin myös, että voisin kirjoittaa tänne blogiin myös vähän erilaisempia tekstejä, kuten mielipidetekstejä. Olisiko näille kiinnostusta?

Mitäs tykkäätte uudesta ulkoasusta? Itse tykäistyn tähän kovasti, vaikkakin blogger ei ollut yhteistyössä tätä tehdessäni. Blogi vaihtoi nyt myös nimensä, pitihän Ellikin saada jotenkin mukaan ;)

Jos teillä lukajat olisi jokin parannusehdotus, saa sen tähän postaukseen kertoa!

Huomenna olisi tämän syksyn viimeinen ylioopilaskoe, ensi viikolla pari tavallista koetta ja sitten taas vähän helpottaa. Viikonloppuna luvassa erilainen postaus ;)

23.9.2013

kun jalat irtoaa maasta, pää leijailee pilvissä

<3

1.

Olen aloittanut kirjoittamaan tätä tekstiä miljoona kertaa, mutta aina päädyn sen pyyhkimään. Miten saa fiiliksen kirjoitettua ylös, niin että olisi siihen itsekkin tyytyväinen ja joku saisi siitä vielä selvääkin?

Sunnuntaina toteutui pitkäaikainen suunnittelu hyppäämään lähtemisestä. Mukana oli Sirkku (c kaikkiin kuviin ja videoon), Sanna sekä pikkusiskoni. Vaikka harmaat pilvet ja tuuli meitä vähän hätyyttelivät, selvisimme kuitenkin kastumiselta. Kentällä ei ollut muita ratsukoita, joka oli meidän kannalta oikein hyvä. Rakensimme yhden 7m sarjan, pystyn, suunnanmuutos- ja verryttelykavaletit.

2.

Matkalla kentälle saimme hyvät alkukäynnit, pikkusiskoni talutteli Ollia vielä sen aikaa kun me muut rakensimme esteitä. Alkuverryttelyssä O tuntui tosi kivalta. Se kuunteli, liikkui pyöreänä ja rentona. Ravissa tein ympyröitä ja otin pätkät myös harjoitusravia. Sannan sanoja lainatakseni "Ei ole ihan helppo juttu", mutta vähintääkin tyydyttävästi onnistuin. Laukassa O malttoi, se laukkasi pyöreänä, rentona ja ryhdikkäänä. Se tuntui ison puoliverisen laukalta, joka sekään ei ole helppo istua! Kertaakaan ei hävinnyt jarrut ja tuossa satulassa pystyn oikeasti hidastamaan istunnalla. Verryttely oli niin hyvä, että olisin voinut jättää ratsastuksen pelkästään siihen.

3.

Vaikka verryttely meni aivan loistavasti ja olin aivan innoissani (Sanna oli vähintääkin yhtä innostunut), hiipi mieleen se pieni epäilys. Mitä sitten kun laittaa esteet, näyttääkö se samanlaiselta kuin viimeksi kun hyppäsin maneesissa (KLIK)? Häviääkö kontrolli ja alkaako pystyynhyppiminen uudestaan? Ollistakun ei koskaan tiedä, se saattaa nanosekunnissa päättää toisin. Mitä jos vahingossa teen jotain väärin ja se suuttuu?

4.

Ja kyllä, tuo hevonen osaa totisesti yllättää! Kontrolli säilyi esteistä huolimatta. Kertaakaan ei hävinnyt jarru, kertaakaan O ei yrittäny ryöstää, yhtäkään pystyynhyppyä ei tullut- ei edes yritystä siihen. Kertaakaan en tarvinnut pysäyttää aitaan, tai edes jarruttaa sen avulla. Kertaakaan ei tullut tunnetta että tässä käy huonosti, ei pelkoa, ei toivottomuutta. Se tuntui hallitulta, se näytti siltä. Ja sitä sen kuuluukin olla.

Ja tämä kaikki on paljon meille, joka tuntuu täysin itsestäänselvyydeltä monille ihmisille.

5. (ratsastan kieli keskellä suuta :D)

Ja Olli yritti kaikkensa. Se hyppäsi huonommistakin paikoista, se ei kieltänyt, se ei mennyt ohi, vaan se hyppäsi. Se hyppäsi hyviä ja tasapainoisia hyppyjä. Se kuunteli. En pysty edes kuvailemaan sitä tunnetta mitä tunsin. Ennen estettä hidastin istunnalla ja Olli hidasti siitä, pystyin odottamaan hiljaa selässä ja hyppäämään yhtä aikaa hevosen kanssa esteen yli. 

6.
Kun Olli hyppäsi hyvin ja kuunteli, pystyin itse ratsastamaan paremmin. Katseeni on esteen yli, kantapäät ovat alhaalla ja pohje tukee hevosta. Käteni myötäävät hypyn mukana, enkä istu kaulalla. Kertaakaan ei jalustin lähtenyt jalastani.Vihdoinkin onnistumisia. 

7.

Olen järkyttävän tyytyväinen poniin! Se toimi niin loistavasti. En edes muista, koska olisin hypännyt yhtä onnistuneesti. Tätä tunneta lisää kuitenkin se työn määrä, joka on tehty. Tämän eteen on nähty vaivaa 1 vuosi ja 4kk. Ja nyt se kantaa vihdoinkin hedelmää.
Kaikki lukijat eivät varmaan tiedä, mutta Olli ei ole virallisesti oma hevoseni. Joten tätä ilontunnetta lisää se, että Sanna näki kaiken. Ja oli ylpeä meistä.

Odotan tulevaisuutta innolla, mitä tuosta pienestä suomenhevosesta vielä kuoriutuukaan?
8.

Toisaalta mieleen hiippii pieni pelko. Koska tulee taas seinä vastaan? Olli on mennyt niin hyvin viime aikoina. Koska tämä onni loppuu? Koska alkaa taas ne temppuilut?
Aika näyttää, mutta siihen asti aion nauttia täysillä näistä onnistumisista!

9.
Mikä on lukijat mielestänne parhain kuva?
Tuliko tekstistä liian pitkä, vai jaksoiko sen lukea loppuun asti?



22.9.2013

Kun ei enää löydä sanoja

halkean ylpeydestä <3
 

1 vuosi ja 4kk työtä tuottaa viimein tulosta. Joka ikinen kyynel, epätoivoinen tunne, kaikki työ on ollut sen arvoista. Tällä hetkellä tunteina on ilo, kiitollisuus, onnistumisen tunne!

Sanokoot kuka mitä tapansa, minulla on maailman parhain hevonen <3

21.9.2013

Missä on se kultainen keskitie?

tavallinen kuulumispostaus

Syksy saapuu ja pimeys sen mukana. Ollilla oli maanantaina ja keskiviikkona vapaapäivät, koska koulujutut veivät niin paljon aikaani. Vesisateilta ja mutakeleiltä ollaan toistaiseksi vältytty, joku uhkasi lunta jo ensiviikolle, hui! Varoitan, olen väsynyt ja kirjoitan tätä tekstiä ja toivon että tästä saa jotain tolkkua.

Keskiviikkona ratsastin ilman satulaa kentällä 40 minuutia, työskennellen vain käynnissä. Taivuttelin ja tein temponvaihteluita. Pohkeenväistöt sujuvat jo yllättävän hyvin, samoin avotaivutukset. Sulkutaivutuksessa O lähtee helposti punkemaan, mutta pari hyvää pätkää saatiin. Aloitimme harjoittelemaan myös etu- sekä takaosakäännöksiä.

Torstaina ratsastin jälleen ilman satulaa kentällä. Taisi edellispäivän taivuttelut toimia, poni oli super! Ehkä paras ratstastuskerta tähän mennessä! Alusta asti O oli pyöreä, pehmeä ja joustava, todella ihana ratsastaa. Ravisiirtymisetkin onnistuivat eikä mitään jumittelua ollut. Fiilistelin vain kyydissä ja nautin. Nautin ratsastuksesta, vihdoinkin voin tuntea tälläisen tunteen Ollin kanssa. Sanna katsoi menoamme ja sanoi että tuo näyttää helpolta ja sellaiselta kuin ratsastuksen kuuluisikin olla. Ja sitä se olikin. Helppoa.


Perjantaina kävin hakemassa uuden satulamme! Ensimmäinen koulusatula, hui! Kai 7 satulaa riittää kahdelle hevoselle?
Tätä päivää odotettiinkin melkein kuukausi. Koominen postissa käynti kruunasi paketin haun :D

Uusi satula oli pakko testata heti, se istuu paljon paremmin kuin vanha penkkimme. Olli ei välittänyt mitään satulan laitosta sen selkään mitä on yleensä tehnyt. Satulassa on tarpeeksi tilaa herran pitkälle säälle, eikä se purista lavoista ollenkaan. Satulassa on lisäksi lyhyeemmät satulasiivet, joten saan alapohkeen hevosen kylkeen! Hihii, tappijalkamalli.

Ratsastin Ollilla, Sanna oli katsomassa ja pikkusiskoni kuvaamassa. Olli liikkui oikein letkeästi satulan kanssaa. Satula oli oikein hyvä kokeilussa ja tällä jatketaan!
Oma ratsastukseni teki taas syöksykierteen kun sain satulan itseni ja hevosen väliin. Ratsastin kuukauden päivät ilman satulaa, se onkin minulle helpompaa. Oma asentoni kippasi eteen, jalka lähti liian eteen ja katse putosi niskaan. Ollin lennokkaat ja letkeät liikkeet eivät auttaneet asiaa ollenkaan. Olen kauhean tyytyväinen, että poni liikkuu rennosti ja letkeästi, mutta se teettää minulle tuplasti lisää töitä. Ja joku sanoi ettei ratsastus ole urheilua?
 Harjoitusravista ei yksinkertaisesti tullut mitään, en vain osannut istua kyydissä. Totesin vähän ajan päästä, etten ala kiusaamaan Ollia omalla osaamattomuudellani, joten keventelin. Tuntui hassulta keventää yli kuukauden tauon jälkeen.




Tänään mieleni teki kamalasti syksyiseen luontoon. Lenkki venyikin 1,5h mittaiseksi ja matkaa taitoimme 11,5km. Alkumatka sujui tosi hyvin, Olli malttoi kuunnella ja mennä rauhassa. Metsässä tulikin vastaan 3 kaatunutta puuta, täydellisiä maastoesteitä. Olli hyppäsi ne todella nätisti, mutta sen jälkeen mainasivat jarrut kadota tyystin ja siihen jäi rauhallisuus. Loppumatka olikin aikamoista taistelua. Lopulta kävelin viimeisen 2-3km kotiin asti.

Päätin, etten voi jättää Ollin ratsastusta tähän ja kävin vielä kentällä noin 15min. Tällä aikana Olli muuttui taas elastiseksi itsekseen ja minä onnistuin istumaan harjoitusravissa, wuhuu. Tästä se lähtee.

Nyt täytyy lopettaa kirjoittaminen ja lähteä iltatallin tekoon ->

20.9.2013

Kuvavisa!


mitä sisältää tämä paketti, joka saapui tänään?

iso koira vai pieni heppa? :D

ja mitä löytyikään vanhasta ladostamme!
Illalla selviää vastaus ylimmän kuvan paketin sisältöön!


16.9.2013

Tältä meidän meno näyttää nyt


lauantai 14.9.2013


Sirkku pääsi lauantaina käymään, kameran kanssa, jonka vuoksi saatte taas materiaalia ratsastuksesta. Sirkun kamera temppuili kuvien ottamisen kanssa, mutta videot ovat onneksi hyviä :)


Ollilla oli torstaina vapaapäivä ja perjantaina juoksutin sen sivuohjien kanssa. On mukava huomata, että tälläiset kevyemmät jaksot eivät enää nouse Ollille päähän, vaan se jaksaa keskittyä olennaiseen. Alkuaikoina 3 kevyempää päivää putkeen oli ihan katastrofaalista, sen jälkeen ratsastuksesta ei tullut mitään.
Olli on myös riimujen suurkuluttaja, se on hajottanu 3 riimua lyhyen ajan sisään. Koska se hukkuu laitumelle, koska turvan päälliosa katkeaa, koska lukko menee hajalle tai muuta vastaavaa.


Ratsastin jälleen vyön kanssa kentällä. Alkuun O käveli rennon oloisena kenttää ympäri, joskin Elli vähän häiritsi keskittymistä- sillä kun on kiima. Käynti alkaa sujumaan meiltä jo mallikkaasti, itse ei tarvitse juurikaan kuin istua selässä. Pystyn ratsastamaan hiljaisella kädellä ja kääntämään vartalolla. Olli reagoi istuntaan sopivasti ja pysähdys-peruutus-liikkelle sujuu pelkän istunnan avulla.


Ensimmäinen ravisiirtymä on vielä vähän vaikea. Aluksi meillä meni monta kierrosta, että O suostui ravaamaan, nyt ei mennyt kuin max-10 askelta, joten kehitystä tapahtuu tässäkin asiassa. Kun ravin saa päälle, ei siinä ole oikeastaan pahempia ongelmia. Oikeaan suuntaan kääntyminen on välillä vähän hitaampaa, mutta muuten menee jo ihan hyvin. Paitsi, että kuski ei osaa istua vähänkään nopeampi tempoisessa ravissa. Yuommoinen rento ravi vielä menee, vaikkei sielläkään ole helppo istua.


Laukan nostot toimivat jo paljon paremmin. Oikeaan suuntaan voltin avulla onnistuu jo sujuvasti, suoralla uralla harjoitellaan vielä. Vasempaan suuntaan nosto on oikeasti nosto ja se onnistuu suorallakin uralla. O ei paina laukassa kädelle, mitä harrasti joskus (ja se oli kamalaa), vaan akntaa itseään paremmin. Laukka myöskin rullaa eteenpäin ja tempo on hitaantunut, päätön kaahotus on historiaa.


Laukkojen jälkeen työskentelin hetken kahdeksikolla ravissa. O ei tarjoa enää laukkaa vaan malttaa työskennellä ravissa, sekin on jo edistystä. Ennen ei voinut laukkojen jälkeen tehdä enää muuta, O kun laukkasi vaikka paikallaan. Loppukäynnitkin onnistuvat ilman apua! 


Ratsastuksen jälkeen todettiin, että O ei jumittanut kertaakaan, pukittanut tai hyppinyt. Se nosti ravin yllättävän hyvin eikä laukannostoissa ollut ongelmaa. Se ei muutenkaan protestoinut ja teki töitä innokkaasti. Se oli normaali hevonen. Sitä pystyi ratsastamaan ilman mitään kommervekkejä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, odotan jo innolla uuden satulan saapumista, sitten pääsee kunnolla reenaamaan!


Sunnuntaina lähdimme Sannan kanssa pitkästä aikaa yhdessä ratsastamaan. Lähdimme kilometrin mittaiselle sänkipellollemme! Itse ratsastin Ollilla ja Sanna Ellillä.
Pellolle mentäessä tuli hyvät alku- ja loppukäynnit, ja itse pellolla pääsi sitten revittelemään. Ensimmäisen kierroksen O malttoikin mennä ravissa/hitaassa laukassa ja sen jälkeen annoin sen mennä. Kolmesti kierrettiin pelto ympäri, ennenkuin poni alkoi väsähtämään, mutta siltikään ei malttanut kävelä. Sain poispäin laukata/ravata pitkällä ohjalla ja vaan nauttia kyydistä. Ollilla on harmillisen iso laukka, meinaa oma kunto loppua kun istuu kevyessä istunnassa :D

Sport tracterin mukaan matkaa taittui 13,8km ja keskinopeus oli 13,2km/h. Maksiminopeus oli 49.7 km/h. Ekalla laukkasuoralla valui kyllä ratsastajalta vettä silmistä.

Oli tosi kivaa vaihtelua päästä vähän tuulettumaan ja antaa Ollinkin mennä! Se selvästi tykkäsi touhusta, ja kun annoin sen mennä, niin molemmilla oli kivaa. Tämä pitää ottaa vielä revanssina tänä syksynä ennen kyntötöitä :)

Loppuun vielä Sirkun kuvaama video!



11.9.2013

Maailman paras hevonen!

nimittäin Olli
Sinä, joka et halua kuulla, että meillä menee loistavasti etkä halua lukea kun ylistän tuota hevosta niin voit suosiolla skipata tämän postauksen :)

Olli on muuttunut lyhyessä paljon, onneksi parempaan suuntaan. Ratsastus alkaa sujumaan ja hevonen on paljon rennompi. Niinkuin viime postauksessa jo mainitsin se on lihonut, se näyttää nyt hyväkuntoiselta hevoselta eikä sen kylkiluita pysty laskemaan laitumen toisesta päästä. Sen lihaksisto on alkanut massan myötä kasvamaan. Lisäksi karva kiiltää, vaikkei pärjääkkään vielä Ellille tässä, sekun on oikea kiiltomato.

Ja yksi suurimmista vaikuttajista, ainakin ratsastukseen on suupielien paraneminen. Ollilla oli jo meille tullessaan suupielet auki, noin pikkurillin kynnen kokoiselta alueelta. Ne aukesivat rasvauksesta ja kaikesta hoidosta huolimatta, mutta nyt ne ovat täysin parantuneet! Jes! Kuolainten vastustelu ja epätasaisuus kädelle vähenivät huomattavasti.

Olli muutti uuteen karsinaan tallissa, se sai avaramman ja vähän matalampi seinäisen karsinan, joten nyt Ollista näkee karsinasta jotain muutakin kuin korvanpäät. Uudessa karsinassa ollessaan sitä saa rapsutella ja paijata. Vanhassa karsinassa se heti alkoi luimistelemaan ja väisti kosketusta. Nyt se oikein tulee lähelle ja antaa rapsutella mielin määrin.
Laitumella ollessaan se tulee korvat hörössä vastaan ja lähtee iloisena töihin. Eräs päivä hain Ellin laitumelta ja O ihan järkyttyi, se tunki meidän väliimme ja seurasi portille asti ja yritti tulla väkisin mukaan. Hassu heppa.
<3

Tänään pikkutytöt, 6 ja 7-vuotiaat, tulivat meille ratsastamaan. 7-v halusi mennä Ollilla ja ajattelin, että kyllä se taluttaessa toimii joten kyllä käy. Olli kävelikin tosi kivasti ja uskalsin laskea heidät irti talutuksesta. Ja mitäpä tekee Olli, jatkaa kiltisti kävelyä ympäri kenttää mennen juuri sinne minne tyttö ohjaa, pysähtyy ja lähtee liikkeelle tosi nätisti. Tässä kohtaa olin haljeta ylpeydestä, pikku Olli toimii alkeisratsuna! Ihan mahtavaa. 

Olli on toiminut tyttöjen talutusratsuna aikaisemminkin, tosin maastossa. Mutta silti, aikaisemmin Ollia ei pystynyt edes taluttamaan jos joku istui selässä. Kävimme kävelemässä tunnin lenkin maastossa, ilman sivuohjia tai muita apuvälineitä. Aivan mahtavaa,

Ratsastin tänään hetken tyttöjen jälkeen kentällä. Ja voin sanoa ettei tuo hevonen ole ollut vielä kertaakaan ollut niin hyvä! Se oli rento, eteenpäinpyrkivä ja rauhallinen. Meni juuri sinne minne halusin ja jarrut toimivat. Aivan unelma ratsastaa. Opetin tytöille yksi kerta jumppapallon avulla kuinka kevennetään, ja tajusin siinä samalla kuinka harjoitusravissa istutaan. Ahaa-elämys, arvatkaapa paljon Ollin ratsastaminen helpottui kun istuin oikein selässä? Jep, todella paljon.
Ravissa O meni kevyellä tuntumalla, käyttäen rehellisesti selkäänsä ja liike lähti takaa, wau mikä tunne! Kyllä me joku päivä ne kouluradat valloitetaan. Laukassa O ei painanut yhtään kädelle, laukannosto oli todella siisti (vasemmalle ei tarvitse kuin käyttää istuntaa) ja laukka rullasi rennosti eteenpäin. Melkein itku tuli kun hevonen kulki niin hienosti.
Nyt tuntuu siltä, että olemme löytäneet oikean ratsastustyylin tuon hevosen kanssa. Olen todella tyytyväinen se kehitykseen ja miten se on muuttunut, saas nähdä mitä siitä vielä tuleekaan.

Yhteenvetona:
Minulla on maailman paras hevonen ja maailman paras hevosen omistaja! Kiitos siis Sannalle.
 love you!

10.9.2013

Vauhdikas viikonloppu

hauskanpitoa!

Huh huh, viikonloppuna on tultu valvottua ja ajettua autolla lähemmäs 350km....silti ratsastin lauantaina Ollilla ja sunnuntaina hypäsin molemmilla hevosilla. Nyt kun ylppärit painavat päälle (tänään oli ensimmäinen kuultu), postailen kun kerkiän. Onneksi nekin ovat ohi 3 viikon päästä, jolloin panostan taas bloggaamiseen parhaani mukaan.

Sunnuntaina hyppäsin ensiksi Ellillä, teimme pienen radan pätkän niitylle. Tämä oli Ellin 3 hyppykerta, joten pidimme esteet max 50cm. Ensimmäistä kertaa sarjaa ja okseria, sekä ylipäätänsä rataa. Pikkusiskoni lämmitteli Ellin minulle valmiiksi, Sanna oli katsomassa ja Sirkku kuvaamassa.


Elli on tykästynyt hyppäämiseen ja oli alusta asti ihan into pinkeänä menossa. Kun otin ohjat tuntumalle niin mamma oli jo menossa! Aikaisemmin Ellin saaminen tietynlaiseen vireyteen on ollut hidasta, mutta nyt esteille oli imua alusta alkaen. Pari kieltoa tuli pelottavalle vihreälle kolmiolle, mutta muuten kieltoja ei tullut.

Laukan tempo oli ihan hyvä esteille, vasempaan suuntaan laukka on vähän huonompaan kun oikeaan, mutta sekin paranee ajan kanssa. Ponnistuspaikat ovat vielä vähän hakusessa, mamma kun päätti lähteä vähän kaukaa ja kuski olisi ottanut vielä yhden askeleen. Täytyy itse taas löytää se hyppäämisen fiilis, se on vähän päässyt unohtumaan kouluratsastuksen takia. Ratsastin itse vaikeimmille esteille tarkoituksella ravissa, jotta tehtävä ei olisi ollut liian vaikea, tai turhia kieltoja tullut. Menin muutenkin hevosen ehdoilla, en väkisin ppakottanut sitä laukkaamaan, homman pitää olla kivaa molemmille :)

Olen kyllä todella tyytyväinen Elliin, toinen on 5-vuotias, tämä on 3. hyppykertamme ja se meni noinkin hienosti! Hieno mamma. Ellin hyppytyyli on ihan erilainen kuin Ollilla, jonka vuoksi keikun selässä välillä miten sattuu. Vähän reeniä vielä alle niin meno alkaa näyttämään vieläkin paremmalta.



Päätin hypätä myös Ollilla ja kyllä, jälleen menin ilman satulaa. Veryttelin pellolla aluksi kaikki askellajit, jonka jälkeen siirryin niitylle hyppäämään. Alusta asti annoin Ollin vaan mennä ja itse istuin vaan kyydissä- ainakin teoriassa :D en siis jäänyt pidättelemään.

Osaan istua Ollin hypyissä paljon paremmin kuin Ellin, olenhan sillä enemmän hypännytkin. Tällä kertaa en meinannut kertaakaan tippua, tasapaino ei siis horjahdellut, jes! Olli ei myöskään kertaakaan hypännyt pystyyn, jumitti pari kertaa yhteen kulmaan, mutta lopetti senkin. Se alkoi näyttämään jopa suht hallitulta menolta. Hypyt olivat myös rauhallisempia, eikä vain räiskitty menemään :)

miksei istuntani voi olla samanlainen satulan kanssa?

Olli käveli esteiden hyppäämisen välissäkin ja loppukäynnit! Jes! Kyllä se on ihan normaali hevonen. Itselläni heräsi taas sisäinen esteratsastaja ja ensi vuonna onkin tavoitteena sitten esteradat ja miksei myös kouluradatkin?

Olen kyllä ylpeä täsäkin hevosesta, hyppääminen tuntui molemmista kivalta eikä tarvinnut kummemmin tapella mistään. On mulla vaan ratsastettavana hienoja hevosia.

Videot on kuvattu puhelimellani, koska kamerasta loppui akku...


Olli on muuten lihonut nyt ihan silmissä. Sen näkee myös satulavyön kohdalla, jouduin löysäämään toiselta puoellta jotta sain juoksutusvyön kiinni :D kohta se on pieni ja pyöreä putte! Selkä on myös pyöristynyt eikä selässä istuminen satu enää omaan takapuoleen niin paljon. Nyt ratsastaa jo ihan mielellään yhdelläkin satulahuovalla.

Palaillaan taas :)

2.9.2013

Mitä kuuluu meidän hepoille?

Ollin ja Ellin kuulumiset
En olekkaan vähään aikaan kirjoittanut omien heppojemme kuulumisista, joten tässä niitä nyt sitten tulee.

Aloitetaan Ellistä, pari viikkoa sitten se sai rokotteen ja hommasi itselleen kivasti kuumeen siihen päälle. Ei auttanut muu kuin pitää lomaa ja antaa tamman kasvattaa mahaansa. Kun Elli parani kuumeesta ja olisi voinut pikkuhiljaa palata normaaliin liikutukseen, päätti tamma heittää etujalan kengän veslinkoon ja ison palan kaviota sen mukana. Tämän vuoksi Elli onkin lomaillut laitumella pari viikkoa ja se näkyy kyllä mahan koossa. Nyt onneksi heppa on terve ja uudet popot jalassa.

Lauantaina 31.8. lähdin Ellillä maastoon käymään. Mentiin vajaan tunnin lenkki käyntiä suurimmaksi osaksi ja muutamia pätkiä ravia. Aloitetaan nyt taas pikku hiljaa palaamaan normaaliin liikutukseen. Lenkillä tavattiin Ellin tallikaveri Rape ja mentiin loppumaasto yhdessä.

Yksi jännittävä kohta maastolenkillemme sattui, nimittäin kävelimme peräkkäin pitkillä ohjilla rupatellen mukavia. Yks kaks, metsän puolelta noin metrin päästä lähtee jänis, jota Elli pelästyi. Se teki todella nopean 180 asteen käännöksen ja kyllä, minä tulin alas, tyylikkäästi kyljelleni. Elli lähti juoksemaan kotiinpäin ravilla, kun keräilin itseäni maasta ylös. Ylös päästyäni, Elli pysähtyi kun seinään, kääntyi katsomaan minua ja olisitte nähnyt sen ilmeen, "voi paska, mitä toi tuolla tekee?", kääntyi ympäri ja käveli luokseni :D Itseäni lähinnä nauratti koko tilanne, tammalla kun oli niin suloinen takaisin tullessaan. Loppumatka sujuikin ilman minkäänlaisia kommelluksi. Tulipa sitten tipahdettua ensimmäistä kertaa Elliltäkin.

pari vanhempaa kuvaa Ellistä


Ollilla taas ratsastettiin pystyynhyppimisten jälkeen ala-martingaalin kanssa. Tämän kanssa se ei hyppinyt enää pystyyn, mutta silti protestoi jumittamalla ja hännän viuhtomisella. Mietimme Sannan kanssa uutta sotasuunnitelmaa. Annoimme sen mennä vähän kovempaa ja pidempänä, jolloin se meni ihan ok. Huijasimme sen siirtymään askellajista toiseen, mutta pidemmän päälle vauhtia olisi ollut liikaa.

Sitten Sanna sai idean vammaisratsastuksesta eli ratsastamme pelkällä istunnalla. Pohje tukee hevosta, mutta sitä ei käytetä, ja tämä tuntuu ainakin tällä hetkellä toimivan Ollin kanssa. Se ei ole kertaakaan hypännyt pystyyn/pukittanut. Joten tällä mennään nyt tästä eteenpäin, se vaan tietää meille vähän vatsalihastreeniä!

Sanna kuvasi puhelimellani eilen pari pätkää kun ratsastin Ollilla. Ratsastan tuossa videolla siis ilman pohkeita, mutta välillä omakin tasapainoni heilahtaa, jolloin pohje osuu puolivahingossa Olliin. Käynnissä Olli toimii istunnalla tosi hyvin, se kääntyy, pysähtyy, menee eteenpäin ja peruuttaa pelkällä istunnalla. Tähän pyritään myös muissakin askellajeissa.
En ole valikoinut vdeoon vain parhaita paloja, jonka vuoksi video on pidempi ja näette realistisesti miltä meno näyttää nyt.

Ja lisäksi Olli käveli alku-, väli- sekä loppukäynnit! Wuhuu! Se myös laski päätänsä ensimmäistä kertaa ilman juoksutusta/apuohjia eteenalas, jonka vuoksi annoin sen mennä hieman reippaammin. Hieno hevonen. Nyt taas tuntuu siltä, että tästä voisi taas tullakkin jotain.

video kuvattu puhelimella, jonka vuoksi laatu on keskinkertainen

Näättekö te lukijat menossa eroa?