29.12.2013

Olli is back in business

ratsastus 27.12.2013

Sirkku tuli meille säätä uhmaten perjantaina ja päätin pitkästä aikaa ratsastaa Ollilla. Keli oli hyvin sumea ja utuinen, jonka vuoksi kuvien laatu ei päätä huimaa, mutta Sirkulle kiitokset yrittämisestä! Kyllä niistä sen verran selvää saa :)

Olli viettikin melkein kahden viikon joululoman, jonka aikana sillä ei tehty oikeastaan mitään. Tämän aikana suupieletkin ovat parantuneet ja O on myös saanut lihaa luittensa päälle. Se tuli portille vastaan ja lähti mielellään töihin, välillä se saattoi vaan päättää ettei anna kiinni, piste. Harmikseni huomasin, että se on hinkannut häntäänsä, joka näyttää aika karsealta. Kohta ponikin muistuttaa enemmän mammuttia kuin hevosta, kamalan talvikarvan se onkin kasvattanut!


Mentiin kentällä, joka oli vähän vetinen, muttei onneksi liukas. Lits läts, kuuluu kun menee, mutta ei voi mitään kun sataa melkeinpä joka päivä...onneksi on sentään salaojitettu pelto niin se ei sentään lillu vedestä.
Olli käveli aluksi alkukäynnit yllättävän rauhallisesti, vaikka se oli viettänyt lomaa. Alkukäyntien jälkeen jatkoin käyntityöskentelyä tehden ympyröitä ja pujottelua.



Ravissa O oli yllättävän rennon oloinen. Se ei kulkenut virkkuukoukussa vaan päinvastoin, vähän pidemmässä muodossa. Annoin Ollin ravata vähän reippaammin ja antaa sen venyttää päätään eteen-alas. Kuitenkin sillä on ollut taukoa ratsastuksesta ja haluan pitää sen motivaation kohallaan myös kouluratsastuksessa. Pikkuhiljaa sitten taas alan vaatia enemmän.



Olli ei kertaakaan yrittänyt ryöstää ravissa, se ei painanut kädelle ja oli yllättävän kiva ratsastaa. Olin varautunut täydelliseen katastrofiin! Ilokseni huomasin oman selkäni paljon vetreämmäksi, se kun on välillä hieman jumissa. Pystyin istumaan harjoitusravissa häiritsemättä hevosta, eivätkä jalkani/käteni seilanneet. Jotain positiivista siis minunkin ratsastuksessa on tapahtunut.


Olli käveli jopa kaksi kertaa välikäynnit! Huiman kierroksen, mutta kuitenkin. Sekin on jo saavutus tuon hevosen kohdalla. Laukoissa ei ollut ongelmaa, hieman vauhtia tosin.
Koko ratsastuksen aikana O ei kertaakaan pukittanut, hypännyt pystyyn, jumittanut tai tehnyt mitään temppuja! Ratsastin koko tunnin ajan ilman pohkeita. 


Lopuksi tulin pyllynpäältä alas ja huomasin kauhukseni että satulassa oli kuraa :D poni vain söpösteli!

Saatte vielä pienen videopätkän meidän loppukäynneistä, joiden yhteydessä teen usein maastakäsittely-juttuja.


Onko postauksia helpompi seurata, kun kerron vain yhdestä hevosesta kerrallaan? Vai onko postaus, jossa kaikkien kolmen kuulumiset ovat samassa, parempia?

28.12.2013

Ellin kiihdytyskilpailut

tapaninpäivä maasto


Nyt on joulu vietetty ja on aika palailla normaali arkeen. Nyt perinteeksi muodostunut, joulu-maasto Sirkulle oli ohjelmassa Tapaninpäivänä. Tänä vuonna päätin lähteä matkaan Ellin kanssa. Muistan kun viime vuonna menin Ollin kanssa ja pellolla oli niin paljon lunta, että rassukalta loppui maavara kesken. Nyt lunta saa etsimällä etsiä, eikä siltikään löydä...


Sirkku asuu viereisessä kylässä, metsän kautta pääsee oikaisemaan joten matkaan kului noin 40 minuuttia. Kävelimme pitkät alkukäynnit ja ravailimme metsässä. Ensimmäisen laukkapätkän kohdalla Elli "pukitti" nostossa :D hassu poni!
Matkalla oli myös pelottava hiekoituslaatikko, sitä piti tuijottaa ja puhista! Pienen pyytämisen avulla neiti keräsi kaiken rohkeutensa ja hipsi pelottavan laatikon ohi. Elli oli aivan varma, että sieltä olisi voinut hyökätä vaikka sapellihammastiikeri ja syödä pienen ponin!


Elli oli vähän ihmeissään, koska ei ollut sielläpäin koskaan liikkunut. Se katseli ympärilleen ja jatkoi matkaansa epäröimättä. Sirkun pihalle tullessa sen ilme oli huvittava. Näytti siltä kuin se miettisi: "täällä ei oo toisia hevosia","nää ei myöskään oo ravit", "mikä paikka tää oikein on?"
Pitkään ollaan Sirkun kanssa puhuttu että pitäisi peltotielle mennä vähän rallittelemaan ja nyt me sitten toteutettiin tämä! Eli kaikki kuvat ja video (c) Sirkku


Ellillä oli virtaa kuin pienessä kylässä eikä se malttanut ravata aluksi ollenkaan. Laukkaaminen oli paljon kivempaa! Kyllä sieltä parin pätkän jälkeen löytyi se ravurikin. Otimme muutamia spurtteja tiellä, sen verran että neidille tuli edes pieni hiki pintaan. Ellillä alkaa olemaan kunto nyt kohdillaan, ja energiaa riittää!

true-ravuri


Kotimatkalla käveltiin ja ravailtiin rauhassa. Hiekkalaatikko ei ollut enää yhtä vaarallinen, vaikka sille piti siltikin puhista. Menin hiittisuoran kautta kotiin ja kun pääsin hiitin alkuun niin Ellillä oli vieläkin menohaluja. Annoin Ellin ottaa vielä yhden pätkän ja se lähti kuin hauki rannasta. Sport tracker näytti 48.8 km/h. Loppumatka sujuikin rauhallisesti metsän läpi käveltäessä, vaikka tamma olisi siltikin halunnut vielä mennä. Ei tainnut kahden tunnin reissu olla riittävä, kun vähän väliä siirtyi itse ravailemaan.

wruuum!

ja kävelen rallittelun jälkeen pitkällä ohjalla


Oli kyllä hauska reissu ja Ellikin tykkäsi. Ensi vuonna taas uudestaan ja toivotaan että silloin olisi lunta. Tänä vuonnakin voisi minun puolestani sataa vielä lunta, ei auta kuin toivoa parasta!

<3

Mikä kuvista oli suosikkinne?



24.12.2013

Hyvää joulua!

God jull till alla!
Molemmat kuvat kuvannut (c) Suvi Sivo, hulvaton.kuvat.fi

Joulukinkkua, lahjoja, pipareita ja sukulaisia sekä ystäviä - joulu on täällä! Itse olen kierrellyt ystävieni ja sukulaisteni luona, Sanna ja Sirkku ovat hoitaneet hepat, kiitos siitä! Välillä tekee ihan hyvää olla pois hevosen selästä ja ylipäätään tallilta. Nyt olen levännyt, syönyt vähintäänkin riittävästi ja viettänyt ihanaa aikaa perheeni kanssa. Huomenna voi palata kotiin hyvillä mielin.


Joulun jälkeen palaan taas vähän aktiivisempaan postaustahtiin! :)


16.12.2013

5-vuotiaat hyppäämässä

esteitä 14.12.2013

Mihin hävisi kaikki lumi? Kaikkialla on liukasta ja kamalan koppuraista. Onneksi laitumen takana olevalla pellolla voi ratsastaa ja hepoilla on hokkikengät alla.Lauantaina lähdimme maneesille ratsastamaan ja tällä kertaa oli estetreenit. Ellillä ei ole hypätty kesän jälkeen ja Divalla ei ole käsittääkseni hypätty koskaan selästä käsin. No, molemmat 5-vuotiaat mukaan ja hyppäämään!

Henna-Diva

Sanna ja Jenni menivät edeltä maneesille ja rakensivat kaksi pystyä ja pienen jumppasarjan. Minä ratsastin Divan maneesille ja Sirkku Ellin. Tällä kertaa matka sujui ilman ongelmia, kerran tulin selästä alas ja talutin pelottavan pakettiauton ohi.

Alkuverryttelyissä ratsastin isoja ympyröitä kaikissa askellajeissa ja pitkillä sivuilla tein vähän askeleen pidennyksiä. Diva tuntui yllättävän pirteältä ja reagoi eteenpäin vieviin apuihin. Elli meni koko ajan korvat tötteröllä eteenpäin -se on sisäistänyt nyt esteiden hyppimisen hauskuuden. Diva liikkui paljon suorempaan, eikä kiemurrellyt yhtä pahasti kuin viimeksi maneesilla. Laukannostoissa ei ollut mitään ongelmaa eikä poni edes pukittanut koko reissun aikana.


Sanna-Elli

Aloitimme hyppäämisen pienestä ristikosta. Elli innostui vallan hirveästi ja teki muutamat kamikaze loikat! Sirkku kuitenkin taiteili hienosti selässä ja matka jatkui. Divan ensimmäinen yritys oli ylitys...tosin käynnissä. No, toinen kerta meni jo paremmin ja kolmas voitiin luokitella jo hypyksi. Tämän jälkeen Divakin oivalsi kuinka esteitä kuuluu hypätä. Muutaman kerran meni ohi, kun kuski vain matkusti ja ponin ratti ei toiminut kunnolla.

Kokeilimme tämän jälkeen jumppasarjaa. Sirkku sai taas kokeilla Ellillä ensimmäisenä ja yllättävän hyvin selviytyivät tehtävästä. Ellin tyylille ei voinut kuin nauraa, mutta onneksi tyyli on vapaa. Divalla vähän vauhti meinasi loppua kesken ja sen takia meinasi olla välien seassa ongelmia. Kuitenkin selviydyttiin tehtävästä kunnialla. Kuskit saivat kyllä tasapainotella selässä.

Henna-Elli

Tämän jälkeen vaihdoimme hevosia, minä ratsastin Ellillä ja Sanna meni Divalla. Jouduin laittamaan kaksi kierrettä vastinhihnoihin enkä päässyt Ellin selkään tämän takia...tappijalkainen kun olen :D
Sanna ratsasti Divalla ensimmäistä kertaa, eihän poni ole ollutkaan kun kuukauden päivät meillä, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Divan jälkeen Ellillä hyppääminen tuntui vähän hassulta, joutui muuttamaan ratsastustyyliään aika radikaalisti. Mutta Elli hyppäsi rohkeasti, vaikka aina laukka ei pysynyt yllä tai askel sopinut täydellisesti. Tulee Kekellä hyppääminen mieleen. Elli hyppäsi ensimmäistä kertaa vähän isompaa estettä, eikä korkeus tuntunut olevan mikään ongelma pienelle lämpöselle.

Lopuksi Sanna ratsasti vielä Ellillä ja Sirkku ratsasti Divalla loppuveryttelyn, kätevää ponien kierrätystä.

Henna-Elli

Molemmat 5-vuotiaat selviytyivät reissusta hyvin. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä oli ainakin meillä ensimmäinen hyppykerta Divalla ja Elli on lämppäri, eikä sillä ole kesän jälkeen hypätty. Saati sitten jumppasarjaa. Olen todella tyytyväinen molempiin nuoriin tammoihin! Diva kuntokuurille ja Ellille vähän enemmän laukkatreeniä, niin hyvä tulee. 

Loppuun koostevideo hyppäämisestä, videoissa ratsastan pääasiallisesti minä, mutta joukossa on muutama Sirkku-Elli pätkä ja lopussa Sanna ratsastaa Ellillä. Videot on kuvannut pikkusiskoni.


10.12.2013

Hetken maailma on tässä

kuulumisia meidän tallilta!

Viimeisestä postauksesta onkin taas hetken aikaa. Viime viikolla en kerinnyt käymään koneella tiistai-sunnuntai välillä kertaakaan enkä edes uhrannut ajatusta blogin kirjoittamiselle. Välillä hepat, lukio ja sosiaalinen elämä vievät niin paljon aikaa ettei blogin kirjoittamiselle jää aikaa. Kuitenkaan heppojen kanssa ei ole tapahtunut mitään maailmaa mullistavaa, että siitä pitäisi tulla tänne kirjoittamaan joku tynkä postaus. Mielummin vähän panostan postauksiin, kun kirjoittaisin huolimattomasti.

Viimeviikolla hepat viettivät alkuviikosta pienen joululoman etukäteen. Kelit olivat vähän huonot, ja ennen kun lunta satoi, pelto oli kamalan koppurainen. Tekee hepoillekkin välillä hyvää vähän nollata tilannetta ja lomailla. Nyt ollaan sitten taas palattu normaaliin liikutukseen.

Lauantaina ratsastin Divalla.
Se on ottanut pari kertaa langoista sähköiskut, jonka vuoksi portista kulkeminen on ollut pari kertaa vähän, no haastavaa. Stoppi reippaasti ennen porttia ja jos pyytää eteenpäin, alkaa vaan peruuttamaan ja repimiään itseään narusta irti. Pari kertaa mentiin portista avustaen ja sen jälkeen se sujui taas hyvin ilman apuakin. Diva on näköjään todella tarkka asioista ja vetää herneen nenään pienestäkin asiasta. Käytävällä se hyppäsi kerran pystyyn ilman mitään näkyvää syytä. Ja sen jälkeen seisoi taas ihan rauhallisesti. Nykyään päätä saa harjata ja korviin koskea, nämä asiat oli aluksi kamalan vaikeita.

Itse ratsastus sujui jo loistavasti. Nyt ollaan löydetty eteenpäin pyrkimystä ja ratti toimii paljon paremmin kuin ennen! Tosin suoraan meneminen on haastavaa, poni on näköjään syntyhumalassa...Laukat nousivat nätisti molempiin suuntiin ja vain ensimmäisessä nostossa tuli pari pientä pukkia. Pikkusiskoni ratsasti lopuksi loppukäynnit ilman ongelmia.

Lisäksi Olli toimi talutusratsuna ja Elli kävi hiitillä, tehokas päivä siis!

Sunnuntaina lähdettiin Sannan kanssa maastoon. Itse menin Divalla ja Sanna Ellillä. Maastossa kuluikin aikaa 2h ja hyvin Diva jaksoi! Mentiin rauhallinen lenkki, käveltiin välissä ja sitten ravailtiin ja laukattiinkin. Diva ei osaa maastossakaan kulkea suoraan....ja se korostui varsinkin laukassa :D on ihan mielenkiintoista mennä toisella kun se seilaa ja vaappuu minne sattuu. Loppumatkasta mentiin jo aika suoraankin, kyl se siitä, pikkuhiljaa. Diva uskalsi hienosti kulkea myös ensimmäisenä ja ylitti rohkeasti jäätyneet lätäköt ja muut hirvitykset. Se myös teki kaksi kertaa sujuvat laukanvaihdot.

Maanantaina hepoilla olikin vapaapäivä.

Tänään eli tiistaina olikin irtohypytyspäivä. Ollia on irtohypytetty viimeksi kesällä, joten nyt oli loistava päivä siihen. Pääsin koulustakin aiemmin, joten kerkesin (melkein) päivänvalossa hypyttämään heppoja. Laitoin kentän molemmille pitkille sivuille yhden esteen (max. korkeus n.65cm), ei kujia tai vastaavia, mutta hyvin se onnistui noinkin.

Diva oli ensimmäisenä vuorossa. Ponia on aiemmissa kodeissa irtohypytetty, joten se oli ponille tuttu juttu. Kävelytin alkukäynnit ja sitten ravuutin hetken. Aluksi hypyytin pientä ristikkoa, ja loppua kohden nostin korkeutta. Divasta olisi ollut tosi kiva vaan hengata kavereitten kanssa, mutta kunnioitti juoksutusraippaa ja pomppi nätisti. Yllättävän hyvin sekin hyppäsi, vaikkei kujaa ollutkaan. Lopuksi taluttelin loppukäynnit tiellä.


Otin Ollin seuraavana, ja kas kummaa. Hain ponin tarhasta ja sillä oli päällään pelkkä kaulakappale....loppuloimi olikin viimeisessä tarhan kulmauksessa rikottuna. Olli on älyttömän helppo irtojuoksuttaa/hypyttää. Seisot kentän keskellä ja poni menee itsekseen esteitä. Välillä käyt vähän nostamassa korkeutta tai pyydät vaihtamaan suuntaa. Kunnes heppa toteaa, että nyt riitti ja hyppäsi aidan yli laitumen puolelle....Ellin avulla sainkin karkulaisen kiinni, jonka jälkeen jäähdyttelin sen.

Viimeisenä vuorossa oli Elli. Tämä taisi olla ensimmäinen irtohypytys tammalla ja siltä se vaikuttikin :D esteen ohituksia oli enemmän kun ylityksiä. Hauskaa sillä oli silti, häntä tötteröllä juoksi leikkien arabia. Harmi, että alkoi tulla jo vähän hämärää, mutta parit hyvät hypyt saatiin Ellinkin kanssa johon oli hyvä lopettaa.

Irtohypytyksessä huomaa hyvin heppojen erilaisen hyppytyylin. Diva tulee aika lähelle estettä ja hyppää pyöreällä selällä. Olli tulee miljoonaa esteelle ja tekee laakahypyn. Elli taas on tosi tarkka jaloistaan, jonka takia hyppää ilmavasti, lämppäriksi hyvällä tekniikalla. Yritänkin vähän säännöllisemmin yrittää hypyttää heppoja tulevaisuudessa.

Olen koonnut pienen videon viikon tapahtumista! Kaikki videot on kuvattu puhelimella, mutta ainakin näkee vähän meijän menoa:





1.12.2013

Voihan ilmalento!

ponin todellinen luonne tulee esille!
Nyt alkaa ponimaisuus puskea Divasta  ja sen todellinen luonne alkaa tulla enemmän esiin. Perjantaina poni päätti karata ihan urakalla tarhasta. Itse olin kaupungilla kahvilla ja isäni soittaa, että Olli on karannut. Puhelun aikana tosin selvisikin, että se on oikeasti Diva. No, isäni sai ponin onneksi kiinni ja palautti tarhaan ja korjasi aidan. Illalla uudestaan yllätimme ponin parvelta syömästä heinää. Illalla se päätti vielä lähteä kyllillekkin asti.

Seuraavana aamuna vein ponin pihalle, laskin tarhaan ja se kävelee suoraan aidan luokse ja sukeltaa lankojen ali. Siis suoraan nenän edessä! No, Sanna sitten laittoi tarhaan alas toisen alalangan ja laitoimme tarhaan paremmat sähköt. Poni kävi ottamassa aidoista sähköiskun ja  pysymään aitojen sisäpuolella, eikä ole vielä ainakaan onnistunut karkaamaan uudestaan.

Tänän lähdimme maneesille ratsastamaan, itse lähdin Divalla, Sanna Ollilla ja Sirkku Ellilä.

Matkan varrella näimme, että vastaan tulee traktori auran kanssa. Kuljettaja oli onneksi todella fiksu ja pysäytti traktorinsa tien sivuun. Sammutti moottorinkin vielä! Pääsimme traktorin kohdalle ja Diva päätti pompata ojan yli viereiselle pellolle. Tämän jälkeen muutamat loikat ja sen jälkeen mielettömät rodeot. Pysyin kyydissä ehkä 20 metriä, kunnea tipuin pellolle. Tipuin suoraan päälleni, jonka jälkeen heitin voltin ja lopulta makasin mahallani pellossa. Pelto oli jäässä ja erittäin kova (näin jälkikäteen olen iloinen siitä, että pelto oli sänkipelto eikä kynnöspelto). Tipuin varmaankin niin vauhdikkaasti ja löin pääni maahan sellaisella voimalla, että kypäräni ja silmälasini lensivät päästäni. Onneksi tällä kertaa lasit eivät hajonneet!

Keräilin maassa hetken itseäni kun poni juosta viiletti Ollin ja Ellin luokse. En muista pukeista tai tippumisesta mitään. Aura-traktorin kuljettaja tuli ulos ja auttoi ponin kiinni saamisessa ja varmisti ettei minuun sattunut. Täytyy antaa arvoa tälle miehelle, esimerkillistä käyttäytymistä! No, kiipesin takaisin ponin selkään ja jatkoimme maneesille- ilman muita välikohtauksia.

Maneesilla aloin työstämään ponia ensin käynnissä, kääntyminen menee nyt jo ihan mallikkaasti, mutta suoraan meneminen on vähän hakusessa. Onneksi laitoja pystyi käyttämään tässä apuna. Diva ei pelännyt maneesia ollenkaan, joten oletan että se on käynyt siellä ennenkin. Peileistä se vähän pällisteli itseään, muttei kuitenkaan säpsyillyt yhtään. Pysähdykset onnistuvat istunnalla, peruutuksetkin olivat suoria.

Ravissa hain ensin vain eteenpäinpyrkimystä ja vähän ajan jälkeen sitä löytyikin. Ravissa Diva olikin yllättävän hyvä ratsastaa, kun sain sen ensin avuille. Ravi-käynti-ravi siirtymiset sujuvat loistavasti. Sillä on todella kivat liikkeet kun vaan saa hyvän "draivin" päälle. Molempiin suuntiin otin myös laukkapätkät, nosto on tällä hetkellä vielä hakusessa, mutta kun laukan saa päälle niin sen jälkeen ei ole ongelmaa. Hieno poni! :)


Vaihdettiin Sirkun kanssa vielä heppoja. Vaikka Sirkku onkin minua lähes 10cm pidempi, ei hän ollut ponille liian pitkä. Sirkun onkin tarkoitus alkaa vuokraamaan Divaa pari kertaa viikossa. Joten toivottavasti saadaan blogiinkin Sirkkua hyväksikäyttäen kuvia ;)

Ellillä ei ole ratsastettu taas vähän aikaan kunnolla koulua, jonka vuoksi tammalla oli vähän asenne että en muuten tee. Ympyröiden ja siirtymisten avulla sain Ellinkin toimimaan lopuksi ja kivoja ravipätkiä tuli! Ellillä oli kamalasti energiaa, jonka vuoksi laukkaaminen ympäri maneesia olisi ollut huisin paljon kivempaa kuin tyhmä kouluvääntö :D Mutta loppujen lopuksi tammakin alkoi toimimaan.

Kotona huomasimme että otsassani on verinen jälki, ja yksi haaleampi punainen hiusrajassa. Käsissä mustelmia, mutta suuremmilta vaurioilta säästyin. Kypärä menee kyllä vaihtoon! Diva selvisi yhellä pienellä hokinpolkemisella, eli aikalailla säikähdyksellä selvittii. Lihaksia kyllä särkee ja huomen aamulla voi sängystä ylös pääseminen tehdä tiukkaa.

Ensi viikko onkin osaltani hyvin kiireinen, mutta yritän postailla tänne!