18.7.2012

13. Mahdollista ja mahdotonta

Viimeisestä päivityksestä onkin useampi päivä, pahoittelen siitä, kone on vähän ollut jumissa muta nyt taas kunnossa.

Sunnuntaina ponskilla oli vapaapäivä kun oli niin kamala ilma! Voiko oikeesti sataa koko päivän, näköjään voi.

Maanantaina menin kentällä koulua. Käytin onttoja paksuja niveliä, jotka ovat mahdollisimman pehmeät suuhun. Ollilla on aina virtaa vapaapäivän jälkeen ja yritinkin nyt alusta asti ratsastaa mahdollisimman pehmein avuin ja mennä vaan hiljaa. Ravi sujui yllättävän hyvin, vaikkakin välillä pitikin vähän testata ulkoapuja. Harjoitusravi sujuu nyt jo aika hyvin, rentous on löytynyt ja pidempiä pätkiä jo hyvässä temmossa. Harjoitusravissa on vaan ratsastajalla ja vatsalihaksilla petrattavaa ;)
Laukka nousi yllättäen molempiin suuntiin ilman apupuomia! Laukkasimme pääty-ympyrällä molempiin suuntiin muutaman kierroksen ja lopetin hyvään pätkään. Loppuravit ja maasta kävelyttämällä loppukäynnit.

Tiistaina lähdin ystäväni kanssa maastoon, ratsuna toimi siis Vikke. Vähän epäilin aluksi uskallanko lähteä, kun vasta ollaan yhden kerran aiemmin menty kaverin kanssa maastossa ja silloin mukana todella rauhallinen tapaus, kun Vikke saattaa välillä vähän kuumua. No uskallauduin lähtemään ja laitoinkin lännensatulan Ollille! Itse en pidä lännensatulasta niin kauheasti, se sattuu istuinluihin, mutta kyllä sitä nyt välillä uhrautuu siinäkin istumaan.
Aluksi menin kentälle vähäksi aikaa kun Vikkeä kengitettiin. Olli käveli alkukäynnit ja itse hain mahdollisimman mukavaa asentoa satulassa, länkkäri on siitä hyvä, ettei siinä voi istua etukenossa. Harjoittelimme hidasta ravaamista (joggingia) siinä on tarkoitus mennä mahdollisimman tasaista ja hiljaista ravia, kuitenkin matkaa voittavasti ja eteenpäinpyrkivästi. Tämä sujui Ollilta kuin rasvattu, ja itse ratsastinkin vain yhdellä ohjalla ja nautin tilanteesta. Olin nin tyytyväinen poniin, se toimi tosi nätisti.
Maastoon lähdettiin ja päätettiin mennä kiipeilemään. Aika alkulenkistä ottettiin ravia ja yllätyin siitä ettei poni purrut ollenkaan kuolaimeen. Se meni rentoa letkeää ravia, vaikka kaveri tuli vieressä. Pitkällä suoralla laukkasimme ja Vikke tuli perässä ravia kun mentiin niin hiljaa. Varmaan yli kilometri laukattiin tasaista rytmikästä laukkaa ja laukan rytmi ei muuttunut koko matkalla. Voi kun siinä länkkärissä oli helppo istua tuollaisessa hitaassa laukassa! Mäkireitti meni kaikinpuolin hyvin, pyysin aina ylämäissä Ollin kulkea peräänannossa, joilloin selkälihakset kehittyvät. Takaisin tullessa, otimme laukkapätkän, niin että Vikke meni ekana. Vikke menikin vähän vauhdikkaasti ja Olli joutuikin laittaa isompaa vaihdetta silmään että pysyi perässä, silti aina kun haluisin niin hidasti. Voi kun olin iloinen siitä, ettei poni lähde ryöstämään muiden perään vaan menee sitä vauhtia kun ratsastaja haluaa.

kuva länkkärisatulasta
Hui! 30 lukijaa täynnä! :) Kiitoksia paljon!
Huomenna saatte kuvia/videoita kun hyppään Vikellä sekä Ollilla. Toivottavasti menee hyvin :)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kommentoi rohkeasti, mutta muistathan pitää kommentit asiallisina. Kiitos!