Miten ratsastan Ollilla ilman pohkeita?

"Heippa! Mietin vain, että miten pystyt ratsastamaan väistöjä ja ylipäätänsä taivuttaa Ollin ympyröille, volteille, kokoamaan jos et voi laittaa pohjetta kiinni hevoseen? Juokseeko se mitä tahtia tykkää ns. läpi käsien vain, niinkuin useasti sanot sen olevat raskas kädelle. Miten voi ratsastaa ilman pohje apua, sitä vaan mietin.. hankala ongelma ja miksi hevonen reagoi noin? 

Useampikin lukija on minulta kysynyt miten Ollilla ratsastan ja yritän nyt avata sitä vähän tämän postauksen avulla. Olen yrittänyt monta kertaa aloittaa tätä postausta, mutta aina pyyhkinyt pois kaiken kirjoittamani. Tästä on todella vaikea kirjoittaa ulkopuoliselle, joka ei tunne hevosta tai tiedä sen lähtökohtia. Yritän kuitenkin parhaani! Tästä voi tosin tulla aikamoinen romaani...

Mielestäni jokaista hevosta täytyy ratsastaa hieman eri tavalla. En usko, että täysin identtiäsiä hevosia löytyy, nekin kun ovat yksilöitä. Toista saa paukuttaa pohkeilla ilman reaktiota kun toinen olisi jo juossut maneesin seinästä läpi samassa tilanteessa. Jokaisen hevosen kohdalla täytyy löytää oma ratsastustyyli joilla ne toimivat. Ollin kohdalla se ei ole ollut helppoa, olen joutunut miettimään pääni puhki erilaisia vaihtoehtoja. Jos ei mitään muuta, niin O on opettanut muuntautumaan erilaisiin tyyleihin. Ja siitä saan olla kiitollinen.

Jokainen näkee kuvista, että Olli on muuttunut todella paljon. Ja ratsastustyylini on muuttunut sen mukana. Syksyllä 2012 (ylempi kuva) O ei kantanut itseään rehellistä, painoi kädelle ja vei minua kuin märkää rättiä. Nykyään se kantaa itseään, pystyy kokoamaan ja sitä voi ratsastaa. Tämä muutos on ollut todella suuren työn takana!

Olli on ratsastettaessa erittäin herkkä ja tarkka siitä mitä siellä selässä oikein tekee. Jos Ollilla ratsastaa ulkopuolinen henkilö, usein ensimmäinen kysymys on: "Miten tätä hevosta ratsastetaan?!"". Se ei todellakaan ole helppoa, itse olen harjoitellut puolitoistavuotta ja vasta alkamassa pääsemään sujuiksi hevosen kanssa. O:ta ei saa ratsastaa pohkeilla juuri lainkaa. Käden kanssa pitää olla ybernopea, muuten se ei kuuntele puolipidätteitä ja sen jälkeen katoaakin jarrut. O on herkkä painoavuille ja sen takia ne täytyy hallita hyvin! Pieni horjahdus ja heppa ottaa nokkiinsa. Ollilla on myös paha tapa ennakoida kaikki mitä teet. "Kyllä minä tiedän mitä pitää tehdä...", joka tarkoittaa sitä, että joka ikinen askel on ratsastettava. Jos et ratsasta ja jäät vain matkustamaan, heppa keksii ihan omat kuvionsa. Sen takia täytyy ratsastaa kolme-neljä askelta hevosta edellä ja olla koko ajan tilanteen tasalla.

Se miten ratsastan Ollia, on todella vaikea selittää. Kun sanon etten ratsasta pohkeella ollenkaan, se pitää paikkaansa. Voin tarpeen vaatiessa ottaa tukea kyljestä, mutta missään vaiheessa en anna varsinaisesti pohkeita. Ala-pohkeeni pysyy siis rentona paikallaan. Uuden satulan myötä pystyn tähän, mutta se on vaatinut itseltäni uudenlaista kehonhallintaa. Kun pohkeet jäävät avuista ulkopuolelle, jäljelle jäävät istunta, kädet, painoavut ja ääni. Ratsastan siis näillä avuilla, se että pohkeet jäävät pelistä pois,ei  tarkoita sitä ettei hevosta voisi ratsastaa normaalisti. Vammaisratsastajatkin pystyvät ratsastamaan, vaikka heidän joku apunsa ei toimisi. Se ei ole mikään este.

Omistan kohtalaisen hyvät vatsalihakset Ollin ansiosta, ratsastan siis todella paljon istunnalla, eikä O:n askeleissa istuminen ole helppoa. Pystyn kokoamaan ja lisäämään pelkällä istunnalla, lisäksi O kääntyy istuntani alla. En varmaan pystyisikään ratsastamaan ilman pohkeita, ellei Olli olisi niin herkkä istunnalle. Tuen istuntaani käsilläni, eli ratsastan todella paljon puolipidätteitä. Lisäksi asetan ympyrällä ohjien avulla. Väistöt, avo- ja sulkutaivutukset sekä etu- ja takaosakäännökset olen opettanut myös ilman pohkeita.

Aluksi ihmettelin kun sain Ollin toimimaan paljon paremmin mennessäni ilman satulaa. Tällöin ratsastan paljon enemmän istunnalla ja kun tämän ymmärsin, helpottui satulan kanssa ratsastus. Tämä ratsastustyyli on kehittynyt pitkällä aikavälillä, eikä olisi onnistunut alkuaikoina. Kuten sanoin, ratsastustyylini muuttuu hevosen mukana.

Yritän nyt kertoa miten esimerkiksi nostan oikean laukan. Jos nostan laukan ravista, haen hyvän ja tahdikkaan ravin alle. O:n tulee kuunnella istuntaa ja olla skarppina. Teen istunnalla (polvi ja reisi) puolipidätteen, ja ohjilla asetan turvan sisälle. Istun askeleen ajaksi syvälle satulaan, ja jännitän vatsalihakseni. Siirrän vasemman jalkani lonkasta taaksepäin, joilloin painoni siirtyy vasemmalle istuinluulle. Tällöin oikea jalkani antaa tilan nostaa laukan. Samaan aikaan annan oikealla kädelläni tilaa, en siis jää pidättämään. Noston jälkeen palaan jälleen istumaan molemmille istuinluille. Ja tämä siis tapahtuu kahden askeleen aikana. (Jouduin itsekkin miettimään hetken aikaa mitä ihmettä oikein teen :D )

Vaikka Ollin ratsastus on hankalaa, se opettaa todella paljon. Olen oppinut ratsastamaan istunnalla, ja hallitsemaan kehoani ihan eritavoin. Pystyn hallitsemaan jalkojani, käsiäni ja keskivartaloani yhtä aikaa ja tehdä niillä eri asioita yhtäaikaa. Olen paljon nopeampi kädelläni ja pystyn ennakoimaan hevosta. Olli opettaa myös kuuntelemaan, jotta sillä pystyy ratsastamaan, sitä pitää ymmärtää. Osaan lukea sitä jo kohtalaisen hyvin, osaan siis ennakoida tilanteita ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Kun pääsemme Ollin kanssa yhteiselle aaltopituudella, sen ratsastaminen on todella ihanaa!

"Kaikkein vaikeimmilla hevosilla on sinulle eniten annettavaa." - Lendon Gray.