onnistuneet ratsastukset 14.1.2014
kirjoitettu 15.1.2014
kirjoitettu 15.1.2014
Ihanaa, lunta ja pakkasta! Nyt tuntuu jo talvelta. Ulkona on kamalan puhdasta ja nättiä. Yhtenä uuden vuoden lupauksistani oli ryhdistäytyä taas ratsastajana, joulukuussa kun hieman hölläiltiin. Tänään olikin super tehokas päivä, tein tallityöt ja ratsastin molemmat rautiaat! Pieni varoitus romaanin mittaisesta postauksesta.
Aloitin päiväni aamutallin tehdessä. Astuessani talliin, Elli oli vielä nukkumassa ja Rape hörähti joka-aamuisen tervehdyksensä. Olli seisoi yllättävän hiljaa karsinassaan. Aamuni lähti siis hyvin liikkeelle. Koulun jälkeen olin todella hyvällä tuulella ja päätin ratsastaa tänään sekä Ollin, että Divan. Vaikka ulkona oli kirpsakka keli, se ei haitannut, oikeanlaisella kerrospukeutumisella pärjäsi hyvin! Aurinko paistoi ja lumen ansiosta valoisaa oli paljon pidempään ja kerkesin ratsastamaan molemmat hepat ennen pimeää.
Hain Ollin tarhasta ja se antoi minulle heti kiinni. Jes! Viimeksi sain juosta sitä kiinni hetken aikaa. Laitoin Ollin kuntoon ja suunnistin niitylle, koska joku ihana heppasistamme oli jälleen vetänyt kentän langat mukanansa...Nousin selkään ja Olli tuntui tosi rauhattomalta. Olihan sillä taas pitkät vapaat alla. Pää pilvissä, selkä alhaalla pientä tikitys ravia eteenpäin.
Päätin hakea tallista gramaanit sekä juoksutusliinan ja mennä laitumelle. Turhaan olisin alkanut tappelemaan, helpommalla pääsee kun antaa heppasen purkaa turhat energiat. Elli ja Rape osallistuivat molemmat innokkaina touhuun ja olivat välillä jopa tiellä asti! Tämän jälkeen otin Ollin pienemmälle ympyrälle ja pyysin paljon siirtymisiä. Käynti-seis-käynti-ravi-käynti-seis. Parin toiston jälkeen siirtymiset alkoivat sujumaan mallikkaasti molempiin suuntiin ja hypäsin itse selkään. Aloitin työskentelemisen käynnillä ja aina kun O alkoi hössöttämään pysähdyimme. Kun känyti löytyi, siirryin ravaamaan. Aluksi O ei ollut oikein avuilla ja yritti lähteä ympyrältä lapa edellä pois. Pikkuhiljaa sain hevosta paremmin kuulolle.
Ollilla ratsastettaesa jää todella helposti ratsastamaan vain pelkkää kahdeksikkoa tai ympyrää. Tänään päätin, että menen koko aidattua laidunta! Se on oikeasti iso alue, nelinkertainen kenttäämme verrattuna ja O:lle todella iso alue. Yleensä Ollilta katoaa jarrut ja ratsastettavuus isommalla alueella, mutta ei tänään! Istuin harjoitusravissa ja sain tehdä ympyröitä ja voltteja ja mentyä suoraa uraa ilman, että O olisi karannut avuilta. Olli kuuntelikin niin hyvin, että otin gramaanit pois.
Vitsit mikä fiilis! Omakehu haisee tässä kohtaa ja vahvasti, mutta kaikkien takapakkien jälkeen on välillä kiva myös onnistua. Pystyin istumaan harjoitusravissa ongelmitta ja hiljaa. O oli tasainen kädelle, ei painanut ja kuunteli minua. Tuli kerrankin tunne, että voisimme edes näyttää kouluratsukolta! Laukannostot onnistuivat pelkällä istunnalla ja O laukkasi täysin hallitusti hidasta koottua laukkaa. Lopetin laukkojen jälkeen ja talutin maastakäsin loppukäynnit.
Tässä kohtaa ratsastaja hymyili kuin naantalin aurinko ja ratsu näytti äärimmäisen tyytyväiseltä itseensä. Heppa sai ison ämpärillisen lämmintä melassivettä ja paljon nameja! Toivon hartaasti, että O:n ratsastettavuus säilyisi noin hyvänä jatkossakin! Vaikka alussa Olli tuntuikin todella vaikealta ja meinasin jo kirota sen maan alle, loppujen lopuksi ratsastus oli yksi onnistuneimmista koskaan!
Molemmista ratsastuksista jäi tosi hyvä ja positiivinen fiilis. Sain taas ihan uutta potkua kouluratsastukseen!
Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän romaanin!
Aloitin päiväni aamutallin tehdessä. Astuessani talliin, Elli oli vielä nukkumassa ja Rape hörähti joka-aamuisen tervehdyksensä. Olli seisoi yllättävän hiljaa karsinassaan. Aamuni lähti siis hyvin liikkeelle. Koulun jälkeen olin todella hyvällä tuulella ja päätin ratsastaa tänään sekä Ollin, että Divan. Vaikka ulkona oli kirpsakka keli, se ei haitannut, oikeanlaisella kerrospukeutumisella pärjäsi hyvin! Aurinko paistoi ja lumen ansiosta valoisaa oli paljon pidempään ja kerkesin ratsastamaan molemmat hepat ennen pimeää.
Hain Ollin tarhasta ja se antoi minulle heti kiinni. Jes! Viimeksi sain juosta sitä kiinni hetken aikaa. Laitoin Ollin kuntoon ja suunnistin niitylle, koska joku ihana heppasistamme oli jälleen vetänyt kentän langat mukanansa...Nousin selkään ja Olli tuntui tosi rauhattomalta. Olihan sillä taas pitkät vapaat alla. Pää pilvissä, selkä alhaalla pientä tikitys ravia eteenpäin.
Päätin hakea tallista gramaanit sekä juoksutusliinan ja mennä laitumelle. Turhaan olisin alkanut tappelemaan, helpommalla pääsee kun antaa heppasen purkaa turhat energiat. Elli ja Rape osallistuivat molemmat innokkaina touhuun ja olivat välillä jopa tiellä asti! Tämän jälkeen otin Ollin pienemmälle ympyrälle ja pyysin paljon siirtymisiä. Käynti-seis-käynti-ravi-käynti-seis. Parin toiston jälkeen siirtymiset alkoivat sujumaan mallikkaasti molempiin suuntiin ja hypäsin itse selkään. Aloitin työskentelemisen käynnillä ja aina kun O alkoi hössöttämään pysähdyimme. Kun känyti löytyi, siirryin ravaamaan. Aluksi O ei ollut oikein avuilla ja yritti lähteä ympyrältä lapa edellä pois. Pikkuhiljaa sain hevosta paremmin kuulolle.
Ollilla ratsastettaesa jää todella helposti ratsastamaan vain pelkkää kahdeksikkoa tai ympyrää. Tänään päätin, että menen koko aidattua laidunta! Se on oikeasti iso alue, nelinkertainen kenttäämme verrattuna ja O:lle todella iso alue. Yleensä Ollilta katoaa jarrut ja ratsastettavuus isommalla alueella, mutta ei tänään! Istuin harjoitusravissa ja sain tehdä ympyröitä ja voltteja ja mentyä suoraa uraa ilman, että O olisi karannut avuilta. Olli kuuntelikin niin hyvin, että otin gramaanit pois.
Vitsit mikä fiilis! Omakehu haisee tässä kohtaa ja vahvasti, mutta kaikkien takapakkien jälkeen on välillä kiva myös onnistua. Pystyin istumaan harjoitusravissa ongelmitta ja hiljaa. O oli tasainen kädelle, ei painanut ja kuunteli minua. Tuli kerrankin tunne, että voisimme edes näyttää kouluratsukolta! Laukannostot onnistuivat pelkällä istunnalla ja O laukkasi täysin hallitusti hidasta koottua laukkaa. Lopetin laukkojen jälkeen ja talutin maastakäsin loppukäynnit.
Tässä kohtaa ratsastaja hymyili kuin naantalin aurinko ja ratsu näytti äärimmäisen tyytyväiseltä itseensä. Heppa sai ison ämpärillisen lämmintä melassivettä ja paljon nameja! Toivon hartaasti, että O:n ratsastettavuus säilyisi noin hyvänä jatkossakin! Vaikka alussa Olli tuntuikin todella vaikealta ja meinasin jo kirota sen maan alle, loppujen lopuksi ratsastus oli yksi onnistuneimmista koskaan!
Ollin jälkeen ratsastin Divalla. Olemme nyt käyttäneet Divalla samaa satulaa Ollin kanssa ja se istuu lärpäkkeen kanssa hyvin ponille. Diva kuitenkin muuttuu vielä kun saa enemmän lihaksia ja tulevaisuudessa täytyy seurailla satulatilannetta, mikä on sitten sopiva ja mikä ei.
Divalla suuntasin sänkipellolle, siellä on nyt tosi hyvä ratsastaa. Pelto on sopivan joustava, siinä on kevyt 5cm puuterilunta päällä eikä se ole liukas. Talutin Divan pellolle ja se oli ihan ihmeissään. Emme ole ennen kyseisellä pellolla käyneet joten ihmeteltävää riitti. Pienen pyörimisen jälkeen pääsin selkään ja alku pörhistelyjen jälkeen kävelimme rennosti peltoa ympäri.
Tänään ratsastin paljon pysähdyksiä sekä siirtymisiä kaikissa askellajeissa. Ensimmäiset pysähdykset käynnistä olivat kiemuraisia ja D yritti vain mennä apuja vastaan. Muutaman toiston jälkeen pysähdykset toimivatkin pelkällä istunnalla. Muutaman kerran poni "säikähti" jotain ja lähti pomppimaan peltoa pitkin. Sain kuitenkin nopeasti ponin kuulolle ja työn teko jatkui.
Ravissa tein pääosin kolmikaarista kiemurauraa. Kun ohjattavuus ja asetukset olivat kunnossa lisäsin aina suorille urille siirtymisen, aluksi käyntiin, lopuksi suoraan seis. Toistojen avulla D alkoi kulkemaan tosi kivasti ja se kuunteli apuja. Välillä saatoin vaihtaa suuntaa tai ratsastaa voltteja tarpeen vaatiessa. Diva yrittää volteilla oikoa viimeisen kaarroksen takaisin uralle, joten sisäpohkeen kanssa täytyy olla tarkkana.
Laukat sujuvat jo aika kivasti. Nostot molempiin suuntiin ovat siistejä ja Diva jaksaa laukata tasaisesti pidemmän matkaa. Peräänantoa en ole vielä pyytänyt, kasvatamme vielä lihaksistoa ja kuntoa. Vaikka Diva on poni, sen laukka on ihan superisoa. Siellä ei todellakaan ole helppo istua ja itse joutuu tekemään kunnolla töitä ja keskittymään omaan istuntaansa. Noh, ainakin on jotain mitä harjoitella.
Lopuksi veryttelin kevyesti ravissa eteenalas ja loppukäynnit. Tehokkaat 45 minuuttia ratsastin ja kerrankin tuuppailin kunnolla koulua enkä vain matkustellut kyydissä. Ponikin sai vähän hikeä pintaan, joten kuivatusloimi päälle ja lämmintä melassivettä nenän eteen.
Divalla suuntasin sänkipellolle, siellä on nyt tosi hyvä ratsastaa. Pelto on sopivan joustava, siinä on kevyt 5cm puuterilunta päällä eikä se ole liukas. Talutin Divan pellolle ja se oli ihan ihmeissään. Emme ole ennen kyseisellä pellolla käyneet joten ihmeteltävää riitti. Pienen pyörimisen jälkeen pääsin selkään ja alku pörhistelyjen jälkeen kävelimme rennosti peltoa ympäri.
Tänään ratsastin paljon pysähdyksiä sekä siirtymisiä kaikissa askellajeissa. Ensimmäiset pysähdykset käynnistä olivat kiemuraisia ja D yritti vain mennä apuja vastaan. Muutaman toiston jälkeen pysähdykset toimivatkin pelkällä istunnalla. Muutaman kerran poni "säikähti" jotain ja lähti pomppimaan peltoa pitkin. Sain kuitenkin nopeasti ponin kuulolle ja työn teko jatkui.
Ravissa tein pääosin kolmikaarista kiemurauraa. Kun ohjattavuus ja asetukset olivat kunnossa lisäsin aina suorille urille siirtymisen, aluksi käyntiin, lopuksi suoraan seis. Toistojen avulla D alkoi kulkemaan tosi kivasti ja se kuunteli apuja. Välillä saatoin vaihtaa suuntaa tai ratsastaa voltteja tarpeen vaatiessa. Diva yrittää volteilla oikoa viimeisen kaarroksen takaisin uralle, joten sisäpohkeen kanssa täytyy olla tarkkana.
Laukat sujuvat jo aika kivasti. Nostot molempiin suuntiin ovat siistejä ja Diva jaksaa laukata tasaisesti pidemmän matkaa. Peräänantoa en ole vielä pyytänyt, kasvatamme vielä lihaksistoa ja kuntoa. Vaikka Diva on poni, sen laukka on ihan superisoa. Siellä ei todellakaan ole helppo istua ja itse joutuu tekemään kunnolla töitä ja keskittymään omaan istuntaansa. Noh, ainakin on jotain mitä harjoitella.
Lopuksi veryttelin kevyesti ravissa eteenalas ja loppukäynnit. Tehokkaat 45 minuuttia ratsastin ja kerrankin tuuppailin kunnolla koulua enkä vain matkustellut kyydissä. Ponikin sai vähän hikeä pintaan, joten kuivatusloimi päälle ja lämmintä melassivettä nenän eteen.
Molemmista ratsastuksista jäi tosi hyvä ja positiivinen fiilis. Sain taas ihan uutta potkua kouluratsastukseen!
Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän romaanin!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti, mutta muistathan pitää kommentit asiallisina. Kiitos!