Veera ja hiihtoratsastusta

Hieno tamma ja hiihtoratsastuksen riemua!

Viimeviikolla kokeilimme Ekillä hiihtoratsastusta, minä ratsastajana ja Sirkku suksilla perässä. Hienosti miejän pikku 5-w selviytyi vaikka aluksi jännittikin ihan kamalasti, kun sukset pitivät outoa ääntä. Hiihtäjäkin kaatui vaan kerran, joten kyllä ensi talvena mennään Ekilläkin hiihtoratsastusta. Ravattiinkin pitkä pätkä ja hyvin meni.

Pikkuveljeni halusi kanssa kokeilla hiihtoratsastusta, mutta arvasin heti että Ekin kävely ja ravailu ei ole tarpeeksi vauhdikasta, joten no, kokeilin Veeraa. Sillä on kuulemma joskus aiemminkin hiihtoratsastettu, mutta en tiennyt että millä tuloksella.
Varusteet niskaan, hiihtäjä perään ja menoksi. Ja vitsit, tammahan tykkäsi tästä touhusta todella paljon. Se meni todella eteenpäinpyrkivästi eteenpäin, ei kyseenalaistanut mitään, mutta silti jarrut toimivat moitteettomasti. Tultiin yksi reipas ravipätkä ja laukkapätkä, ja tamma oli kyllä tosi hyvä. Hiihtäjän mielestä vauhtia ei siltikään ollut tarpeeksi :D (Alla olevassa videossa on tästä pari pätkää)

Kävin vielä hiihtoratsastuksen jälkeen kentällä ratsastamassa, ja alla pari pätkää tunnista. Veeralla toimii hidastavat avut todella hyvin, ja jos satut kehumaan äänellä -töks- käyntiin eli heppasen mielestä hommat loppu siihen. Veera keskittyy vielä vähän liikaa ympäristöön, mutta hyviä pätkiä alkaa tulla kokoajan lisää.

Kuvat ovat ottaneet Sanna ja Jenni, kiitos!

Alan ratsastamaan Veerallakin noin pari kertaa viikossa, jos Ollista en kerta saa kisaratsua, niin kokeillaan tätä!

Hyvästi pelhamit

päivä, kun hevonen alkaa toimimaan nivelellä!

Alkuviikko menikin pelkkien koulujuttujen parissa, minulla on vähän huono tapa jättää ne viime tinkaan. No Ollilla oli maanantai ja tiistai vapaapäiviä, tänään olin koulussa huimat 20 minuuttia, joten aikaa jäi kunnon ratsastukseen.

Hain Ollin tarhasta ja silläkin tuntui olevan hyvä päivä, se tuli portille vastaan ja oli kiinnostunut ympäristöstä. Ensin ajattelin lähteä maastoon, mutta tulikin yllättävä fiilis tuupata koulua. Laitoin nivelet suuhun, en edes ajatellut asiaa sen enempää, ne olivat ensimmäiset suitset jotka käteen osuivat.

Kentällä käveltiin puoli kierrosta, jonka jälkeen aloin kevyesti ravaamaan. Olen ihan tyytyväinen ettei Olli kerää vapaapäivistä tämän enempää energiaa, alkukäynnit jäävät vaan vähän lyhyemmiksi. Aluksi O oli vähän jäykkä, eikä taipunut rehellisesti. Positiivista oli ettei vauhtia ollut liikaa ja pidätteet menivät läpi.
Paljon ympyröitä, voltteja ja taivutteluja, sekä paljon ratsastamista ja kehuja. Näillä eväillä O alkoikin pikku hiljaa rentoutumaan ja hakemaan peräänantoon. Aloin taas hieromaan O:n niskaa ja kun se rentoutui jatkoin matkaa ja tästä lähti tämänpäivän fiilis!
Olli käveli selkää käyttäen, vatsalihakset aktivoituneina, rehellisessä peräänannossa ja tunsin, että pystyin ratsastamaan jokaisen askeleen! Ravissa istuin harjoitusraviin eikä O ole varmaan koskaan mennyt niin hyvää 2 kierrosta kuin tänään, se oli rento ja tuntui todella hyvältä. Heh, ehkä meistä sittenkin tulee joku päivä kouluratsukko! :D
Muutaman kerran jouduin oikein pytämään eteenpäin kun O alkoi kokoamaan ravia turhan paljon.

Lopuksi kävin kävelyttämässä loppukäynnit ja poni oli itsekkin tosi tyytyväisen oloinen. Karsinassa harjatessa O:ta huomasin, että se oli vähän hionnut vatsan alta/sivusta, sekä takajaloista. Oli näköjään tehnyt hyvää hepallekkin.

Pelhamia käytän varmaan vielä maastossa ja esteillä, täytyy ensin varmistautua että jarrut toimivat erilaisessakin tilanteessa. Mutta kentällä sieleällä työskentelyssä alan käyttämään vaan tuota niveltä, jotta joskus päästäisiin vaikka ihan raviluokka starttaamaan :)

Sunnuntai ratsasteluja

Sirkku kävi meillä sunnuntaina, joten luvassa taas kuvia sekä video!

Aluksi otettiin parit rakennekuvat tiellä, herkkuja taskuun ja hienot suitset päähän! Itse kyllä taiteilen noissa kuvissa miten sattuu. Olli on alkanut saamaan lihasta oikeisiin paikkoihin, eikä kylkiluut enää paista kilometrin päähän. Talvikarvaa tuo poni ei oikeastaan ole kasvattanut, joten se ei ole onneksi mikää turrikka :D

 harjoiteltiin myös "halausta"

Kentällä tein maastakäsinjuttuja sekä ratsastin. En jaksanut käydä tallissa vaihtamassa suitsia, joten totesin että voin yhtä hyvin mennä nivelilläkin. Aluksi tehtiin ihan käynnissä ja ravissa kuunteluharjoitusta, Olli osaa pysähtyä ja mennä pohkeenväistöä käynnissä. Hieroin Ollia lisäksi ennen ratsastusta.

 poni nauttii!

 <3

Olli hyppi lauantaina rajusti pystyyn ja minä fiksuna lähden seuraavana päivänä ratsastamaan nivelillä ja ilman satulaa :D heh, vissiin on itsesuojeluvaisto lopettanut toimintansa.

Alaturparemmi oli tosi löysällä, joten Olli sai sitten nameja pitkin ratsastusta ja aina kun teki hyvin :)

Ratsastus sujui odotettua paremmin, käynti sujuu nivelillä oikein mallikkaasti ja ravissa Olli alkoi myötäämään ensimmäistä kertaa. En enää tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Toisena päivänä olen valmis heittämään pyyhkeen kehään ja sitten hevosesta kuoriutuu tämä ihana olento joka on vienyt sydämeni kokonaan!
Alan uskomaan noiden kuomien (kenkieni) taikavoimaan!

Olli hyppäsi kolme kertaa pienesti pystyyn (en laskisi edes pystyynnousemiseksi) ja lopetti heti kun otin raipan käteen! Taisi tehota poniin tuo raipan kanssa niskaan painaminen. Lopputunnista ei edes peruutellut tai tehnyt mitään, toimi todella kivasti.

On kiva huomata, että O alkaa pikkuhiljaa toimimaan kotona myös nivelillä. Haluaisin päästä pelhameista eroon, mutta kaikkien turvallisuuden kannalta on välillä vain parempi ratsastaa niillä.

 Namien anto on hiukkasen hankalaa :D

Lopuksi tein maailmanympärysmatkan ja apinoin selässä. Sirkku otti nämä videolle :) Olli on hienosti oppinut seisomaan paikallaan.

Loppuun vielä koostevideo tän päivän touhuiluista :)
Videossa on alkuperäiset äänet, joten pahoittelen kovaäänisyyttäni sekä tuulta.

 



Kohta 60 lukijaa täynnä, vastatkaas sivun laidassa olevaan kysymykseen millaisen erikoispostauksen  haluaisitte, tai ehdottakaa tänne kommentilla!

Iloinen ratsukko

Kuva kuvaa hyvin tämän päivän fiiliksiä!

 



Huomenna palataan pitkän postauksen kera tämän päivän tapahtumista!

Hyvä poni, paha poni...

Lauantaina olin Peninan estetunnilla Ollin kanssa ja no, otsikko kertookin jo aika hyvin. Sirkku oli taas kuvaamassa, kiitos siitä. Eli nyt luvassa taas vähän enemmän kuvia.

Teimme ihan perus kontrolliharjoituksia, jotka ovat meille ne kompastuskivet. Esteen korkeus ei ole ongelma, mutta esteelle pääsy ja esteen jälkeinen vauhti ovat ongelmia. Jumppasarja oli tehtävä ja sitä tultiin kaikissa askellajeissa.

Tähän asti kaikki meni vielä hyvin, kunnes Olli keksi hyppiä pystyyn jokaisesta pysähdyksestä...Heppasella on joku uhmavaihe tällä hetkellä, ja tämäkin on joku keksitty juttu (kuten pukittelu oli aiemmin). Olli on myös kokeillut muualla rajojaan, kuten tarhan sähköissä, talutuksessa yms. 

Ravissa Olli meni yllättävän hyvin puomit, se on ennen aina ylihypännyt ne ja nostanut laukan, mutta nyt päästiin pari kertaa tehtävä suht nätisti läpi. Jumppiksen jälkeen piti pysähtyä, no pari kertaa ensin seinään ja saatiin me ehkä kaksi kunnon pysähdystäkin.

Ja taas pysähdyksistä kaviot kohti kattoa... Olli myös keksi pienen lisän tuohon hyppimiseen, kun se on hypännyt pystyyn, se hyppää takasillaan toisen kerran. 

Sitten menikin pitkä pätkä ilman pystyynhyppimisiä ja tultiin jumppista ravissa ja laukassa. Joka kerta piti pysähtyä...viimeistään seinään! Hypyt sujuivat sinänsä hyvin, puomeja ei kolissut alas ja hyppytyyli on parantunut.
Piti ottaa takkikin pois kun tuli niin hiki, ja se joka sanoo etteti ratsastus ole urheilua niin tulkoot vapaasti kokeilemaan! Ymmärrätte varmasti, miksi ratsastan esteitä turvaliivin kanssa.

Maneesiin tuli ulkopuolinen hevonen ja Ollilla meni totaalisesti pasmat sekaisin. Kerran olin todella lähellä tippumista, mutta onnistuin apinoimaan selässä. Kaksi kertaa oikea jalustin lähti kokonaan irti kun roikuin kyydissä. Meno meni sen verran vaaralliseksi, että tulin selästä alas.
Penina antoi minulle raipan, jota pidin Ollin niskaa vasten. Aina kun se yritti/hyppäsi pystyyn, näpäytin korvien väliin. Ja niin loppui tältä päivältä pystyynhyppimiset ja kaikki typeryydet. Lopuksi ylitimme vielä käynnissä puomit kummastakin suunnasta ja todellakin O käveli hyppyjen jälkeen.

No, sellainen kerta tällä kertaa. Olin unelmoinut ensi viikon estekisoista Voistiossa, mutta jätän ne suosiolla väliin. Joko tapan itseni, hevosen tai jonkun muun siellä. En halua mennä minnekkään kisoihin ennenkuin tuo hevonen pysähtyy silloin kun minä haluan ja se on turvallinen ratsastaa.

No, tänään on uusi päivä ja töiden tekemistä jatketaan!

Lopuksi kiitän vielä Peninaa siitä, että hän opettaa meitä ja jaksaa panostaa siihen, että me pääsisimme joskus eteenpäin. Olen saanut todella paljon vinkkejä Ollin ratsastukseen ja se on parantunut ratsastettavuudeltaan huomattavasti tämän viimeisen 3 kuukauden aikana. Ei varmaankaan olla sieltä helpoimmasta valmennettavien päästä, mutta vähän haastetta pitää olla ;)