Vatsalihaksia mä metsästän

Maaliskuussa me treenattiinkin tosi ahkerasti, myös koulurintamalla. Otin itseäni niskasta kiinni ja päätin alkaa taas ratsastamaan kunnolla ja laittaa ratsunkin oikeasti töihin. Molemmilla siis vatsalihaksien etsintää. Sää oli taas mitä mainioin ja Sirkku oli kameran kanssa kuvaamassa ratsastusta.

Vaikka Elli onkin todella kiltti ratsastaa, osaa se myös kusettaa. Laitoin siis kannukset jalkaan, jotta mamma kuuntelisi myös ulkopohjetta. Saan sen kyllä läpi ilman kannuksiakin, mutta halusin heti alusta asti heppasen kuulolle.

Alkuun Elli protestoikin hieman kannusta, se jumitti ja heilutti häntäänsä. Pian pääsimmekin taas samalle aaltopituudelle ja E kuunteli apuja nopeasti ja toimi pyydetysti. Tamalla oli himppasen energiaa ja välillä puolipidätteet eivät menneet ekalla läpi. Elli on siitä kiva hevonen, että yhden puolipidätteen se voi vielä innostuksissaan sivuuttaa, mutta toiseen kohdalla reagoi kyllä. Eikä se ole missään vaiheessa vahvan tuntuinen, se on jopa vähän liiankin kevyt kädelle.

Hain ratsastuksen aikana tasaista tahtia, joka olikin hieman haastavaa toisen energisyyden vuoksi. Puuskittaiset tuulet säpsyttivät tammaa, saihan siitä "hyvän" syyn vähän syöksähdellä. Yritin myös ratsastaa Elliä eteenpäin, se jää todella helposti vain paikoilleen kauhomaan, mutta liikkeestä puuttuu ilmavuus.

Kuvissa istuntani on kyllä ihan kamalan näköinen, onneksi olen tässä välissä jo kerinnyt käymään valmennuksessa, jossa löytyikin se kadonnut ryhti. Ja mikä ihme mun nilkkaa vaivaa harjoitusravissa? En saa sitä edes maassa ollessani väännettyä tuollaiseen asentoon. Ja tuota tapahtuu vain harjoitusravissa, mutta melkeimpä kaikilla isoravisilla hevosilla..

Laukannostoissa E oli vähän turhan innokas ja kerran otettiinkin noston jälkeen pari loikkaa, pää ylös ja "täysiä". Ensimmäistä kertaa ikinä E lähti myös viemään, huiman neljän askeleen verran, mutta napasi kuolaimesta kiinni ja lähti. Onneksi ei ole ottanut tuosta tapaa, joten voin laittaa sen ylienergisyyden ja tuulen piikkiin. Meijän luotto mammalla toimii aina jarrut.

Tällä kerralla laukka rullasi taas hyvin, olihan ilmaakin välissä ihan kiitettävästi, mutta nostoja pitää taas harjoitella. Haluan, että ne ovat teräviä ja nosto on oikeasti nosto, eikä E vain juoksisi kohti laukkaa. Käynnistä nostot onnistuvat nykyään paremmin kuin ravista.

Elli toimii aina laukan jälkeen paremmin - kuten myös tälläkin kertaa. Itse kaivelin talven jäljiltä vatsalihaksiani ja ainakin osa niistä löytyikin harjoitusravissa. Mammalla kun ei ole mikään pieni ravi, joten vatsalihaksille on oikeastikkin käyttöä. Ravin tahti parani loppua kohden ja saimmekin pitkät ja rennot harjoitusravipätkät. Auts, kyllä muuten tuntui vatsalihaksissa tämän treenin jälkeen. Ainakin tietää, että kyllä ne siellä jossain ovat. Heppanenkin käytti omaa vatsalihastansa, hyvä me!

Nyt meillä on vähän huonot treenimahdollisuudet, koska kenttä/laidun jouduttiin purkamaan ja kyntämään. Ihan tyhmät eu-ääräykset, sanon minä..Onneksi saamme lainata naapurin ratsastuspeltoa kesäkuun loppuun asti ja sen jälkeen pitää aidata toisesta laitumesta jokin ratsastusalue. Käymme myös maneesilla ratsastamassa kunnon treenejä koulussa/esteillä. Maastot ovat nyt kova sana, onneksi niitä meilläpäin riittää. Noh, nyt pitäää vain kestää tämä kesä näissä puitteissa mitä meillä on, luovuus kunniaan.