Kipinäliekki

Se estekerta, jolloin Elli löysi sisäisen estehevosensa

Estekisoihin treenattiin ahkerasti, eli tämäkin on tapahtunut jo maaliskuussa. Ellin perustreeneihin kuuluu kouluratsastus ja maastoilu muun muassa, joten ei hätää, emme ole vain hyppineet! Näistä estekerroilta mulla vaan on materiaalia, silloin Sirkku on yleensä mukana nostelemassa puomeja, ratamestarina ja sitten vielä kuvaajana. Kaikki kuvat jälleen (c) Sirkku.

Lähdettiin maneesille siis hyppäämään, itse olin kerrankin hyvissä ajoin paikalla. Edellisellä ryhmällä meni hieman yliajaksi, mutta pyörin maneesin toisessa päädyssä Ellin kanssa. Kun ryhmä lähti pois, ei E yhtään haikaillut heidän peräänsä, vaan keskittyi hienosti työntekoon. Rata oli siis jo valmiiksi rakennettu ja melkein jokaisessa esteessä oli jotain peloketta. Vesimattoa, kaaria, portti ja renkaita. Päivän teemana olikin erikoisesteet, koska meillä on kotona vain omatekemiä yksinkertaisia esteitä, ei siis värikkäitä puomeja ja muita hienouksia.

Alusta asti heppa oli erittäin rento ja yhteistyökykyinen. Ravi oli letkeää ja laukka pyöri, saimme jopa kehuja edellisen ryhmän jäseniltä laukasta. Kyllä Elli tietää koska pitää esiintyä!

Aloitin hyppäämisen vihreällä ristikolla, jota tulimme ympyrällä. Näin sain Ellin helpommin laskeutumaan myötälaukassa ja saimme sujuvia hyppyjä. Elli hyppäsikin hyvin ja kuunteli pidätteet, jolloin sain ratsastettua ponnistuspaikat kohdalleen.

Kun ristikko sujui, tulin linjassa ensin ristikon ja sen jälkeen punavalkoisen okserin. Ekalla kerralla Elli tekikin melko yllättävän kiellon. Toisella kerralla sain rohkaista aika tavalla, mutta yli mentiin. Kolmannella kerralla hyppy oli jo sujuva, mutta ilmavara vähintäänkin riittävä. Yllätyin, että pelkkä normaali punainen pysty oli E:n mielestä niin pelottava..

Vaihdoimme taas suuntaa ja tulin linjan a-osaa, jossa oli vihreän pystypuomin alla kaaret. Kaari on toiselta puolelta balkoinen ja toiselta punainen. Eka lähestyminen tuli hieman liian lähelle, mutta E pelasti tilanteen ja kiipesi hienosti esteen yli. Tämän jälkeen saatiinkin oikein sujuvia hyppyjä ja uskalsin tulla linjan b-osan, jossa oli pelokkeina renkaita. Elli hyppäsi joka kerta erityisen hyvin tälle esteelle!

Tultiin linjaa myös toisinpäin, joka onnistuikin ensimmäisellä yrittämällä hieman hapuillen, mutta puhtaasti. Elliä pelotti noi punaset pelokkeet kamalasti, mutta rohkeana heppana hyppäsi hienosti yli. 

Säästettiin pelottavin viimeiseksi, eli vesieste. Elli on aiemminkin sitä hypännyt, mutta tyyli on ollut erittäin mielenkiintoinen. Huikea heppa hyppäsi heti ekalla yrittämälä yli, tosin ilmavaroilla ja tuolla ihmeellisellä etujalkojen heitolla.. :D (kts.tämä video) <-viimeinen hyppy.

Tämän jälkeen hypyt normalisoituivat, mutta toisesta suunnasta oli alkuun taas pelottavaa, ja kiellettiin. Sen jälkeen nostimme estettä ja lopuksi se oli 90cm korkea ja E hyppäsi sen todella itsevarmasti ja innokkaasti yli.

Lopuksi tulimme radan n.50-70cm korkeudessa. Muutama rikko ristilaukalle, muttei yhtään kieltoa ja korvat tötterössä eteenpäin. Kaikki puomit pysyivät paikoillaan ja ponnistuspaikat onnistuivat.

Elli löysi kyllä tuona kertana sisäisen estehevosensa, se ei aiemmin ole ollut noinkaan hyvä hypätä. Tämän jälkeen hypyt ovatkin onnistuneet ja kisarata meni odotettua paremmin.

Lopuksi fiilisteltiin hetki ravissa ja lähdettiin kävelemään kotiinpäin hymyissä suin.