Ravityöskentelyä syksyisissä maisemissa

Viime viikon maanantaina lähdin Ellin kanssa pitkästä aikaa maastoilemaan. Kaunis lämmin syksyinen päivä oli kuin tarkoitettu metsässä samoilemiseen. Elli oli tosi energinen ja pienestä pohkeen hipaisusta jo menossa korvat tötteröllä eteenpäin. Pitkien alkukäyntien ja muutaman ravipätkän jälkeen lähdin laukkaamaan muutamat pidemmät pätkät rauhallista laukkaa. Ensimmäistä kertaa Elli laukkasin rauhallisesti kolmitahtista laukkaa, tasapainoisesti. Laukkasin sekä oikeaa, että vasenta laukkaa noin kilometrin verran. Itse pystyin istumaan selässä hiljaa, vain alapohkeella tukien. Huippu fiilis!
Kotiinpäin tullessa annoin tamman vähän purkaa energiaansa ja sport trackterin mittausten mukaan mentiin yli 50km/h. Lopuksi ravattiin rennosti muutama kilometri ja käveltiin tallille metsän läpi. Onni on kyllä tuollaiset maastot mitkä meille on suotu.

 Sirkku tuli taas sunnuntaina meille, joten ratsastimme Ellin puoliksi. Arvoimme hetken missä ratsastaisimme, koska "kentämme" on vain aidattu pellolle. Eli siellä ei siis pysty ratsastamaan vesikeleillä, pohja menee liukkaaksi. Onneksi edellisenä päivänä ei ollut satanut kenttä oli ihan ok ratsastaa. Toisessa päädyssä piti hieman oikaista kulmia, mutta se ei ratsastamista haittaa.

Päätimme siis mennä kentälle ratsastamaan, tarkoituksena vaan ratsastaa kunnolla läpi ja löytää se yhteinen sävel.

 

 Sirkku ratsasti ensimmäiseksi ja itse sain leikkiä kameran kanssa sillä välillä. Ellillä tuntui olevan taas energiaa ja alkuun sähläsi ihan omiaan. Hetken aikaa meni, että heidän yhteistyö alkoi sujumaan, mutta palasten loksahdettua paikoilleen meno näyttikin oikein sujuvalta.

Sain siis jälleen alleni hyvin lämmitellyn hevosen ja aloin saman tien työstämään käyntiä. Ellillä on erittäin rasittava tapa alkaa viskomaan päätä kun ottaa ohjat käteen. Kun käden pitää vain paikoillaan ja rentona, niin E lopettaa, mutta tapa on tosi inhottava. Kun sain käynnin ratsastettua rauhalliseksi ja ulkopohkeen läpi siirryin ravailemaan.
Ravi on Ellin ratsastettavuuden kannalta helpoin askellaji. Työskentelymuoto alkaa olla paljon avonaisempi ja rennompi, eikä E "häviä" edestä tai vedä itseään virkkuukoukkuun. Ravin tahti on paljon tasaisempi. Itse pystyin viimeinkin istumaan suht siedettävästi harjoitusravissa.
Nyt pitäisi saada vielä rehellinen ohjastuntuma suuhun. Huomaatte kuvistakin, että menen Ellillä erittäin hennolla tuntumalla, sisäohjalla usein ihan olemattomalla sellaisella. Ratsastan paljon istunnalla todella paljon, joka toimii Ellin kohdalla tosi hyvin. Seuraava tavoite on siis asetettu.

Laukat E nosti hyvin, mutta varoi kentän pohjaa sen verran, etten vaatinut sitä laukassa peräänantoon. Halusin sen säilyttävän tasapainon, joten pidin laukan pääpainon vaan keskiympyrällä. Ellille laukassa tasapainoisesti kääntyminen vaatii vielä harjoittelua, joten tämä niin yksinkertainen tehtävä kun keskiympyrän ratsastaminen ei ole Ellin kanssa niin helppoa. Kuitenkin E oli hyvin ohjan ja pohkeen välissä, joten saimme hyvät ympyrät ratsastettua. Kenttämme on hieman kallellaan, joka aiheuttaa lievän ylä/alamäkeen ratsastuksen pitkillä sivuilla. Nyt Ellillä riittää tasapaino laukata myös "alamäkeen".

Laukkojen jälkeen lähdimme vähän vaihtamaan kamoja ja suuntasimme vielä pellolle. Mutta siitä reissusta lisää ensi postauksessa!

Alla olevassa videossa on muutama pidempi ravipätkä kuvattuna. En ole editoinut videota ja jätin myös ne epätasaiset kohdat videoon. Eli tässä on nyt realista kuvaa siitä, missä nyt mennään.