14.9.2014

~Diva~

8 kuukautta & 5 päivää

Tämä on ehkä vaikein postaus, jonka olen koskaan kirjoittanut. Diva myytiin uuteen kotiin elokuussa. (Uskokaa tai älkää, kirjoitin näitä kahta lausetta yli puoli tuntia...). 



Meidän yhteinen taival Divan kanssa oli reilut kahdeksan kuukautta pitkä. Sinä aikana pienestä, arasta ja takkuisesta ponista kasvoi luottavainen jokatytön unelmaponi. Ensimmäisillä kerroilla en uskaltanut antaa pitkää ohjaa, tuntui kun ratsastaisin aikapommilla. Viimeisillä kerroilla ratsastin pelkällä kaulanarulla. Miten tätä matkaa voi kuvailla? Ei ainakaan minun kuvailemillani sanoilla.

Olen aina kiintynyt meillä olleisiin hevosiin. Mutta Divaa olen itkenyt kaikista pisimpään. Kyseinen poni vei suuren osan minuakin mukanansa. Sen paikka ei ole helposti korvattavissa, tuskin sitä kukaan koskaan korvaakaan. Se oli kuitenkin ensimmäinen projektini. Kaikki, jotka tapasivat ponin voivat yhtyä "siitä ei voi olla tykkäämättä"- fraasiin. Minun unelmien hevonen, tai no, poni.

Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Sannalle, hän mahdollisti minulle nämä ihanat kahdeksan kuukautta. Hän antoi minulle tämän tilaisuuden ja olen siitä todella kiitollinen. Sain elää pilvilinnoissani ja leikkiä ponin omistajaa. Enempää en voisi toivoa. Kiitos.

En halua kirjoittaa mitään nyyhkykirjoitusta, koska tiedän, että Divasta pidetään huolta uudessa kodissa. Ja se tekee toisten heppatyttöjen haaveet todeksi. Se toteuttaa unelmia.

Minun unelmieni poni- Diva.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kommentoi rohkeasti, mutta muistathan pitää kommentit asiallisina. Kiitos!