Ravuri kouluratsuna

16.01.2014 Ellin ratsastus

Torstaina päätin uhmata -15 asteen pakkasta ja lähteä ratsastamaan Ellillä. Ellillä oli ollut kevyempi viikko alla, johon sisältyi paljon maastoilua. Pieni kurkistus kouluratsastuksen maailmaan ei siis ollut huono idea. Olisin itse pärjännyt michelin ukolle kerrospukeutumisessa!

Meillä ratsastetaan hepat myös pakkasilla. Tietysti alku- ja loppuveryttelyt pitää olla perusteellisemmat ja ratsastan aina hevosen ehdoilla. Lenkin jälkeen kuivatusloimi niskaan ja lämmintä melassivettä turvan eteen. Pakkasella voi mielestäni ratsastaa (ei kuitenkaan läpimäräksi), kunhan kuuntelee hevosta ja pitää järjen matkassa mukana.

Kaikki kuvat (c) Sirkku Sivo tai Suvi Sivo/Suvin kuvasivut
Kiitos molemmille kuvista! Kuvat eivät ole täss postauksessa aikajärjestyksessä!

Ellillä oli todella paljon energiaa alusta lähtien. Alkukäynneistä yritti jo tarvita ravia ja kun otin ohjat tuntumalle tarjottiin laukkaa. Ratsastin paljon ympyröitä ja taivuttelin E:tä. Käynnissä alkuun heppa oli tosi epätasainen edestä, se alkaa "fläpättää" alahuulella ja yritti paeta istunnan alta. Muutamien pysähdysten jälkeen Elli alkoi kuuntelemaan paremmin ja olla avuilla aika kivasti.

Ravi oli alkuun pientä ja tikittävää, heppasen ajatuksessa oli lähinnä laukka. Jatkoin edelleen ympyröiden ja siirtymisten tekemistä ja E parani hetki hetkeltä. Vaikka Elli on lämppäri, on sen harjoitusravi yllättävän isoa, joten minäkin jouduin vähän tekemään töitä. Varsinkin tuossa satulassa, jossa ei ole minkäänlaisia polvitukia.
Loppua kohden E tuntui jo tosi kivalta ratsastaa, se odotti ja oli pehmeä sekä tasainen edestä. Hyvä tamma!
Näppärät kuvaajat saivat kivoja kuvia Ellistä, itse jouduin välillä oikeen katsomaan menenkö oikealla hevosella, tamma ei näytä yhtään itseltään.

Vihdoin päästiin laukkaamaan ja Elli otti tuommoisen "vauhtihypyn" nostossa. Hassu heppa. Elli laukkasi oikein innoissaan laidunta ympäri. Olen alkanut pyytämään E:ltä kolmitahtista ja selkeää laukkaa. Tavoitteena olisi lihasten vahvistumisen myötä päästä joskus ratsastamaan Elli peräänantoon myös laukassa. Mutta tähän pisteeseen etenemme pikkuhiljaa, meillä ei ole kiire.

 Lopuksi menin vielä vähän ravia, ja wautsi! Elli tuntui tosi kivalta, kun oli laukan aikana saanut vähän päästellä turhia energioitaan pois. Tamma kuunteli tosi nätisti ja oli edestä tasainen. Hyvä fiilis jäi!

Ystäväni sai pitkän ratsastustaukonsa päätteeksi kävellä Ellillä loppukäynnit.

Tarkoituksenani on alkaa ratsastamaan Ellillä kerran viikossa kunnolla koulua. Lisäksi satunnaisesti esteitä, että saadaan tammalle hyvää monipuolista treeniä. Ehkä Ellillä voisi ensi kesänä käydä kenties pienet harjoituskilpailut?

Vuosi 2013 osa 1

kooste vuodesta 2013

Vuosi on vaihtunut, kaikille tasapuolisesti hyvää uutta vuotta 2014! Uusi vuosi ja uudet kujeet, eikö se niin mennyt? Nyt otetaan pieni kertaus viime vuoden tapahtumista. Jaan sen kahteen osaan, muuten tästä tulisi aivan liian pitkä ja puuduttava lukea. Tässä osassa kerron tammikuusta heinäkuuhun pääpiirteittäin, mitä on tapahtunut.

Tammikuu

Tallissamme asustelee viisi hevosta, joista "omia" ovat Olli, Veera ja Eki. Uudet lukijat voivat lukea esittelysivuista, kohdasta "Entiset hevoset" Veerasta ja Ekistä pikku esittelyn.

Veera

Ratsastin Veeralla säännöllisesti ja yhteistyömme kehittyi koko ajan paremmaksi. En pudonnut tammikuussa kuin muutaman kerran kyydistä.

Olli

Vuosi alkoi Ollin kanssa mukavissa merkeissä, O käveli nimittäin ensimmäistä kertaa ikinä alkukäynnit! Opetin O:n seisomaan myös paikoillaan ja sain tehtyä erilaisia temppuje selässä. Ollilla oli energiaa, mutta pääosin se toimi hyvin.

Ekillä aloin ratsastamaan ilman talutusta. Eki oppi peruuttamaan ja ravasimme ensimmäistä kertaa.

Helmikuu

Veeralla ratsastin vähemmän, muutamia kertoja kävin maastoilemassa enkä muista tippuneeni kertaakaan!

Eki

Helmikuussa ratsastin Ekillä viikottain ja opimme koko ajan uutta. Ratsastin ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa ilman satulaa. Ravi alkoi jo sujumaan hyvin ja selkään pääsin ilman apua.

Olli

Ollilla ei enää jarrut toiminut hackamorejen kanssa, joten vaihettiin pelhameihin. Ooli todella vauhdikas ratsastaa ja se kulki niska jännittyneenä.

Maaliskuu

Maaliskuussa hiihtoratsastime sekä Veeralla ja Ekillä, yritimme Ollillakin, mutta se ei onnistunut.

Eki

Eki edistyi huimaa vauhtia, ravasimme jo kentällä ilman ongelmia ja ratsastukset sujuivat oikein leppoisasti. Eki kulki käynnissä pyöreänä ja ravissa hetkittäin.

Olli

Olli oli kotona kiva ratsastaa, vaihdoimme jopa niveliin vähäksi aikaa. O aloitti temppuilunsa ja pystyynhyppimisen. Teimme paljon maastakäsittelyharjoituksia.

Olli

Aloin ratsastamaan Veeralla taas aktiivisemmin. Temppuilut se jätti sikseen ja pääsimme kehittymään eteenpäin kivasti.

Huhtikuu

Huhtikuussa tapahtui suuria muutoksia!

Ekillä aloin käydä maastoilemassa, kävellen ja ravaillen. Kohotimme kuntoa ja harjoittelimme kentällä perusjuttuja. 

Eki

Veeran kanssa päästiin hyppäämään maneesille pari kertaa kunnolla ja ratsastus alkoi viimeinkin sujumaan. Valitettavasti, Veera jouduttiin lopettamaan jalkaongelmien takia. <3

Veera

Yksi tyhjä tallipaikka ei pysynyt kauaa tyhjänä, kun Elli saapui! 

Elli

Ollin kanssa mikään ei oikein onnistunut ja aloitimme koko homman alusta. Ratsastin kaksi viikkoa liinan päässä ja kitkimme pystyynhyppimistä pois.

Olli

Toukokuu

Ratsastelin Ellillä monipuolisesti maastossa käyden ja pieniä esteitä hypellen, kouluratsastuksen ohella.

Elli

Ollille tilattiin PeeWee-kuolaimet. Se ei tykännyt niistä ja jatkoi temppuilemistaa, tipuin kerran. Opetin Ollille temppuja, kuten kumarruksen ja ylähuulen nostamisen. Ratsastus alkoi sujumaan liinassa jo mukavasti.

Olli

Eki muutti uuteen kotiinsa toukokuussa. Heppa pääsi hyvään kotiin harrasteheppaseksi!

Kesäkuu

Aloin ratsastamaan Ollilla gramaanien kanssa. Kävimme myös ensimmäistä kertaa match-showssa! Pystyynhyppimiset vähentyivät huomattavasti. Loppukuusta jätin gramaanit pois, mutta pystyynhyppiminen jäi vielä tavaksi. Kävimme muutaman kerran valmennuksissa.

Olli

Ratsastelin Ellillä muutaman kerran, pari kertaa leikimme kouluratsukkoa ja pari kertaa kävimme maastoilemassa.

Heinäkuu

Olli muuttui koko ajan vain paremmaksi ratsastaa. Ratsastin muutaman kerran kuolaimettomilla. Aloitettiin Ollin kanssa pitkän tauon jälkeen esteratsastus. Pystyynhyppiminen oli jo ennakoitavaa. Ratsastin paljon ilman satulaa.

Ellillä ratsastin pari kertaa koulujuttuja ja päästiin rallittelemaan pellolle. Ellillä hyppäsin ekaa kertaa maastoesteitä. Kävin myös ajamassa metsässä.

To be continue....

Se on asennekysymys!

onnistuneet ratsastukset 14.1.2014
kirjoitettu 15.1.2014

Ihanaa, lunta ja pakkasta! Nyt tuntuu jo talvelta. Ulkona on kamalan puhdasta ja nättiä. Yhtenä uuden vuoden lupauksistani oli ryhdistäytyä taas ratsastajana, joulukuussa kun hieman hölläiltiin. Tänään olikin super tehokas päivä, tein tallityöt ja ratsastin molemmat rautiaat! Pieni varoitus romaanin mittaisesta postauksesta.

Aloitin päiväni aamutallin tehdessä. Astuessani talliin, Elli oli vielä nukkumassa ja Rape hörähti joka-aamuisen tervehdyksensä. Olli seisoi yllättävän hiljaa karsinassaan. Aamuni lähti siis hyvin liikkeelle. Koulun jälkeen olin todella hyvällä tuulella ja päätin ratsastaa tänään sekä Ollin, että Divan. Vaikka ulkona oli kirpsakka keli, se ei haitannut, oikeanlaisella kerrospukeutumisella pärjäsi hyvin! Aurinko paistoi ja lumen ansiosta valoisaa oli paljon pidempään ja kerkesin ratsastamaan molemmat hepat ennen pimeää.

Hain Ollin tarhasta ja se antoi minulle heti kiinni. Jes! Viimeksi sain juosta sitä kiinni hetken aikaa. Laitoin Ollin kuntoon ja suunnistin niitylle, koska joku ihana heppasistamme oli jälleen vetänyt kentän langat mukanansa...Nousin selkään ja Olli tuntui tosi rauhattomalta. Olihan sillä taas pitkät vapaat alla. Pää pilvissä, selkä alhaalla pientä tikitys ravia eteenpäin.

Päätin hakea tallista gramaanit sekä juoksutusliinan ja mennä laitumelle. Turhaan olisin alkanut tappelemaan, helpommalla pääsee kun antaa heppasen purkaa turhat energiat. Elli ja Rape osallistuivat molemmat innokkaina touhuun ja olivat välillä jopa tiellä asti! Tämän jälkeen otin Ollin pienemmälle ympyrälle ja pyysin paljon siirtymisiä. Käynti-seis-käynti-ravi-käynti-seis. Parin toiston jälkeen siirtymiset alkoivat sujumaan mallikkaasti molempiin suuntiin ja hypäsin itse selkään. Aloitin työskentelemisen käynnillä ja aina kun O alkoi hössöttämään pysähdyimme. Kun känyti löytyi, siirryin ravaamaan. Aluksi O ei ollut oikein avuilla ja yritti lähteä ympyrältä lapa edellä pois. Pikkuhiljaa sain hevosta paremmin kuulolle.

Ollilla ratsastettaesa jää todella helposti ratsastamaan vain pelkkää kahdeksikkoa tai ympyrää. Tänään päätin, että menen koko aidattua laidunta! Se on oikeasti iso alue, nelinkertainen kenttäämme verrattuna ja O:lle todella iso alue. Yleensä Ollilta katoaa jarrut ja ratsastettavuus isommalla alueella, mutta ei tänään! Istuin harjoitusravissa ja sain tehdä ympyröitä ja voltteja ja mentyä suoraa uraa ilman, että O olisi karannut avuilta. Olli kuuntelikin niin hyvin, että otin gramaanit pois.

Vitsit mikä fiilis! Omakehu haisee tässä kohtaa ja vahvasti, mutta kaikkien takapakkien jälkeen on välillä kiva myös onnistua. Pystyin istumaan harjoitusravissa ongelmitta ja hiljaa. O oli tasainen kädelle, ei painanut ja kuunteli minua. Tuli kerrankin tunne, että voisimme edes näyttää kouluratsukolta! Laukannostot onnistuivat pelkällä istunnalla ja O laukkasi täysin hallitusti hidasta koottua laukkaa. Lopetin laukkojen jälkeen ja talutin maastakäsin loppukäynnit.

Tässä kohtaa ratsastaja hymyili kuin naantalin aurinko ja ratsu näytti äärimmäisen tyytyväiseltä itseensä. Heppa sai ison ämpärillisen lämmintä melassivettä ja paljon nameja! Toivon hartaasti, että O:n ratsastettavuus säilyisi noin hyvänä jatkossakin! Vaikka alussa Olli tuntuikin todella vaikealta ja meinasin jo kirota sen maan alle, loppujen lopuksi ratsastus oli yksi onnistuneimmista koskaan!

Ollin jälkeen ratsastin Divalla. Olemme nyt käyttäneet Divalla samaa satulaa Ollin kanssa ja se istuu lärpäkkeen kanssa hyvin ponille. Diva kuitenkin muuttuu vielä kun saa enemmän lihaksia ja tulevaisuudessa täytyy seurailla satulatilannetta, mikä on sitten sopiva ja mikä ei.

Divalla suuntasin sänkipellolle, siellä on nyt tosi hyvä ratsastaa. Pelto on sopivan joustava, siinä on kevyt 5cm puuterilunta päällä eikä se ole liukas. Talutin Divan pellolle ja se oli ihan ihmeissään. Emme ole ennen kyseisellä pellolla käyneet joten ihmeteltävää riitti. Pienen pyörimisen jälkeen pääsin selkään ja alku pörhistelyjen jälkeen kävelimme rennosti peltoa ympäri.

Tänään ratsastin paljon pysähdyksiä sekä siirtymisiä kaikissa askellajeissa. Ensimmäiset pysähdykset käynnistä olivat kiemuraisia ja D yritti vain mennä apuja vastaan. Muutaman toiston jälkeen pysähdykset toimivatkin pelkällä istunnalla. Muutaman kerran poni "säikähti" jotain ja lähti pomppimaan peltoa pitkin. Sain kuitenkin nopeasti ponin kuulolle ja työn teko jatkui.

Ravissa tein pääosin kolmikaarista kiemurauraa. Kun ohjattavuus ja asetukset olivat kunnossa lisäsin aina suorille urille siirtymisen, aluksi käyntiin, lopuksi suoraan seis. Toistojen avulla D alkoi kulkemaan tosi kivasti ja se kuunteli apuja. Välillä saatoin vaihtaa suuntaa tai ratsastaa voltteja tarpeen vaatiessa. Diva yrittää volteilla oikoa viimeisen kaarroksen takaisin uralle, joten sisäpohkeen kanssa täytyy olla tarkkana.

Laukat sujuvat jo aika kivasti. Nostot molempiin suuntiin ovat siistejä ja Diva jaksaa laukata tasaisesti pidemmän matkaa. Peräänantoa en ole vielä pyytänyt, kasvatamme vielä lihaksistoa ja kuntoa. Vaikka Diva on poni, sen laukka on ihan superisoa. Siellä ei todellakaan ole helppo istua ja itse joutuu tekemään kunnolla töitä ja keskittymään omaan istuntaansa. Noh, ainakin on jotain mitä harjoitella.

Lopuksi veryttelin kevyesti ravissa eteenalas ja loppukäynnit. Tehokkaat 45 minuuttia ratsastin ja kerrankin tuuppailin kunnolla koulua enkä vain matkustellut kyydissä. Ponikin sai vähän hikeä pintaan, joten kuivatusloimi päälle ja lämmintä melassivettä nenän eteen.

Molemmista ratsastuksista jäi tosi hyvä ja positiivinen fiilis. Sain taas ihan uutta potkua kouluratsastukseen!
Toivottavasti joku jaksoi lukea tämän romaanin!

Three Musketeers-kuvapostaus

12.1.2013

Vihdoinkin lunta! Jes, saisi tulla vielä ainakin 10cm, tai enemmänkin! Olen jo innolla odottanut varsinkin hiihtoratsastusta, mutta myös hankitreenejä. Pulkkamäkeenkään ei ole tänä talvena vielä päässyt...Toivottavasti ensi viikonlopulla olisi sen verran lunta, että pääsisi kokeilemaan hiihtoratsastusta Ellillä.

Sunnuntaina Sirkku tuli ratsastamaan ja ennen ratsastusta otimme vihdoinkin ryhmäkuvia. Hepat oli hieman ihmeissään mitä teimme pellolla, mutta kaikki seisoivat kiltisti paikoillaan. Ensi kerralla tosin ei kiitos lumisadetta ja joku vinkulelu tai vastaava täytyy ottaa mukaan, jotta saisi kaikkien kolmen hepan korvat hörölle. Varsinkin Ollin, se on vähän turhan hapannaama aina kun kamera on esillä.

Nyt on kuitenkin ikuistettu kaikki kolme ihanaa heppaa samaan kuvaan!

Olen nyt lisännyt parhaimpia otoksia, kaikki kuvannut Sirkku.

Millainen Divasta on kuoriutunut?

pientä tilannepäivitystä Divasta

Hengissä ollaan, vaikka blogin puolella onkin ollut hiljaiseloa. Ja tulee olemaan vielä hetken aikaa, nyt on niin paljon kiireitä että huhuh! Koulu vie aikaa, ylppärit alkavat kuukauden päästä (jaiks!) ja muutenkin menoa on ihan riittävästi. Sillon kun olisi aikaa istua koneella ja päivittää blogia, teen yleensä jotain muuta tai käyn nukkumaan.Olen menossa lauantaina katsomaan Sennin yhtä pentua! En ole nähnyt niitä sitten elokuun, oivoi, odotan huomista! :)

Mutta siis, Diva on ollut meillä nyt reilu pari kuukautta ja ajattelin kirjoittaa siitä nyt vähän kattavammin kun olemme tutustuneet.

"Kyllä, olen täysin normaali!"

Divalla on aika mielenkiintoinen luonne. Se on sosiaalinen, hellyyden kipeä sekä iloinen. Kun haen sitä tarhasta, se tulee portille vastaan ja lähtee innokkaana töihin. Nyt korviin ja päähän saa koskea ilman ongelmia ja kaviotkin saa putsattua. Selkään voi laittaa nätisti loimen tai satulan ilman, että poni häviää sen alta tai alkaa tärisemään. Eli poni alkaa luottamaan ihmiseen aina vain enemmän. Olemme totuttaneet sitä myös muovipusseihin ja kaikkeen sen mielestä pelottavaan.
Kaksi kertaa se on hajottanut käytävän narun, saadessaan vetopaniikit. Toisella kertaa se sai paniikit ilman näkyvää syytä. Kengityksessä poni täytyi rauhoittaa. Muuten ongelmia ei ole ollut ja uskon, että Diva tasaantuu vielä ajan myötä.
Diva on erittäin utelias, vaikka sitä selvästi pelottaisi ja jännittäisi, menee se silti pelottavan asian luo ja katsomaan sitä tarkemmin. Ja jos se ei olekaan niin pelottava, pitää sitä tietysti maistaa.

Diva luo ympärilleen pelottavissa tilanteissa tietynlaisen kuplan. Varsinkin alussa se vetäytyi omaan maailmansa ja sen saaminen sieltä pois oli hieman haastavaa. Kuitenkin tämän jälkeen se on taas normaali iloinen itsensä.
Divasta on kuoriutunut paljon iloisempi poni ja sen oma persoonallisuus alkaa tulla esille yhä enemmän. Ja kyllä, tuo poni on minun mieleeni!

Diva seisoo todella hienosti paikallaan selkäännoustessa ja pystyn hyppäämään selkään ilman satulaa. Poni seisoo kuin tatti vesisateessa :D
Ratsastettaessa pieni ponimaisuus on alkanut puskea läpi. Diva kokeilee uusia ratsastajia, ei kuitenkaan ole heittänyt paria pukkia pahempaa, lähinnä vänkäilee tai yrittää punkea apuja vastaan. Kuitenkin, muutaman muistutuksen ja päättäväisen ratsastuksen avulla D alkaa kuuntelemaan tosi nätisti eikä kyseenalaista apuja.
Olemme käyneet myös ahkerasti maastoilemassa. Yllätyksekseni Diva on maastossa aika varma (ei tee tyhmyyksiä ilman selvää syytä) ja jarrut löytyy. Alkuun poni ei osannut oikeen päästellä maastossa ja oli ihan hukassa jalkojensa kanssa kun pyysin sitä menemään kovempaa. Nyt tämäkin asia on opittu, kuitenkin niin että jarrut löytyy. Diva oppii muutenkin todella nopeasti uusia asioita ja se pyrkii miellyttämään ratsastajaansa.
Uskon, että tästä ponista kuoriutuu kiva kilpaponi tulevaisuudessa.

Mitä muuta Divasta?
Se on todella perso melassivedelle! No, kukapa meidän hevosista ei olisi? :D
Aivan ihana poni!