Tänään kun menin hakemaan Ollia laitumella, en edes nähnyt laumaa ensin. Kapusin laidunta vähän eteenpäin ja viimeisimmässä takanurkassa näin sen....Huutelin vähän aikaa ja viheltelin, Olli nosti heti pään ylös heiniköstä ja korvat tötteröllä katsoi minua, muttei ottanut askeltakaan lähemmäs minua. No eikun hakemaan!
Menimme pitkästä aikaa hackamoreilla. Ollin leuan alla oli iso vereslihalla oleva alue tai oikeastaan 2 aluetta, johon hackamoren ketju osui ja arvatenkin se sattuu. Kun haavaan osui joku,esim. ketju tai turparemmi niin poni pakeni paikalta. Nyt haavat ovat parantuneet ja karvojakin on alkanut kasvamaan ja uskalsin laittaa hackamoret.
Alkukäynneissä oli reipas, kuten yleensäkin.Pientä sipsutusaskelta aina väliin, mutta yläättävän rauhallisesti kumminkin.
Kentällä oli myös toinen ratsukko, joka vähän hyppäsi ja poni innostui siitä toden teolla! Aina olisi halunnut mennä perässä ja vaan laukata.
Olli on alkanut ravaamaan nyt todella hyvin, tai no pikemmin nostamaan ravin. Ennen vaan sähläsi ja yritti paeta ylöspäin ja jäi pomppimaan paikoilleen. Nyt ravi löytyy jo parin ehkä kolmen askeleen jälkeen. Kun ravin sai päälle, niin Olli ei painanut yhtään kädelle ja meni suhteellisen rauhallisesti. Tein ympyröitä ja siirtymisiä, jotka ovat vielä aika vaikeita.
Oikeaan suuntaan laukan nostaminen on vaikeampaa, koko ajan tarjotaan vasenta laukkaa sekä pompitaan paikoilaan ja paetaan ylöspäin. Muutaman onnistuneet noston ja kaahatun kierroksen jälkeen otin ravin. Nostin vähän myöhemmin vielä oikean laukan, tällä kertaa maapuomin päältä ja heti onnistui! Olli ymmärsi heti jutun juonen ja kun maapuomin jälkeen teki ympyrän, ponikaan ei lhtenyt ryysäämään vaan oikeasti kuunteli!
Vasen laukka on paljon parempi, se nousee pienen pomppimisen jälkeen, kun antaa vaan sisäohjasta tilaa ja luvan mennä eteenpäin. Vasemmassa laukassa pystyy hyvin tekemään ympyröitä ja mennään sinne minne ratsastaja haluaa.
Lopuksi ravia, silleen että aina kun alkoi sählääminen -> voltti. Loppui tuo säheltäminenkin hyvin nopeasti kun ei voinut muuta kun kääntyä voltille. Ravia jatkettiin tekemällä koko ajan jotain ja ,jos Olli joka luulee aina tietävänsä mitä seuraavaksi tapahtuu, alkoi ennakoimaan niin tehtiin toiseen suuntaan voltti tai jotain muuta. Jolloin ei voinut yhtään aavistaa mitä seuraavaksi tulevan pitää. Olli hidasti ravia kivaksi ratsastettavaksi raviksi ja myötäsi edestä, tuli oikea voittaja fiilis!
Loppuun vielä pitkät loppukäynnit kaverin kanssa!
Nyt alamme käyttämään hackamoreja kentällä, maastossa vielä hissikuolain, varmuuden vuoksi. Olli ei oikein tykkää suussa olevasta kuolaimesta ja sen takia hackamoret ovat hyvä vaihtoehto ja on niillä selvästi rennompi!
Yksi palapelin palanen on loksahtanut paikoilleen :)
Olli ei ole tähän mennessä ollut vielä noin kiva ratsastaa, tästä on hyvä jatkaa siis eteenpäin!
No, huomenna vielä postaus ja mahdollisesti kuvia, en lupaa vielä mitään.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti, mutta muistathan pitää kommentit asiallisina. Kiitos!