Plussat
+Ehdottomasti tuon hevosen käsiteltävyys! Kengitys, raspaus, rokotus ja kuljetus sujuvat ilman minkäännäköistä ongelmaa. Pystyn juoksuttamaan Ollia pyörän vieressä esim.laitumelta hakiessa/viedessä.
+Ollin koko, se on oikeasti aika pieni, melkein ponikokoinen. Juuri minulle sopiva! Tärkeä kriteeri on, jos menen ilman satulaa pääsen selkään ominavuin, enkä jakkaran avulla :D
+Innokkuus esteillä/maastossa, välillä ei voi kuin nauraa kun näkee paljon heppanen nauttii sydämensä kyllyydestä. Olli tekee yleensä asiat innokkaasti, eikä haraa vastaan.
+Maastovarmuus, en ole vielä keksinyt mitä tämä hevonen pelkäisi. Viime syksynä käveli käynnissä olevan puimurin ohi tienviertä pitkin pitkällä ohjalla. Ilmeeni oli varmaan O_o, mutta ei puimuri näköjään ponia hetkauttanut.
+Itsevarmuus, Olli on itsevarma, se ei epäile omia voimiaan tai päättelykykyään. Tästä hyvänä esimerkkinä, Olli vei minua maastossa ja näin jo kaukaa, että edessä on iso kaatunut mänty. Hevonen hiljensi vauhtiaan, mutta päättikin hypätä männyn yli. Kävin mittaamassa männyn koon ratsastuksen jälkeen ja hypyn pituudeksi tuli 5m ja korkeus 110cm, mitalla mitattuna. Eikä Olli edes epäröinyt lähestymisessä.
+ Luottamus, pystyn luottamaan Olliin joka kerta vähän enemmän. Se ei halua ratsatajalle pahaa ja on oppinut seisomaan paikallaan kun minä apinoin selässä!
+ Ne pienet onnistumisen tunteet! Iloitsen todella pienistä asioista tämän hevosen kanssa. Pelkästään se, että alkukäynnit kävellään pitkällä ohjalla on erävoitto, tai että pidätteet ovat menneet läpi ratsastuksen aikana.
+ Kapasiteetti, Ollin kapasiteetti ja ratsastettavuus riittää minulle vallan mainiosti, se on minulle itselleni sopivan haastava projekti, mutta kumminkin potentiaalinen harrasteratsu.
Miinukset
- Vauhti, jep sitä on liikaa, mutta sitä on saatu jo pois. Pari kertaa maastosta tultiin kotiin sellaista haipakkaa että ei auttanut muuta kuin pitää harjasta kiinni ja toivoa parasta.
-Omat päätökset, jos et koko ajan kerro tuolle hevoselle mitä tehdään, koska tehdään niin se keksii hyvinnopeasti omat ratkasunsa asiaan.
-Kärsimättömyys, Olli ei malta kävellä laukan tai ravin jälkeen, eikä seisominen ole yhtään kivaa, jolloin peruutetaan ja komennetaan etukaviolla.
-Laihuus, onneksi tämä ongelma on jo voiton puolella! Mutta kesäisistä kuvista näkee hevosen kylkiluut. Nyt onneksi massaa ja lihaksia on tullut lisää ja Olli näyttää hevoselta eikä luurangolta.
- Selkä, Ollin säkä ja selkäranka tuntuvat epämukavilta takapuolen alla. Eikä tuo ole kovin leveäkään :D
- Kärryjä ei voi kiskoa, sillä Olli ei pysähdy kuin seinään. Sama hiihtoratsastuksen kanssa, mutta tätä harjoitellaan, jotta pääsen vielä joskus hiihtoratsastamaan Ollilla!
