Kesäkuun ohi hujauksessa

Jospa sitä nyt saisi sormet aktivoitua blogin kirjoittamiseen. Tarinaa ja juttua riittäisi, kuviakin vielä, mutta kun aika ei riitä. Noh, kuitenkin, yritetään nyt, hengissä ollaan ja elämä on ollut aika vilkasta. Joka päivälle on ollut melkeimpä jotain ohjelmaa, esimerkiksi ah, aina niin ihanaa aitojen tekoa. Hepat saatiin kuitenkin laitumelle ja voi sitä ilon määrää ja vatsan kokoa.. Poppis muistutti hetken aikaa enemmän rantapalloa, mutta kai ponille pieni maha näin kesäisin suodaan?

Minulla oli vähän pidempi pätkä töistäkin vapaata ja sen vuoksi reissailin pitkin poikin ja olin viikon poissa hevosten selästä. Delekoin Ellin liikutuksen kaikille muille osapuolille ja huutelin kyllä kentän reunalta muutamaan otteeseen, mutta selkään en kiivennyt. Jossain kohti jonain iltana ajattelin, että no jos kumminkin kävisi hetken Ellin selässä. Ratsuni muistutti enemmän ruutitynnyriä ja jalat sinkoilivat kaikkiin ilmansuuntiin, onhan neljän jalan hallitseminen yllättävän vaikeaa..Joten, suorituksemme päättyi kumoon ratsastukseen. Kummallekkaan ei sattunut mitään, onni onnettomuudessa, mutta nyt on mammalla alla nurmihokit. Nyt pitää taas..
Tämän jälkeen oli taas viikon tauko, jonka jälkeen hyppäsin Ellillä, tästä saattekin sitten ihan oman postauksen. Mutta asian ydin oli se, että hevosten selässä ei tultu paljoa aikaa vietettyä. Paitsi kauniina päivinä innostuimme Sirkun kanssa usein maastoilemaan.

Heinäkuu näyttää ratsastuksen suhteen valoisammalta, joten uskoisin luvata aktiivisempaa bloggaustakin. Elli on muuttunut tämän kesän aikana edukseen, jonka vuoksi olisikin kova hinku treenata. Tamma on kehittynyt jo pieniä askelia eteenpäin, mutta vielä on työnsarkaa jäljellä. Taikku hommasi kunnon heinämahan itselleen ja näytti vähän aikaa sitten kantavalta. Pollen kenän hävittyä, on meidänkin hömpöttely jäänyt vähemmälle, raukka kun ei pysy alkuunkaan Ellin perässä maastossa. Heinäkuu (tai viimeistään elokuu) nimetäänkin heppojen tehokuukaudeksi. Junnut onkin hyvässä mallissa, ne ovat sisäistäneet elämäänsä kaikkea uutta ja jännittävää.
Nyt lähden taas kentän reunalle antamaan vinkkejä ja ihastelemaan meijän Elliä. Palaamisiin.