Pieni ja pippurinen hommissa

Koska kisat jäivät väliin, päätimme Sirkun kanssa puuhastella Poppiksen kanssa hieman enemmän. Kaikki kuvat ovat jälleen Sirkun kamerasta lähtöisin.

Tällä viikolla olenkin puuhastellut tallilla tavallista enemmän. Hepat ovat vastuullani juhannukseen asti, jonka jälkeen itselläni alkaa viikon loma, jolloin aion itse olla koko viikon poissa kotoolta, ja myös tallilta. Nyt pitää vain suunnitella ohjelmaa ja toivoa lämpimiä ilmoja!

P on ollut meillä nyt muutaman kuukauden ja satunnaisesti se onkin jo päässyt työn makuun juoksutuksen ja takaa-ajon merkeissä. Harmittavasti, kun kenttä jouduttiin purkamaan, on tekeminen ollut hieman rajoitteellista, mutta nyt elämä taas helpottuu, kun niitty saatiin aidattua. Poni osaa halutessaan olla oikea riiviö, joten en uskalla sitä vielä laskea vapaaksi sähköttömälle alueelle.

Haettiin poni tarhasta talliin, on muuten kiva kun toinen tulee aina yhtä innokkaasti portille vastaan. Ei todellakaan tarvitse jahdata ympäri tarhaa, päinvastoin joutuu välillä hätistelemään jopa pois omasta tilasta.
Tallissa P seisoo niin kauan nätisti kun on ohjelmaa, eli harjauspalvelu toimii. Kaviot nousee hienosti ja ponia saa koskea kaikkialta. P on oppinut kuopimaan ja tästä tavasta opetellaan pois koko ajan. Suitsien laitto oli pitkästä aikaa hieman haasteellista, kuitenkin ihan sujuvasti sain ne päähän, mutta Elliin verrattuna vähän säätämistä. Sitten liina kiinni ja menoksi.

Kävimme kävelemässä oman tien päässä sillä aikaa kun Sirkku otti jätkät sisälle. Joutuu vähän vekslaamaan, mutta onnistuttiimpa kuitenkin. Poppista on kuulemma talutettu ketjunarulla yms. aiemmin, mutta meillä se kulkee nätisti tarhasta talliin ja takaisin tavallisella riimunnarulla. Ainut ongelma on ryntäillä syliin tuleminen, eli ihmisen omaa tilaa ei kunnioiteta. Kun ponia komentaa, alkaa etujalalla kuopiminen ja ryntäily. Takisinpäin käveltiinkin jo ihan mallikelpoisesti.
Päästiin sitten aitojen sisäpuolelle ja juoksutin Poppista hetken liinassa. Tämä sujuu kuin vanhalta tekijältä, hieman laiskahko se on, ei jaksaisi laukata...

Hyppyytin muutaman kerran tukin yli ponin, P hyppäsikin hienosti, jonka jälkeen laskin sen vapaaksi. Kun saamme hepat laitumelle, rakennamme irtohypytyskujan, jolloin kaikki hepat pääsevät irtohyppäämään kunnolla. Ponilla ainakin näyttäisi omaavan potentiaalia esteille, katsotaan miten sitten loppupelissä käykään.

Irtipäästyään Poppis juoksenteli tarhaa ympäriinsä, muttei oikein mitään riehunut, vaikka sitä kyllä oletin. P kun on esittänyt tarhassa kavereiden kanssa aika huimiakin rodeoesityksiä. Aika ponimaiset askeleet toisella on, ei se ole mikään tulevaisuuden liitokavio, mutta toivon että sitä saisi näpsäkän ponin esteradoille. Kokonsa puolesta se kykenisi tiukkoihin käännöksiin. Noh, jossei muuta niin on se ainakin mahdottoman söpö!
Lopuksi hetken taluttelin Poppista, jotta se jäähtyisi ja vein karsinaan hetkeksi odottamaan ulospääsyä.

Poppis on myös muuttunut ulkonäöllisesti meille tullessaan. Se on kasvanut korkeutta, ja karva alkaa olemaan sileähkö, eikä takkukasa. Myös lihakset ovat kehittyneet ja kauheasta kauhukakarasta onkin kuoriutunut haliponi. P kasvaa vielä, mutta uskon, että ensi kesänä päästään jo käymään selässä ja pikkuhiljaa aloittamaan ratsun uraa. Katsotaan, saataisiko tänä kesänä jo kärryjä perään.

7.6.2015

10.4.2015