15.7.2015

Poppis opiskelee isojen heppojen juttuja



Blogi keskittyy nyt aika paljon Elliin, muttei unohdeta pientä Poppista! Poppis on päässyt vähän tutustumaan isojen heppojen maailmaan, puuhailemalla kaikenlaisia asioita. Postausta värittää nyt muutamat kämäset puhelinkuvat, kun parempiakaan ei ole tarjota.

Poni on kasvanut ja saanut lihaksia, ja siitä on tullut oikein halipusuponi. Hepat siis pääsivät laitumellekkin, ja poni paisui ja paisui, väkirehun määrää vähennettiin ja liikuntaa hieman lisättiin. Nyt näyttää taas paljon paremmalta, eikä ihan toivottomalta yritykseltä pitää ponia edes jotenkin kunnossa. Tosin se onnistuu kehittelemään aina pientä ohjelmaa, ainakin pysyy mieli virkeänä.

"en mä oo kielletyllä alueella ollenkaan....-aitasimme siis kaivon alueen, etteivät hepat sinne menisi, mutta se ei Poppista estänyt." 

Lainasimme kärryjä Taikulle ja kärryt piti saada sitten kotiin. Ajattelin, että kyllä Poppiksella ne onnistutaan hakemaan, on sillä aikaisemmin ne peräsä olleetkin. Menomatkalla Poppis sai selkäänsä Taikun estesatulan (satulaa ei ennen selässä ole ollut, mutta valjaat kylläkin). Satulasta ei välittänyt tuon taiavaallista ja vyön antoi kiristää tosi hyvin, ei yhtään hapannellut. Päästiin perille nopeasti, matkakin kun on alle puoli kilometriä..Poppis kävelee nykyään tosi kiltisti narussa, eikä yritä enää puskea syliin/kääntyä eteen/kuopia tai hyppiä pystyyn.

Taikun talliin päästyämme poikaystäväni piti Poppista kiinni ja minä valjastin, kaurakipon avulla ponin mielenkiinto säilyi ja se pysyi paikallaan. Ensimmäiset 10m olivat vähän jännittävät, mutta nopeasti Poppis hiffasi idean ja paineli menemään niin kovaa, että sai puolihölkällä tulla perässä. Ponilla oli siis vain kärryt perässä ja minä kävelin poikaystäväni kanssa molemmin puolin ponia. Vastaan tuli vielä traktori rämisevän peräkärryn kanssa (jota vähän jännitettiin) ja auto, joka ohitti meidät hienosti, ilman mitään ongelmia. Loppujen lopuksi pääsimme kotiin kärryjen kanssa ja reissu sujui hienosti.


Viime sunnuntaina Elli lähti käyntimaastoon ja lähdin jalkaisin matkaan. Otin Poppiksen mukaan käsihevosena, joten nyt on korkattu eka metsäretki! Suitset otetaan suuhun jo mallikkaasti, eikä kuolainta muplata lähes ollenkaan. Kompanja starttasi liikenteelle Poppis etunenässä ja heti naapurin pikkupoika oli pelottelemassa kauhistuttavalla polkutraktorillaan. Hirvitys syöksyi puskan takaan ponin näkökenttään, jonka johdosti teimmekin hienon muutaman metrin sivuloikan, hetken toivuimme järkytyksestä, jonka jälkeen poni olikin "ai se olikin vain tuollainen" ja käveli ohi..

Yhden kerran Poppis innostui tekemään jonkin iloloikan, mutta muuten reilun tunnin mittanen reissu sujui oikeinkin mallikkaasti. Ahmatti olisi halunnut enemmänkin vain syödä, ja tiheikössä onnistuikin haukkaamaan hieman matkaevästä lennossa. Otettiin myös muutamat hölkkäpätkät ja poni juoksi nätisti vieressä. Saa itsekkin hirveän hyvää liikuntaa, ponin ja ratsastajan kuntokuuri on siis aloitettu.

Seuraavaksi ohjelmassa olisikin vesiletkuun totuttaminen, ötökkämyrkky menee jo aikahyvin! Kärryihin totutellaan pikkuhiljaa enemmän, jos päästäiiin syksyllä jo ihan oikeasti ajohommiin. Vielä pitää harjoitella ravia takaa-ajaen ja vahvistaa ääniapujen tehoa. Siinähän meillä riittääkin hetkeksi ohjelmaa. 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kommentoi rohkeasti, mutta muistathan pitää kommentit asiallisina. Kiitos!