Viimeinen ratsastus Divalla

Sunnuntaina ratsastin Divalla viimeisen kerran ja halusin tehdä jotain mistä me molemmat pidämme, joten hyppäsimme. Sirkku tuli mukaan, ratsastimme puoliksi ja Sirkku kuvasi tapansa mukaan ja otti muutaman videon. Rakensin kolmen esteen jumppasarjan ja yhden okserin, jota pidensimme vähitellen, kun korkeutta on vaikeampi säätää. Sunnuntaiksi luvattiin todella kuumaa ilmaa, mutta onneksi virkistävä tuuli puhalsi pellolla, joten oli ihan siedettävä ratsastaa.

Sirkku ratsasti ensin ponilla, joten sain lämmitellyn hepan alle. Ensin itseäni taas "hirvitti" hypätä, mutta kun ensimmäiset hypyt oli hypätty, tunne hävisi. Pitää itse löytää sellainen tietty estemoodi ja vauhti, välillä kun tuppaan junnaamaan paikalleen. Aloitin innarilla, eli siis kolme n.65cm pystyä peräkkäin. Oikeaan suuntaan poni hyppäsikin korvat tötterössä ja todella hyvin. Vasempaan suuntaan yritti punkea oikealta ohi, mutta tultiin innari onnistuneesti muutaman kerran.

Okserille Diva innostui todenteolla, jonka vuoksi lähestymiset kusahtivat muutaman kerran, mutta poni tsemppasi hienosti ja hyppäsi jokaisella kerralla yli. Hyvin se kyllä itseään venytti vähän pidemmälläkin okserilla.
Koska täähän asti hyppääminen sujui hyvin, päätin hypätä ilman satulaa. Big mistake..

Diva lähestyi estettä hyvin hallinnassa ja hyppäsi tosi nätisti, kerkesin jo iloita, kuinka hyvin meni. Kuitenkin kun laskeuduin takaisin selkään, lähti poni alta. Ensimmäisessä hypyssä pysyin vielä kyydissä, seuraavassa iskeydyin kaulalle. Oikean solisluun yläpuolella on ruhje, joten aika kovaa Divan niskaan törmäsin. Sen jälkeen en ymmärrä kuinka onnistuin oikean jalkani heittämään ponin vasemmalle puolelle ja kääntymään 180 astetta ja tippumaan pyllyn päältä. Laskeutuessani otin vastaan kädelläni, joka vääntyikin jonkinverran.
Muistikuvani ovat kaulalle iskeytyminen, "toi oli ponin pylly" ja viimeisenä se, että nyt tipun. Sen jälkeen kädessä tuntuva kipu. Makasin maassa hetken ja mietin jo, että nyt sattui ja pahasti käteen.

Loppujen lopuksi selvisin todella vähällä. Jälkeenpäin mietin, että tuossa olisi voinut käydä hassusti. Olisin voinut murtaa solisluuni, käteni ja kuka ties mitä...Selvisin kuitenkin yhdellä ruhjeella, mustelmalla ja käden satuttamisella. Käsi ei kuitenkaan murtunut, joku jänne muljahtaa suoristuessaan, muttei ole enää ollenkaan kipeä. Takapuoleeni ei satuunut ollenkaan tippumisessa.
Tippuminen oli kyllä sen verran koominen, etten voinut kuin nauraa jälkeenpäin kun näin sen videolta.

Tippumisen jälkeen menin takaisin selkään ja ratsastin Divalla koulua hetken aikaa. Kun sain ponin taas kuulolle, ylitin miniristikon ravissa molemmista suunnista. Ravissa en tömähtänyt selkään, joten mitään ongelmia ei ollut. Sirkku ratsasti loppuveryttelyt.

Edellisen kerran tipuin joulukuun ensimmäisenä päivänä, silloinkin Divalta. Oli ainakin ikimuistoinen viimeinen ratsastuskerta. Loppuun vielä muutama videolta kaapattu kuva tipumisesta.

Videolta kaapattu, mutta tuossa näkyy tuo käden ylitaittuminen..