Maanatain kuvausten parhaat pääkuvat, jotka minä tai Sirkku olemme ottaneet. Mikä teidän mielestänne on onnistunein kuva?
Loppuun pidempi analyysi Ollista ja viimeaikaisista tapahtumista:
Eilen (sunnuntaina 10.2.) istuskelin Ollin selässä karsinassa ja puhuin samalla puhelimeen. Ollilla oli iltaheinät nenän edessä, mutta se ei syönyt niitä. Yritin kurkottaa heiniin, ja sainkin pari kortta käteeni, mutta ei maistunut siltikään. Kipusin takaisin ylös selkään ottamalla kaulasta tukea. Olli protestoi tätä hännän heilautuksella ja itse aloin painelemaan niskaa ja harjan tyveä, ja kyllä - se oli selvästikkin jäykkä ja kovantuntuinen. Hieroin harjan tyveä noin 10 minuutin ajan ja yhtäkkiä Olli laski päänsä alas ja venytti kaulaansa. Tämän jälkeen aina kun hieroin niskaa sama toistui, turpa hipoi maata.
Tänään ratsastin Ollilla. Aloin heti käynnissä taivuttelemaan kunnolla ja kiinnitin erityistä huomiota omaan istuntaani ja apujen käyttööni. Pysähdykset ja taivutukset sujuivat todella hyvin käynnissä, nyt olemme löytäneet hyvän työskentelykäynnin, jossa Olli amlttaa keskittyä ja kuunnella mitä siltä pyydetään.
Ravissa samoja tehtäviä, taivutuksia ja pyöreyttä. Olli ravasi todella pehmeässä pyöreässä muodossa, ei painanut kädelle, ja toimi jalalle.Ravissa työskentelin oikeaan kierrokseen kunnolla ja saimme kivoja pätkiä.
Oikea laukannosto on tuottanut viime aikoina ongelmia, mutta nyt kunnon taipumisharjoitukset käynnissä ja ravissa helpottivat asiaa, saimme kuusi laukannostoa oikeaan kierrokseen. Jes! Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin. Eli siis tämänpäiväinen oli onnistunut ratsastuskerta.
Olen usein miettinyt Ollin virkkuukoukku-muotoa ja saanut siitä välillä aika kirpakkaakin palautetta, mutta ei ole väliä mitä tehdään, muoto oli aina sama, apuohjilla juoksuttaessakin. Minulle välähti vasta sunnuntaina kun istuin Ollin selässä, että hetkinen, jos hevonen on jumissa niskasta niin se vetää itsensä virkkuukoukkuun. Sama juttu kuin itsellänikin, kun hartiat/niskat ovat jumissa, en minäkään liiku rennosti vaan huomaan automaattisesti jännittäväni niskojani. Niimpä niin, hevonen on ratsastajan peili. Tänään ratsastettaessa Olli ei kertaakaan vetänyt itseään virkkuukoukkuun, vaan meni rentona ja pyöreänä ja oli hyvin avuilla.
Nyt jatkan Ollin niskojen ja harjan juuren hieromista ja katsotaan miten se vaikuttaa pidemmällä aikavälillä.
Eli siis tiivistettynä, minun ja Ollin yhteistyö alkaa sujumaan taas paremmin ja yksittäisiä palapelin palasia lisätään ehjän palapelin muodostamiseksi.
Huomenna luvassa koostevideo viime aikaisista ratsastuksista.
Tänään ratsastin Ollilla. Aloin heti käynnissä taivuttelemaan kunnolla ja kiinnitin erityistä huomiota omaan istuntaani ja apujen käyttööni. Pysähdykset ja taivutukset sujuivat todella hyvin käynnissä, nyt olemme löytäneet hyvän työskentelykäynnin, jossa Olli amlttaa keskittyä ja kuunnella mitä siltä pyydetään.
Ravissa samoja tehtäviä, taivutuksia ja pyöreyttä. Olli ravasi todella pehmeässä pyöreässä muodossa, ei painanut kädelle, ja toimi jalalle.Ravissa työskentelin oikeaan kierrokseen kunnolla ja saimme kivoja pätkiä.
Oikea laukannosto on tuottanut viime aikoina ongelmia, mutta nyt kunnon taipumisharjoitukset käynnissä ja ravissa helpottivat asiaa, saimme kuusi laukannostoa oikeaan kierrokseen. Jes! Tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin. Eli siis tämänpäiväinen oli onnistunut ratsastuskerta.
Olen usein miettinyt Ollin virkkuukoukku-muotoa ja saanut siitä välillä aika kirpakkaakin palautetta, mutta ei ole väliä mitä tehdään, muoto oli aina sama, apuohjilla juoksuttaessakin. Minulle välähti vasta sunnuntaina kun istuin Ollin selässä, että hetkinen, jos hevonen on jumissa niskasta niin se vetää itsensä virkkuukoukkuun. Sama juttu kuin itsellänikin, kun hartiat/niskat ovat jumissa, en minäkään liiku rennosti vaan huomaan automaattisesti jännittäväni niskojani. Niimpä niin, hevonen on ratsastajan peili. Tänään ratsastettaessa Olli ei kertaakaan vetänyt itseään virkkuukoukkuun, vaan meni rentona ja pyöreänä ja oli hyvin avuilla.
Nyt jatkan Ollin niskojen ja harjan juuren hieromista ja katsotaan miten se vaikuttaa pidemmällä aikavälillä.
Eli siis tiivistettynä, minun ja Ollin yhteistyö alkaa sujumaan taas paremmin ja yksittäisiä palapelin palasia lisätään ehjän palapelin muodostamiseksi.
Huomenna luvassa koostevideo viime aikaisista ratsastuksista.
onnistunein kuva! hevonen jolla on punainen riimu päässä. ilme on hyvin autuas siisti muutenkin ulkonäöllisesti ja taustallla ei ollut mitään.
VastaaPoista(2)paras siniriimuinen.
(3)paras kuva olli. otin huomioon kuvissa taustalla olevat rakennukset harjan/korvien asennot. lisää tälläisiä :)