31.7.2014

Tässä tulee Oliver



 Meidän tallin uusin asukki on yksivuotias suomenhevosori Kajon Oliver. Oliver on hyvin fiksu tapaus ja erittäin seurallinen. Varsaksi paljon käsitelty ja asiallinen tapaus. Tykkään!


Sanna ei kertonut edes minulle millainen hevonen meille on tulossa. "Näät sitten". Ja kun näin niin meinasi leuka tipahtaa maahan asti. Veikkasimme Sirkun kanssa ravishettiskestä aluetason kilpahevoseen, mutta meni metsään ja pahasti..


Oliver pääsee siis myös blogiin erilaisten postauksen valossa, tämän selkään kun ei ihan heti nousta. Luvassa on siis maastakäsittelyä ja vähän erilaisempaa ohjelmaa.

28.7.2014

Kuka arvaa oikein tallin seuraavan asukin?


Eli otsikostakin sen voi arvata, että meidän talliin saapuu uusi asukki! Mutta kuka lukijoista arvaa millainen heppanen onkaan kyseessä?


Olli ja Elli saavat siis seuraansa vielä yhden toverin, kuka blogin seuraajista arvaa lähimmäs totuutta?
Te, jotka jo tiedätte mahdollisen vastauksen, älkää paljastako sitä suoraan. Annetaan muillekkin mahdollisuus arvata oikein.

Palaan koneelle seuraavan kerran torstaina ja julkistan sillon oikean vastauksen. Teillä on siis kaksi päivää aikaa keksiä ja ehdottaa millainen on tuleva heppanen.

22.7.2014

Onnistuneet koulutreenit! (video)



 Viime lauantaina ratsastin Ellillä helteistä huolimatta ja Sirkku tuli kuvaamaan. Kokeilin Ellille Divalla ollutta kevytsatulaa ja ilokseni se istuikin yllättävän hyvin ja kokeilin ratsastaa sillä. Ellin oma satula on ihan ok maastoillessa ja hypätessä, mutta se ei anna mitäään tukea omalle istunnalle, jonka vuoksi kouluratsastuksessa se on syvältä. Omat jalkani ovat lisäksi niin lyhyet, etten saanut kunnolla pohjetta kiinni yleissatulassa.


 Alkukäyntien aikana tunnustelin satulaa ja totesin sen toimivaksi, se istuikin hyvin. Aloitin käynnissä taas hakemalla ohjastuntumalle hyväksyntää ja muutamia ymyröitä. Nyt Elli kääntyi jo hieman paremmin kääntävillä avuilla, alkaa siis selvästi palautumaan mieleen. E olikin tasaisiempi käynnissä kuin viime kerralla, mutta harmittavasti ötökät häiritsivät työskentelyä pahasti, vaikka yritinkin myrkyttää heppaa niitä vastaan..


Ravissa alkuun annoin Ellin mennä hieman vapaammassa muodossa. Yllätyin positiivisesti, kun E oli yllättävän kevyt vasemmasta ohjasta. Tämän päivän teemana oli lähinnä löytää tasapainoinen ravi, jossa minäkin pystyisin istumaan. Loppujen lopuksi sellainen löytyi ja tästä on sitten helpompaa lähteä nostamaan tasoa ylemmäs. Elli paranee kyllä joka ratsastuskerta. Nyt sopivan satulan löydyttyä oma ratsastukseni on huomattavasti helpompaa, joten pystyn keskittymään heppaan enemmän.


Laukkaa työstän pikkuhiljaa. Pieniä hyviä pätkiä kerrallaan ja paljon nostoja. Nostot onnistuivat ravista hienosti ja E oli yllättävän rento laukan aikana. Ympyröitä pitää harjoitella ja niihin hakea lisää tasapanoa ja suorille kokoamista.

Kaikinpuolin treenit meni hyvin ja Sirkku kuvasi muutamia videoklippejä, jotka olen yhdistänyt videoksi. Tällä hetkellä meidän meno näyttää siis tältä:

20.7.2014

Ellin treenejä koulussa ja esteillä



Sunnuntaina ratsastin Divan jälkeen Ellillä. Hetken aikaa arvoin pystynkö ratsastamaan Ellillä tippumisen jälkeen, mutta E on niin hellpo niin ajattelin ainakin kokeilla. Jos en olisi pystynyt ratsastamaan, niin olisi Sirkku saanut toimia kuskina.
Selkään noustessa käteni naksahti ja sattui hetken aikaa, mutta kipu ei jatkunut joten päätin jatkaa ratsastusta.


Tällä kertaa otin heti alkukäyntien jälkeen kunnollisen ohjastuntuman, mikä on ollut Ellin kanssa alusta asti ongelma. Ensin hieman protestointia pään heiluttamisella, mutta yllättävän nopeasti hyväksyi tuntuman. Itse piti olla todella tarkka oman käden kanssa, E reagoi samantien jos oma käsi ei ollut tasainen. Sitten vielä kun saisi tuon alahuulen "fläpätyksen" pois jollain keinolla.
Ratsastin kannuksien kanssa, Ellistä kun jää välillä hidas pohkeelle kouluratsastuksessa.


Ravi sujui yllättävän hyvin ja löydettiin jo muutamia pätkiä, joissa E liikkui oikeinpäin. Alkuun ympyröillä kääntyminen oli haastavaa, kun tamma kääntyi kuin kärryjen edessä. Muutamia ympyrötä ja taivuttelua ja alkoikin sujua paljon paremmin. Ellillä ei ole hetkeen ratsastettu kunnolla koulua kentällä, joten pikkuhiljaa palauellaan asioita mieleen.


Laukka oli yllättävän hyvää, siihen on tullut hieman enemmän voimaa ja sen vauhtia pystyy säätelemään. Nostoja pitä vielä hieman muisttella, E kun osasi ne joskus molempiin suuntiin käynnistä.
Kentällä oli esteet jo valmiiksi paikoillaan, joten menin Ellillä muutaman kerran vähän jumppaa. Edellisestä estekerrasta on todella kauan aikaa, joten esteet olivat minikokoisia.


Elli tuntui tykkäävän hyppäämisestä kovin, se laukkasi intopiukeana korvat tötteröllä esteelle. Muutaman kerran hieman liioitteli esteen korkeuden suhteen. E selvitti pienen jumppasarjankin ilman ongelmia ja osasi hallita jalkansa hienosti. Pienen ristikon alla oli pelokkeena tuo vihreä matto, mutta silti Elli hyppäsi sen epäröimättä ensimmäisellä yrityksellä. Hieno mamma!


Nyt kun Diva on myyty, alan ratsastamaan Ellillä aktiivisemmin. Monipuolista treenaamista joka saralla, joten ratsastuspostauksia on luvassa jatkossakin. Välillä saattaa ilemstyä postausta muistakin hepoista, joilla ratsastan/puuhailen.
Olen tällä hetkellä töissä, jonka vuoksi päivästä suurinsa kuuluu siellä ja blogin kirjoittamiseen jääävä aika on aika kortilla. Yritän kuitenkin panostaa blogiin nyt kun se on ollut hetken hiljaisemmalla elolla.


19.7.2014

Viimeinen ratsastus Divalla


Sunnuntaina ratsastin Divalla viimeisen kerran ja halusin tehdä jotain mistä me molemmat pidämme, joten hyppäsimme. Sirkku tuli mukaan, ratsastimme puoliksi ja Sirkku kuvasi tapansa mukaan ja otti muutaman videon. Rakensin kolmen esteen jumppasarjan ja yhden okserin, jota pidensimme vähitellen, kun korkeutta on vaikeampi säätää. Sunnuntaiksi luvattiin todella kuumaa ilmaa, mutta onneksi virkistävä tuuli puhalsi pellolla, joten oli ihan siedettävä ratsastaa.


Sirkku ratsasti ensin ponilla, joten sain lämmitellyn hepan alle. Ensin itseäni taas "hirvitti" hypätä, mutta kun ensimmäiset hypyt oli hypätty, tunne hävisi. Pitää itse löytää sellainen tietty estemoodi ja vauhti, välillä kun tuppaan junnaamaan paikalleen. Aloitin innarilla, eli siis kolme n.65cm pystyä peräkkäin. Oikeaan suuntaan poni hyppäsikin korvat tötterössä ja todella hyvin. Vasempaan suuntaan yritti punkea oikealta ohi, mutta tultiin innari onnistuneesti muutaman kerran.


Okserille Diva innostui todenteolla, jonka vuoksi lähestymiset kusahtivat muutaman kerran, mutta poni tsemppasi hienosti ja hyppäsi jokaisella kerralla yli. Hyvin se kyllä itseään venytti vähän pidemmälläkin okserilla.
Koska täähän asti hyppääminen sujui hyvin, päätin hypätä ilman satulaa. Big mistake..


Diva lähestyi estettä hyvin hallinnassa ja hyppäsi tosi nätisti, kerkesin jo iloita, kuinka hyvin meni. Kuitenkin kun laskeuduin takaisin selkään, lähti poni alta. Ensimmäisessä hypyssä pysyin vielä kyydissä, seuraavassa iskeydyin kaulalle. Oikean solisluun yläpuolella on ruhje, joten aika kovaa Divan niskaan törmäsin. Sen jälkeen en ymmärrä kuinka onnistuin oikean jalkani heittämään ponin vasemmalle puolelle ja kääntymään 180 astetta ja tippumaan pyllyn päältä. Laskeutuessani otin vastaan kädelläni, joka vääntyikin jonkinverran.
Muistikuvani ovat kaulalle iskeytyminen, "toi oli ponin pylly" ja viimeisenä se, että nyt tipun. Sen jälkeen kädessä tuntuva kipu. Makasin maassa hetken ja mietin jo, että nyt sattui ja pahasti käteen.


Loppujen lopuksi selvisin todella vähällä. Jälkeenpäin mietin, että tuossa olisi voinut käydä hassusti. Olisin voinut murtaa solisluuni, käteni ja kuka ties mitä...Selvisin kuitenkin yhdellä ruhjeella, mustelmalla ja käden satuttamisella. Käsi ei kuitenkaan murtunut, joku jänne muljahtaa suoristuessaan, muttei ole enää ollenkaan kipeä. Takapuoleeni ei satuunut ollenkaan tippumisessa.
Tippuminen oli kyllä sen verran koominen, etten voinut kuin nauraa jälkeenpäin kun näin sen videolta.


Tippumisen jälkeen menin takaisin selkään ja ratsastin Divalla koulua hetken aikaa. Kun sain ponin taas kuulolle, ylitin miniristikon ravissa molemmista suunnista. Ravissa en tömähtänyt selkään, joten mitään ongelmia ei ollut. Sirkku ratsasti loppuveryttelyt.

Edellisen kerran tipuin joulukuun ensimmäisenä päivänä, silloinkin Divalta. Oli ainakin ikimuistoinen viimeinen ratsastuskerta. Loppuun vielä muutama videolta kaapattu kuva tipumisesta.

Videolta kaapattu, mutta tuossa näkyy tuo käden ylitaittuminen..

15.7.2014

Tyylillä tippuminen (video)



4 vuotta Sirkku on minua kuvaillut ja ensimmäistä kertaa ikinä hän sai otettua videota tippumisestani. Kerron itse ratsastuksesta enemmän seuraavassa postauksessa, tässä vähän esimakua :D

En ymmärrä mitä fysiikan lakeja uhmasin ja onnistuin noin kääntymään, mutta niin vain kävi. Selvisin muutamalla mustelmalla ja käden tärähtämisellä, eli todella vähällä. Ohjat katkesivat, mutta se on pieni tappio. Menin selkään takaisin ja ylitin esteen ravissa onnistuneesti.

7.7.2014

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?


Blogissa on ollut pitkään hiljaiseloa, johon on montakin syytä. Aloitin työt ensimmäinen päivä tätä kuuta, jonka vuoksi vapaa-aikaa ei ole niin paljoa jäljellä. Viikonloppuna haluan käyttää ajan hyödyksi, enkä juuri koneella istuskele. Minulla olisi kyllä aiheita mistä kirjottaa, mutta inspiraatio hieman uupuu. Kirjoitan mielummin kunnollisia postauksia tänne, kuin todella lyhyitä ja materiliattomia. En halua luvata turhia lupauksia ja sanoa, että blogiin ilmestyy postauksia joka toinen päivä, mutta yritän taas kirjoitella. Postausehdotuksia saa ehdottaa :)

Opiskeluista sen verran, että pidän välivuoden ja yritän keksiä mitä haluaisin tehdä isona. En siis vieläkään kunnolla tiedä mitä haluaisin tehdä. Haluaisin pitää hevoset enemmänkin harrastuksena ja lukea itselleni toisen ammatin. Siihen asti käyn luultavasti töissä ja panostan hevosiin. Ensi syksynä yritän päästä opiskelemaan ja sitten katsotaan mitä tapahtuu. Haluaisin kovasti lähteä ainakin käymään ulkomailla ja reissata Suomen sisällä. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.








Toinen tärkeä asia on se, että Diva on myynnissä. Sitä on käynyt katsomassa jo yksi ostajaehdokas. Päätös Divan myymisestä on ollut pitkään ilmassa ja minulla oli mahdollisuus ostaa se itselleni. Jos olisin toisenlaisessa elämäntilanteessa, Diva ei olisi lähtenyt minulta minnekkään. En kuitenkaan ensi syksynä halua olla tilanteessa, että pitäisi muuttaa kotoolta pois kahden koiran ja oman ponin kanssa. Divalla on kuitenkin kapasiteettia kilpakentille, ja minun omassa käytössäni se menisi hieman hukkaan. Vaikea päätös on kuitenkin tehty ja olen varma, että poni löytää todella hyvän kodin. Se ei kuitenkaan ole pakkomyynnissä ja haluamme löytää sille asiantuntevan ja hyvän kodin.


Viimeaikoina olen lähinnä ratsastanut Divalla ja vienyt sitä eteenpäin. Olemme harjoitelleet ravilisäyksiä, vastalaukkoja ja laukkapohkeenväistöjä. Laukanvaihdot sujuvat jo puomin avulla. Poni on nauttinut myös laitumella olostaan, joka näkyy hieman vatsan kohdalla...
Kävin myös ratsastamassa Samua, mutta siitä on tulossa oma postauksensa. Nauttikaa nyt lämpimistä ilmoista!