31.3.2014

You are my sunshine

26.3.2014 Ollin ratsastus


Viime keskiviikkona olin hyvällä tuulella ja päätin ihan extempore ratsastaa vielä Ollinkin. Kaikki kuvat ovat Sirkun käsialaa, suuri kiitos taas! Illat ovat jo niin valoisia, että näkee ratsastaa helposti vielä seitsemän aikaa. Helpottaa todella paljon heppojen liikuttamista, meilläkun ei ole maneesia tai kenttää, jossa olisi valot.
Ollia liikutan aina kun on semmoinen hyvä ja rauhallinen fiilis. Jos itselläni on huono fiilis, on ihan turha edes lähteä kokeilemaan Ollin kanssa toimisiko se vai ei.



Käveltiin ensin ihan rennosti pitkillä ohjilla laitumen päässä. Olli kävelee nykyään todella rennosti ja pärskii jo alkukäyntien aikana. Hetken käveltyämme keräsin ohjat käteen ja tein muutamat ympyrät ja aika nopeasti aloinkin jo ravailemaan.




Ravissa Olli oli yllättävän kiva, se ei kaahaillut ja kuunteli kääntäviä apuja hienosti. Tällä kertaa Olli ei rentoutunut niin hyvin eteenalas kuin parilla edellisellä kerralla, mutta nyt menimme todella isolla ympyrällä. Ollaan menty tosi paljon ympyröitä ja nyt harjoitellaankin suoraan menoa. Lähdin siis ratsastamaan isoa ympyrää ja tein tarvittaessa aina pienen voltin joko sisään- tai ulospäin.




Tämän jälkeen otin laukat ja vasen laukka onnistuikin erinomaisen hienosti. Olli ei painanut yhtään kädelle ja kuunteli hyvin minne minä halusin mennä. Olli pukitti yllättävän ison pukin ensimmäisessä nostossa oikeaan kierrokseen. Tämän jälkeen nosti nätisti, eikä yhtään pukitellut. Itse unohdin istua kunnolla satulaan, joten välillä vauhti hieman kiihtyi, mutta koko ajan pysyi lapasessa. Hyvän laukkapätkän jälkeen talutin loppukäynnit maasta.




Sirkku ottikin muutaman kivan kuvan auringonlaskua vasten. Olli oli kovin tyytyväinen lyhyempäänkin liikutukseen ja seisoskelikin korvat hörössä ja katseli maisemia. Yleensä niin hapannaamaheppa olikin hetkellisesti suhteellisen söpö otus.


29.3.2014

Divan ensimmäinen estevalmennus

28.3.2014 estevalmennus
Olen jo pitkään halunnut lähteä Juho Norilon estevalmennukseen. Mutta Ollilla en kehtaa mennä ja Elli tarvitsee vielä huimasti treeniä esteillä, mutta nyt uskaltauduin lähtemään Divan kanssa. Tämä oli ponin kuudes hyppykerta, joten vähän arvoin, jaksaako se mennä koko tuntia vai ei. Ajattelin, että voimme aina pitää taukoja tehtävien välissä, joten tunnille mars!

Kuvaajaa ei tällä kertaa ollut mukana, joten yritän teille selittää hieman tarkemmin tehtäviä ja miten ne menivät. Kuitenkaan en halua pitää tätä täysin kuvattomana, joten lisään pari kuvaamaani kuvaa ponista.

Lähdin tallille hyvissä ajoin ja laitoin ponin oikein huolella valmiiksi. Ponilla oli aika pitkät korvakarvat ja halusin siistiä ne. Diva antoikin oikein nätisti leikata haituvat pois! Wuhuu, erävoitto! Silloin kun Diva saapui, sen korviin ei saanut koskea ollenkaan ja nyt sain saksilla leikata ja kertaakaan se ei kääntänyt tai ravistanut päätään.

Matkaan lähdimme aikataulun mukaisesti. Tämä oli ensimmäinen kerta ikinä Divalla, kun se joutui maastoilemaan yksin. Matkamme tyssäsikin aika nopeasti, kun tien vieressä oli pieni vihreä leikkuupuimuri. Se oli kamalan jännittävä ja samaan aikaan vastaan tuli vielä autokin! Hyppäsin selästä alas ja talutin pelottavan kohdan ohi ja nousin takaisin selkään. Pääsimme melkein perille asti, mutta sillan yli poni ei uskaltanut mennä. Jouduin taas tulemaan selästä alas ja taluttamaan ponin siitä yli. Mutta olimme kuitenkin ajoissa perillä ja yhtenä kappaleena.



Valmennus aloitettiin tekemällä käynnissä neliötä ja katsomalla ulko- ja sisäpohkeen toimivuus. Teimme päädyssä neliön muotoista aluetta ja joka kulmaa voltti. Käynnissä Diva kiirehti hieman ja yritti punketa ulospäin, jolloin voltti levisi loppua kohden. Vaihdoin raipan ulkokäteen ja pari kertaa napauttamalla, sain ulkoavun paremmin läpi. Samaa tehtävää teimme myös ravissa. Dia jäi oikealle ohjalle helposti kovaksi ja vasen ulkopohje oli yhtä tyhjän kanssa. Jatkossa pitääkin treenata pieniä voltteja enemmän.

Tämän jälkeen aloimme tulemaan kolmen puomin tehtävää. Puomit ylitettiin siksak- muotoisena tehtävänä, ja kaarroksissa piti muistaa ratsastaa kuten alkutunnin neliöllä. Puomit menivät ihan hyvin, mutta puomien välissä Diva kyttäsi kaikkea mahdollista. Katsomossa oleva pikkulapsi oli erittäin pelottava. (Kun lapsi käveli katsomossa, siitä kuului vain ääni, mutta lyhyytensä vuoksi häntä ei näkynyt ollenkaan). Saatiin tehtävä kuitenkin onnistumaan. Tämän jälkeen lisäsimme viimeisten ravipuomien jälkeen laukannoston. Vasemmalle laukannostot olivat täysi katastrofi...Jouduimme tekemään monta ympyrää ja nostoa, jotta saimme hyviä ja teräviä nostoja.

Kun edellinen tehtävä onnistui, aloitimme hyppäämisen. Tulimme ensin kahta kavalettiä, ja kun ne onnistuivat lisäsimme kolmannen. Kavaletit olivat pitkällä sivulla vinottain, joten toisen ja kolmannen välissä tarkoituksena vaihtaa laukka.  Ensimmäisellä kerralla esteet tulivat Divalle hieman yllätyksenä, mutta se keräsi kaikki neljä jalkaansa hienosti mukaan. Toisella kerralla meni jo paljon paremmin. Toiseen suuntaan meni jo tosi hyvin ja Diva kuunteli.

Tämän jälkeen tulimme toisella pitkällä sivulla okserin, jonka jälkeen suoralla linjalla pystyn. Okserin Diva tuli hyvin, mutta pystyn alla oli keltainen pysty, jolle tulikin ensimmäisellä kerralla kielto. Toisella yrittämällä menimme yli hyvillä ilmavaroilla.

Viimeiseksi tulimme rataa, eli ensimmäisenä tulimme kavaletit, joiden jälkeen okseri, suoralla linjalla pysty ja lopuksi vielä toinen okseri. Rata menikin jo tosi paljon paremmin ja Diva hieman innostuikin. Tähän oli hyvä lopettaa. Loppuun vielä loppuravit eteenalas ja Diva oli oikein tyytyväisen oloinen.

Paluumatkan alkuun saimme seuraa maastoon lähtevistä hepoista. Diva käveli nätisti niiden perässä, mutta sitten tuli auto vastaan. Ei suurempaa, käytiin vain ojan puolella. Puolessa matkassa minun piti lähteä eri suuntaan kun toisten heppojen. Onnekseni Diva kääntyi kotiin eikä yhtään hamuillut toisten heppojen perään. Ohitettiin palava nuotio, joka sauhusi kamalasti. Yksi auto tuli vastaan, se ohitettiin pienellä jännittämisellä. Juuri kun olimme kotona, jo niityn kulmalla, vastaan tuli pakettiauto trailerin kanssa. Tilanne tuli todella yllättäen ja Diva pomppasi järkyttävällä loikalla niitylle, joka on kaksi metriä koekeammalla kuin tie. No, pääsimme siitä sitten turvallisesti kotiin.

Odotan kyllä innolla seuraavaa valmennusta Divan kanssa, sain siitä todella paljon irti ja oli kyllä odotusten arvoinen tunti. Suosittelen!

27.3.2014

Fiilistelyä Ellin kanssa!

26.3.2014 ja Wow-fiilis!


Eilen ratsastin pitkästä aikaa Ellillä koulua pellolla, viimeisestä kerrasta onkin aikaa yli viikko. Sirkku tuli jälleen ystävällisesti kuvaamaan, joten saatte todistusaineistoa niin kuvin kuin videoinkin. Ilmakin oli ihana, aurinko paistoi! Itsehän olin pukeutunut toppatakkiin ja kyllä tuli muuten kuuma, joten Sirkku lainasi omaa ohuempaa takkiaan.


Aloitin työskentelyn pitkien alkukäyntien jälkeen käynnissä. Taivuttelin hieman ja tein pysähdyksiä. Ensin mamma oli jälleen epätasainen edestä, mutta kun käden pitää paikallaan ja ratsastaa pohkeella, hevonenkin rauhoittuu ja uskaltaa tukeutua ohjaan. Ellillä on ollut hieman hankaluuksia ohjastuntuman hyväksymisen kanssa, tähän auttoivat ne muutamat kerrat kun ratsastin martingaaleilla.


Kun käynti sujui, siirryin raviin. Annoin ensin Ellin ravata pidempänä ja hakea aktiivista ravia. Ratsastin enemmän eteenalas tyylillä ja aloin pikkuhiljaa kerätä ohjia paremmin käteen ja pyytää kunnollista ravia. Kun Elliltä vaatii työskentelyä ravissa, se jää todella helposti ravaamaan paikoilleen tai tarjoaa laukkaa. Tämän takia minulla oli raippa välillä kädessä, sitä ei edes tarvitse käyttää, matkassa olo riittää. Kun eteenpäinpyrkimys oli kohdillaan, aloin hakea peräänantoa ja Elli toimikin ihan superhyvin. Sen sai ratsastettua todella nopeasti avuille ja se kuunteli pieniäkin apuja.


Vasempaan kierrokseen Elli jää helposti sisäkäteen kiinni ja painaa. Nyt ratsastin jo sen käynnistä lähtien irti ja eilen oli ensimmäinen kerta, kun heppanen ei painanut yhtään vasemmalle!
Elli oli ravissa todella kiva ja kevyt ratsastaa, se kokoaa ravuriksi todella hyvin ja käyttää koko kroppaansa. Itse opin vihdoin ja viimein istumaan harjoitusravissa ja työstin hetken aikaa sitä. Tuli sellainen tunne, että ehkä jonain päivänä voisin mennä helpon kouluradan tämän heppasen kanssa. Niin hyvältä se tuntui!


Laukassa Ellillä oli energiaa kuin pienessä kylässä. Nostot sujuvat molempiin suuntiin nykyään mallikkaasti. Laukan laatu on kehittynyt viimeisten ratsastelujen aikana huimasti. Tänään ensimmäistä kertaa tuli oikea wow-fiilis. Elli myötäsi ja laukkasi kolmitahtista hyvää laukkaa. Vielä sillä ei ole ratsulihaksia niin paljon, että jaksaisi kauaa itseään kantaa oikeinpäin laukassa, mutta monta lyhyempää hyvää pätkää saatiin!



Heppa ei painanut laukassa ollenkaan vasempaan käteen ja kun malttoi keskittyä, sai jalkansa kontrolloitua tosi hyvin. Laukka alkoi jo nousta maankamaralta hieman ylöspäin, eikä Elli kompuroinut ollenkaan. Mamma sai paljon kehuja ja sen takia mulla olikin melkein joka kuvassa suu auki.



Elli oli kyllä päivän piristäjä. On ihanaa ratsastaa hevosella, joka oppii noin nopeasti ja tekee aina parhaansa. Voisin ratsastaa samanlaisilla hevosilla vaikka koko päivän. On ihanaa nähdä, että oma panostus hevosen ratsastamiseen tuottaa tulosta ja se palkitsee kaiken tehdyn työn. Ehkäpä joku päivä uskaltautuisin Ellillä lähtemään helpon koululuokan, mutta siihen me tarvitaan vielä huimasti treeniä ja ratsulihaksia.


Loppuun vielä pari pätkää videona! Katsokaa HD:na.



P.S. Tämä tyttö lähtee tänään ensimmäistä kertaa ikinä raveihin! Ja arvatkaa kuka heppanen siellä juoksee ;)

21.3.2014

Mielipidepostaus: Maastoilu

omien ajatuksien esilletuontia maastoilusta
Wuhuu! Nyt ovat ylppärit viimeinkin ohi. Huh huh, olipas siinäkin työtä kerrakseen, heti en kyllä uusiksi ottaisi... Tämä tarkoittaa sitä, että nyt minulle jää aikaa ratsastaa useammin ja aktiivisemmin. Varokaa vaan ponit ;) Ilmoittauduin Divan kanssa ensimmäiseen estevalmmennukseen, saadaan treenit siis alkamaan tehokkaasti.
Mutta kuitenkin päivän aiheeseen, ajattelin kirjoittaa hieman ajatuksiani maastoilusta, oletteko te samaa vai eri mieltä?


Mielestäni jokaisen hevosen tulisi päästä maastoilemaan jollain tavalla säännöllisesti. Maastoilu on aivan loistavaa mielenvirkistystä niin hevoselle kuin ratsastajalle. Maisemat vaihtuvat ja saa haukata raikasta happea. Maastoilu kohottaa hevosen kuntoa ihan huomaamatta ja maastossa viettää helposti aikaa puolitoista tuntiakin. Se tuo myös kivaa vaihtelevuutta treenisuunnitelmaan. Vaihtelevat pinnanmuodot harjoittavat myös hevosen tasapainoa ja poluilla voi treeneta tarkkuutta jalkojen kanssa. Maastoilu on hevoselle luonnollinen tapa liikkua. 


Meillä on älyttömän hyvät maastoilumahdollisuudet. Kuvissa ratsastan Kekellä, muita kuvia kun maastoilusta ei oikein ole. Tuollaisia metsäpolkuja löytyy kilometritolkulla, pystyn helposti ratsastamaan kahden tunnin maaston, niin etten kertaakaan mene samaa polkua pitkin. Tiedän kyllä, ettei kaikilla ole tälläisiä mahdollisuuksia maastoilun kannalta. Löytyy pikkuisia metsäpolkuja, hiittisuora, kiipeilyreittejä, sorakuoppia ja vanhassa metsässä olevia polkuja, jotka oikein kutsuvat ratsastamaan. Kaikkea muuta löytyy, paitsi uittomahdollisuus. Meillä on myös omaa peltoa, joilla voi syksyisin ja talvisin painattaa sydämensä kyllyydestä. Unohtamatta maastoesteitä, ne ovat parhautta!


Maastoilu on mahtavaa varsinkin kaverin kanssa. Aika menee kuin siivillä, kun pystyy juttelemaan samaan aikaan ja hevosillakin on kivempaa kun on seuraa. Ainoana miinuksena tässä voi olla hevosten satunnainen kilpailuvietti ja hyvin nopeasti ohikiitävät maisemat...Välillä on kiva lähteä yksin maastoon, silloin saa rauhassa nauttia luonnosta ja tyhjentää päätään reippaalla laukkapätkällä, (toimii myös hyvänä stressinlieventäjänä!).

(Pakko kertoa tähän väliin yksi tarina!)
Olimme ystäväni kanssa maastoilemassa talvella, itse ratsastin Divalla ja ystäväni meni Ellillä. Olimme matkanneet jo hetken ja polulle oli kaatunut puu. Ystäväni sanoikin ihan tosissaan:"Harmin paikka, pakko kääntyä takaisin..." Itse katoin häntä erittäin hölmistyneenä ja sanoin, että puunhan voi kiertää? Hän on ratsastanut elämänsä aikana eniten ravureilla ja tottunut siihen, että ratsastetaan pelkkää tasaista tietä. No, pienen rohkaisun ja vakuuttelun jälkeen me kiersimme puun ja jatkoimme matkaa, mutta itseäni huvitti tilanne. Kierrättekö te mahdolliset esteet, jotka tulevat vastaan vai käännyttekö aina takaisin? Itse olen aina kiertänyt vaikeimmissakin paikoissa olevat esteet..


Mielestäni maastoilun ei aina tarvitse olla se tunnin maasto, jossa kävellään, vähän ravataan ja laukataan. Maastoilla voi monella tapaa. Esimerkiksi Ollin kanssa me maastoillaan usein niin, että Olli on käsihevosena mukana, näin kaikilla on mukavempaa. Maastossa voi käydä köpöttelemässä ilman satulaa tai sitten ottaa Ellistä mallia ja juosta 20km kärryjen edessä reippaasti. Puolen tunnin kävelykin piristää kummasti. Joskus on hauska lähteä tutkimaan minne jokin polku johtaa! Varatkaa tälläisiin seikkailuihin aikaa, ihan vain eksymisen varalta...Olen nähnyt myös marjastajia, joilla on heppa toisessa kädessä (näistä retkistä hepatkin tykkää kun saa syödä!)

Itse en pidä maastoiluna sitä, että käydään kävelemässä asfalttiteillä taajamassa liikenteen seassa. Vaikka kaikilla ei ole mahdollisuus maastoilla meidän tavoin, ei se silti ole mielestäni kunnon maastoilua. Maastoiluun kuuluu oikea luonto ja siellä liikkuminen, kiitos suomen jokamiehenoikeuksien, monessa paikassa saakin ratsastaa.


Ratsastan hyvin useasti 1h-1½h maastoja, joskus tulee tietysti poikkeuksia. Tykkään itse ratsastaa monen kilometrin mittaisia ravipätkiä ja kunnon laukkapätkiä ja antaa hevosen mennä. Meillä kaikki hevoset (jopa Olli) käy säännöllisesti maastoilemassa. Hevoset ovat innoissaan ja jaksavat vääntää kentälläkin paremmin kun ovat saaneet maastoilla. Kyllä minuakin alkaisi jossain kohtaa tympimään ainainen ympyrän juokseminen aitojen sisäpuolella...Maastoilu kasvattaa myös omaa kuntoa ja lisäkuntoa voi treenata olemalla kevyessä istunnassa.


Siltikään maastoilu ei tarvitse aina olla pitkillä ohjilla köpöttelyä. Maastossa voi tehdä kouluratsastusliikkeitä, kuten kentälläkin. Itse olen opettanut usein hevoselle laukka-avut maastossa, ja esimerkiksi, jos hevonen keskittyy johonkin epäolennaiseen, voi kohdan ohittaa vaikka avotaivutusta tehden. Voisimpa väittää, että jokaisella hevosella voi maastoilla jollain tavoin. Vaikka sitten narun päässä taluttaen, nuorelle tai kokemattomalle hevoselle voi ottaa kaveriksi luotettavan ja rauhallisen heppatoverin. Millä tavoin sinä maastoilet?

Nyt haastankin kaikki blogia lukevat lähtemään ensi viikolla hevosensa kanssa maastoilemaan! 

18.3.2014

Divan läpiratsastusta ja muutama hyppy (video)

16.3.2014

Jep, sunnuntai meni jo aikoja sitten, mutta ylppäreihin valmistautuminen vie tuhottomasti aikaa. Lukijat, jotka ovat lukiossa/aikovat lukioon, tehkää itsellenne palvelus älkääkä jättäkö kaikkea viimetippaan! Sunnuntaina siis ratsastin pitkästä aikaa Divalla kentällä ja pikkusiskoni oli kuvaamassa, joten saatte loppuun vähän videota. Kameramme on kärsinyt hieman, jonka takia kuvien/videoiden laatu ei ole enää entisellä tasolla, mutta kyllä siitä sen verran näkee kun on tarvis.

Divalla on ollut kevyempää kisojen jälkeen. Se on maastoillut paljon, josta tuntuukin tykkäävän! Ja kerran irtohypännyt ja mennyt pellolla. Välillä tekee ihan hyvää pitää lomaa koulutuuppailusta, mutta nyt poni oli kyllä sen tarpeessa. 

videolta kaapattu kuva

Aloitin ratsastuksen käynnissä ihan vain sillä, että kulmissa taivutaan ja suoralla mennään suoraan. Mikä ulkopohje, mikä sisäpohje? Niimpä niin. Alkuun Diva vaan punki jokaista apua vastaan ja oli tosi hidas. Pitkällä sivulla piti kytätä yksinäistä ämpäriä, koska eihän se siinä ennen ole ollut... Tein paljon pysähdyksiä (napakoita sellaisia) ja voltteja ja poni alkoikin pikkuhiljaa toimimaa.

Kun käynti sujui siirryimme raviin. Ensin isoja pääty-ympyröitä ja suoraan menoa pitkillä sivuilla. Alkuun piti taas testata, ja kerran se nostikin laukan omin lupinensa. Työstin hetken harjoitusravissa, jonka jälkeen Diva menikin aika kivasti. Se reagoi jalkaan ja hyväksyi tuntuman paremmin, vaikka välillä heittelikin päätänsä.

Laukat oli ihan semihyvät. Nostoissa Diva lähinnä vain arpoo laukan, joten niissä piti olla itse tosi tarkkana. Kun halutun laukan sai nostettua ei laukassa sinänsä ollut ongelmaa. Vasempaan kierrokseen ulkoavut eivät toimineet ihan niin hyvin, mutta se on aina ollut vaikea kohta. Pätkiä poni jopa kulki rentona ja jaksoi hyvin laukata pudottamatta sitä raville.


Koska kenttä oli todella hyväpohjainen, päätin ottaa muutamat hypyt. Satulasta polvituet veks ja jalustimia lyhyemmäksi, koulusatulaksi tuo on ihan kiva hypätä. Tulin molemmista suunnista pari hyppyä ensin pienelle ristikolle ja sen jälkeen n.65cm pystynä. Ja wau! Nyt täytyy kyllä kehua ponia. Se kuunteli todella hyvin (saattoi ½h koulutuuppaus alla auttaa asiaa), mutta suurimmalle osalle hypyistä sain ratsastettua hyvän ponnistuspaikan, koska Divan laukkaa on niin helppo säätää. Onnistuneiden hyppyjen jälkeen ravasin vielä antaen ponin venyttää eteenalas ja pikkusiskoni käveli pitkät loppukäynnit.

Yllättävää kyllä, poni ei tullut edes kovin hikiseksi ratsastuksesta. Se omistaa oikean mammuttikarvan, mutta nähtävästi maastoilu on nostattanut sen kuntoa.



klipit eivät ole aikajärjestyksessä!

Ensi postaus kertoo Ollista!

15.3.2014

Kuka on blogin päätähti?

jos saisit, kenet sinä ottaisit?

Onko se...?
haasteellisempi suomenhevonen?

hullunkurinen poni?

vai "kaikki käy"-lämppäri?

Kenestä on kiinnostavinta lukea postauksia? Onko teillä omaa suosikkianne?

P.s. Huomenna tulossa ratsastuspostausta! Olkaahan siis kuulolla.

14.3.2014

Jotain hienoa, jotain mikä tavoittelee täydellisyyttä. (kuvapostaus)

12.3.2014
Edellisen kuvapostauksen vastapainoksi, tässä postauksessa on hetkiä onnistumisista. Kaikki kuvat (c) Sirkku tai minä. Harvinaisempi postaus, jokaisesta hevosistamme on jotakin :)













Löysittekö kuvien joukosta omaa suosikkianne?

13.3.2014

Mikä meni pieleen? (kuvapostaus)

12.3.2014

Ei mennyt eilinen tallipäivä ihan putkeen...kuvat kertokoot mitä kävi! 

 Divalla oli "hieman" energiaa... 


Ja se hyppäsikin tarhasta pois... 


 mutta juoksi suoraan tyhjään tarhaan!


fb-haaste...Elli pukitti ja alkoi riehumaan!  

Ollin mielipide laukannostosta... 

 tai ylipäätään työnteosta...

ja se hyppäsi irtojuoksutuksessa kentältä pois...


älkää edes kysykö...

Näin eilen meillä, aina ei voi ihan onnistua....
P.s. Katsokaa toki edellinen postaus, jossa on video fb-haasteesta!