Ollilla ja Divalla hyppyjä kotona
Viikko onkin taas hurahtanut hurjan nopeasti. Blogin kirjoittelulle ei ole ollut sopivaa aikaaa, tämäkin kun vie yllättävän paljon aikaa. Kaikki kolme heppaa ovat liikkuneet aktiivisesti ja lauantaina Sirkku tuli meille ja oli vuorossa esteitä. Niittyllä oli hyvä pohja hypätä ja rakensimme pari vähän erilaisempaa estettä.
Aloitin ensin Ollilla, vaikka hyppäsimme niityllä, niin verryttelin kentällä. Tällöin Olli ei samantien innostu esteistä, vaan malttaa verytellä kunnolla. Ratsastin pitkästä aikaa kannukset jalassa ja yllättävän vähän O niistä reagoi, odotin vahvempaa reaktiota, mutta parempi näin päin. O kävelikin alkuun rennosti ja oli hyvällä tuulella.
Käynnin jälkeen työskentelin ravissa tehden paljon ympyröitä ja kaarevia teitä. Näin Ollin oli pakko kuunnella minne minä haluan, eikä vain juosta pois alta. Ravi oli ihan hyvän tuntuista, itselläni oli ongelmia harjoitusravissa. Remonttiturparemmi tuntuu ainakin tällä hetkellä hieman paremmalta kuin meksikolainen. Olli reagoi puolipidätteisiin nopeammin ja nyt sen kieli mahtuu paremmin suuhun.
Laukatessa Olli pukitti kerran, mutta muuten laukka meni ihan hyvin. Pystymme laukkaamaan kenttää ympäri ja tekemään ympyröitä muuallakin kuin vain tosiessa päädyssä. Tämäkin on jo huimaa edistystä entiseen. Olli alkoi kuumenemaan muutamista laukanvaihdoista, joten lopetin koulutyöskentelyn hyvään laukkapätkään.
Sitten siirryimmekin niitylle itse hyppäämään. Olli tuijotti esteitä korvat hörössä ja oli ihan into piukeena mensosa eteenpäin. Sanna oli myös menossa mukana ja huusikin minulle aina tarpeen vaatiessa, että "istu!". Kun itse muistan istua, niin heppakaan ei kaahota ihan niin paljoa. Itselläni on erittäin huono tapa jäädä vain jalustimille seisomaan, jolloin O lähtee sillä sekunnilla. Sannan muistutukset kuitenkin helpottavat paljon ja meno on paljon rauhallisempaa.
Aluksi tulin molemmista suunnista ravipuomit ja O ylittikin ne tosi nätisti. Ennen se joko hyppäsi niiden yli tai laukkasi väkisin niiden läpi, nyt se jopa hieman alkoi kantamaan itseään puomien päällä ja "leijui".
Tämän jälkeen tulin muutaman kerran molemmista suunnista pienen pystyn. Pienillä esteillä Ollia on vaiekampi ratsastaa, koska se menee vaikka takaperin yli tuon kokoisista esteistä. Se ei joudu miettimään kummemin
mihin jalkansa laittaa, joten välillä se vain "räiskäsee" esteelle. Kuitenkin saatiin hyvät ja hallitut hypyt alle.
Tämän jälkeen hyppäsimmekin "hieman" sulanutta lumiukkoestettä. Harmiksi este suli todella pahasti, jonka vuoksi se näyttääkin hieman huvittavalta, mutta kuvitelkaa tilalle hienot lumiukot. Tälle esteelle saatiin hyviä hyppyjä, vaikka kerran ponnistuspaikka jäi hieman kauas.
Tulin myös erilaisempaa rengasestettä, jolta ei valitettavasti ole tarkkaa kuvaa. Tämän esteen kohdalla meillä oli ongelmia alastulon jälkeen suunnan kanssa. Minä halusin vasemmalle ja Olli väkisin oikealle. Lopetimme hyppäämisen kun sain esteen jälkeen käännettyä sinne minne minä halusin.
Kokonaisuutena meni taas yllättävän hyvin. Kertaakaan O ei hypännyt pystyyn, eikä lähtenyt käsistä, vaikka reipas olikin. Jälkiviisaana olisi alkuverryttelyissä olla sivuapuohjat, jolloin O olisi ollut vieläkin rauhallisempi, mutta jatkossa sitten. Kokonaisuuteen olen kyllä tosi tyytyväinen, hieno heppa!
Tämän jälkeen vaihdoimme Ollin Divaan ja Sirkku ratsasti alkuverryttelyt ja hyppäsi ensimmäisenä. Sirkulla ja Divalla menikin todella hyvin :)
Tämä oli kolmas hyppykerta Divalla ja se meni odotettua paremmin. Ponilla alkaa olemaan jo kuntoa hyvin alla ja intoa esteille. Se selvästi nauttii hyppäämisestä ja nyt alammekin nyt hakemaan rutiinia myös esteiltä. Pienillä esteillä onnistumisia ja hitaasti eteenpäin niin hyvä tulee.
Itse oli ihan pakko kokeilla, miten hyppääminen onnistuu ilman satulaa. Vaikka Sirkulle sanoinkin vielä vähän aikaa sitten, että Divan kanssa menee aikaa ennenkuin kokeilen, mutta toisin kävikin. No, selässä pysyin, vaikka ekan yrityksen jälkeen poni yrittikintemppuilullaan saada kuskin selästä alas. Tämän jälkeen otin muutaman onnistuneen hypyn ja jätimme siihen.
Loppuverryttelyt menimme kentällä ja kävin eri osia kouluohjelmasta pikaisesti läpi. Poni toimi ihan kivasti, ja lopetimmekin hyvien pätkien jälkeen. Lopuksi tein vielä selässä maailmanympärysmatkan niin, että Sanna piti vähän kiinni ponista. Diva seisoi rentona paikallaan eikä välittänyt juuri ollenkaan. Hienoa!
Yritän editoida mahdollisimman nopeasti videota viimeaikaisista ratsastuksista!
.png)
