31.5.2013

30.5.2013 vuosipäivä

Eli Olli on ollut meillä nyt yhden vuoden ja yhden päivän verran. Joka tosin tarkoittaa, että vuosi on kulunut Keken kuolemasta.

Olli on hevonen, joka on opettanut minulle valtavasti viimeisen vuoden aikana. Osaan nauttia täysin rinnoin siitä, jos se kävelee alkukäynnit! Olemme käynneet läpi ryöstämisen, pukittelun, pystyynhyppimisen ja vaikka mitä muuta. Joskus tuntuu, että ei tästä tule yhtään mitään ja on valmis laittamaan pillit pussiin. Mutta jotenkin sitä ollaan tänne asti selvitty ja tästä jatketaan vain eteenpäin!
































30.5.2013

5-askellajia sekä lukijoille tehtävä!

suomenhevonen joka tölttää ja passaa
 
Eilisestä postauksesta jäi vahingossa pois yksi hassu tapahtuma. Olli oli hyppinyt pystyyn ja jännittynyt, pyysin sitä vain eteenpäin ja Olli alkoi töltätä! Se meni 3 kierrosta täysin puhdasta tölttiä...pyysin sitä menemään reippaampaa, hakien tietenkin ravia, mutta ei, vaihdetaan passille :D
Olen sen verran ratsastanut issikoilla, että tiedän miltä töltti ja passi tuntuu.

Onko kellään muulla 5-askellajista suomenhevosta? :D
 
Huom! Nyt kun Ellikin on liittynyt blogiin, mikä olisi blogille hyvä uusi nimi? Blogille sopivin nimi otetaan käyttöön. Nyt vaan rohkeasti ehdottelemaan nimiä!
 
Arvatkaapas mikä päivä tänään muuten on?
 


29.5.2013

Olis se paremminkin voinut mennä

...yksi pudonnut ratsastaja...

Tänään aamulla Sanna tuli tallille ja toi mukanaan Ollille tilatut PeeWee-kuolaimet sekä gramaanit. Hassun näköiset ja kalliit kuolaimet. No, eihän se auttanut kun hakea poni tarhasta ja lähteä kokeilemaan.
Käytävällä ollessaan Olli alkoi horkkaamaan, en tiedä onko sille mitään parempaa sanaa. Mutta siis värisytti ryntäitään ja tärisi. Kävelytimme hetken verran ja tämä ilmiö katosi yhtä mystisesti kun oli tullutkin. Outoa.




Ratsastin niityllä ja ensin Ollilla meni pari kierrosta kuolaimeen totutteluun. Se huomasi ettei kuolaimeen voi purra kiinni ja se on normaalia kuolainta ohuempi ja vakaampi. Olli menee käynnin sijasta mielellään sipsutteluravia. Pyysin kunnon ravia,  O ei myödännyt mutta ei mennyt kamalan kovaakaan Parin kierroksen jälkeen ravi alkoi sujumaan itseasiassa aika kivasti. Laukka oli rauhallisempaa kuin  mitä se on ollut pitkään aikaan. Toiseen suuntaan Olli lähti kerran viemään, mutta sain pysäytettyä heti kaarroksen jälkeen.

Tästäpä poni suuttuikin ja hyppäsi pystyyn! Pystyynhyppimisen jälkeen alkoi peruuttelu ennenkuin sain sen eteenpäin. Taas pysähdys ja samantien Ollilla oli etuset kohti taivasta. Sanna lähti hakemaan raippaa, jotta saisimme sen heti lopetettua. Raipan saatuani Olli ei hypännyt pystyyn mutta ei myöskään pysähtynyt. Meni kivaa nättiä laukkaa pitkin niittyä, mutta ei pysähtynyt....

Joka ikisestä pysähdyksestä Olli hyppäsi pystyyn, vaikka minulla oli raippa kädessä ja sain saman tien napautettua korvien väliin. Mutta se ei auttanut. Jos napautin raipalla, Olli lähti heti laskeuduttuaan kiikuttamaan pitkin niittyä. Jos potkaisin sitä kun se hyppäsi pystyyn niin ei ongelmaa, ponihan osaa kävellä takajaloillaan....Jos taas yritin kääntä sen pään sivulle, se vain pyörähti takajaloillaan sinne suuntaan minne ohjasin.

Olli hyppäsi lähellä porttia pystyyn kääntyi ympäri, itseltäni lähti jalustimet jalasta ja tajusin vain että se laukkaa kohti aitaa, eikä aio pysähtyä. No niimpä, poni ponnisti aidan yli, itse roikuin kyydissä ja teki 90 asteen käännöksen alastulossa. Oma tasapainoni heilahti ja tajusin että tipun, jäin toisella jalallani jalustimeen kiinni, jonka seurauksena tipuin hiekkatielle vasemmalle kyljelleni. Sanna huusi heti että olenko kunnossa, kömysin ylös ja vastasin, että olen. Sanna lähti etsimään Ollia, joka oli juossut kavereiden luokse. Kyynerpääni aukesi ja jalkoihin tuli pari naarmua, mutta muuten ihan hengissä. Housuihin tuli myös reikiä, mutta mielummin housut hajalle kuin luita poikki.


on muuten kipeä!


No metsästettiin poni ja päätimme ratsastaa vielä niin, että Sanna juoksuttaa. Aluksi pieni juoksutushetki, Henna takaisin satulaan ja menoksi. Käyntiä ei meinannut taaskaan löytyä, joten Sanna talutti meitä aluksi. Ravissa mentiin hetki niin, että ratsastin itse. Laukka meni parhaiten, poni myötäsi ja kuunteli oiekasti :D
Laukasta seis ja poni hyppäsi samantien taas pystyyn! Multa lähti molemmat jalustimet irti kokonaan, ja roikuin harjassa kiinni, Olli kääntyi vielä ympäri ennenkuin sain itseni kasattua. Sanna tuli onneksi hätiin ja ponin jalat tulivat taas mannanpinnan päälle-
Lopuksi mentiin käyntiä talutuksessa, jossa Olli myötäsi ja oli tosi kivan kevyt kädelle. Pysähdyksiä ja siitä taas käyntiin, ilman hyppimisiä. Tähän oli hyvä lopettaa.
Ollin pystyynhyppimiset eivät ole mitään pieniä, vaan se hyppää ihan kunnolla. Pariin otteeseen sekä minä että Sanna luulimme, että Olli menee ympäri. Menemme uusien kuolaimien kanssa taas liinassa, joka on turvallisempaa kuin yksin yrittää. Totuttelemme pikkuhiljaa, mutta olisi se voinut mennä paremminkin.

Illalla Olli kävi vielä käyntilenkillä, mutta pelhamit suussa ja meni kuulemma oikein mallikkaasti. Joten temppuilu johtuu nyt noista uusista kuolaimista.
Kun ei pysty puremaan kiinni eikä viemään, niin poni ampuu sitten ylöspäin...

------------------------------------------------------------------------

Huomenna koeviikon vika koe, jes! Sitten voisi alkaa jo nauttimaan kesästä.

Minun pikku koirani saa myös hauvavauvoja joita myös pennuiksi kutsutaan. Haluaisitteko te kuulla täällä blogissa myös pennuista? Kuva (c) Sari

Jaksoitteko lukea koko selitykseni?


26.5.2013

5.päivän kuulumiset

Todella luova otsikko, mutten nyt muutakaan keksinyt. Pahoitteluni.

Torstaina kävin Ellillä maastossa kokeilemassa paljon mamma kulkee. Laitoin sport trackterin päälle lenkin ajaksi. Lenkillä oltiin hippasen yli tunnin verran ja matkaa kertyi 12,7 km. Mamman maksimivauhti oli ravissa 62,2km/h, eli kyllä se juoksee!

Lauantaina Sirkku tuli käymään meille. Lähdimme maastoon ilman satuloita, Sirkku Ellillä ja minä Ollilla. Maastoilimme 1h40min ajan ja matkaa taittui 8,6km. Selvisimme Ollin kanssa käyntilenkistä aika kunnialla, alle 5 raviaskeleella! :D jee!

Sirkku kuvaili myös vähän, joten tähän alle kuvia, kaikki kuvat (c) Sirkku tai minä.

Olimme hakemassa Elliä töihin, kun mamma oli päiväunilla. Oli pakko ottaa parit kuvat!
 





Alla pari kuvaa Ollin tempusta, eli omaa etusormea nostamalla Olli nostaa ylähuulensä.





Olli ja Elli pääsivät yhdessä syömään vihreää lenkkeilyn jälkeen. On se kumma, kerrankin olisi ollut kamera paikalla ja hepat eivät suostu ottamaan paria ravi askelta enempää vauhtia.






Viimeistä viikkoa viedään kohta koulussa, sekin tosin koeviikon merkeissä....postauksia ei nyt tule varmaan niin paljoa, pitää tsempata vikoihin kokeisiin ennen kesälomaa :D

21.5.2013

Suuria saavutuksia Ollin kanssa

Ollia ratsastettu kohta vuosi, ja tänään se oppi KÄVELEMÄÄN!

 
Eli tässä on Ollin osuus sunnuntain ratsasteluista.
Ja tietenkin kun minä olen menossa ratsastamaan Ollilla, rupeaa satamaan vettä. No me sitten odoteltiin hetki sateensuojassa Ollin kanssa, koska me olemme sokerista.
Ja vihdoinkin löysin beiget ratsastushousuni, joten beiget housut, pintelit ja huopa pääsivät käyttöön.


Ensiksi juoksutin Ollia ja se laski samantien päänsä alas ja meni oikein nätisti. Se käveli monta kierrosta alkuun, jee! Normaalin hevosen piirteitä alkaa löytymään ;)
Itselläni oli järkyttävän iso sadetakki, mutta katsokaa vaan sitä hevosta.




Juoksutuksen jälkeen hyppäsin selkään ja Sanna oli liinan toisessa päässä. Ollilla on suupielet vieläkin auki, joten juoksuttaja on hevosen hidastamista varten, ja haluamme, että Olli hoksaisi nyt tuon eteen-alas jutun myös ratsastettaessa.
Olli meni jo paljon paremmin kuin lauantaina. Se rentoutui paljon nopeammin ja tajusi jutun juonen nopeasti. Itse yritän jossain kuvissa vaan olla hiljaa selässä, joten älkää tuomitko ratsastusvirheistä/asennoista.





Ja muistattehan aina kiristää vyön kun menette selkään :D Kuva ei kerro ihan koko totuutta, nimittäin Sannan nyrkki mahtui vyön ja Ollin mahan väliin. Hups.


Lopuksi ratsastin vielä ympyrällä, mutta ilman liinan avustusta. Käynti sujui ihan mielettömän hyvin, nyt löytyi oikeasti käynti jota olemme hakeneet. Olli polki takasillaan, oli kevyt kädelle, käytti koko selkäänsä ja myötäsi rehellisesti niskasta! Tuntui kuin olisi ratsastanut jollain älyttömän hienolla puoliverisellä. Mutta siis jokatapauksessa fiilis nousi heti taivaisiin, jes! Tätä ollaan kohta vuosi treenattu :)
Ravissa olli kyllä myötäsi, mutta lähti turhan paljon vielä kiihdyttelemään, mutta tästä on hyvä lähteä eteenpäin. Laukka sujui taas todella hyvin, Olli pysyi lapasessa ja kokosi laukkaa aika kivasti.




Heppaset ovat päässeet maistelemaan vihreää, ja arvatkaa vaan onko tyytyväisiä heppasia :)

Eilen, eli maanantaina kävimme Sannan kanssa maastossa. Lähdimme ajatuksella, että teemme käyntilenkin. Menin Ellillä ilman satulaa ja Sanna Ollilla. Ja meidän suunnitelma toteutui, Olli käveli löysällä ohjalla Ellin takana 80% matkasta. Sannan sanoin nyt voi jopa Ollilla käydä rentouttavalla maastolenkillä ja se on meille suuri saavutus.

Palaillaan taas!